Kokeile kuukausi maksutta

”Rahoitettavaksi on tyrkyllä paljon 25 neliön koppeja asunnon nimellä” – Gryndiasuntoja tarjotaan nyt Ara-asunnoiksi

Aran ylijohtaja Hannu Rossilahti kertoo, että rakennusliikkeet tarjoavat gryndiasunnoiksi suunniteltujen asuntokohteiden muuttamista Ara-asunnoiksi.

Hannu Rossilahden mukaan gryndituotannoksi tarkoitettujen asuntojen on oltava sopivan kokoisia ja hintaisia, jotta ne voidaan muuttaa Ara-asunnoiksi. Kuva: Ara

Korona ja käsillä oleva suhdannemuutos ovat aiheuttanut sen, että rakennusliikkeet ovat tarjonneet kovan rahan asunnoiksi suunniteltuja kohteita Ara-asunnoiksi.

”Hankkeita on tyrkyllä Ara-kohteiksi. Osa niistä on kuitenkin liian kalliita. Kohteita voidaan kyllä muuttaa Ara-asunnoiksi, mutta hintapuolen on sovelluttava Ara-tuotantoon. Ongelmana on, että tätä ymmärrystä ei aina tahdo urakoitsijoilla olla”, Rossilahti sanoo,

”Tässä kohtaa kaksi maailmaa”

Ara-tuotannoksi tarjottavien asuntojen koko on toinen ratkaiseva tekijä, kun Arassa mietitään kovan rahan asuntojen soveltumista sosiaalisiksi asunnoiksi. Osa tarjottavista asunnoista on niin pieniä, etteivät Ara-yhtiöt itse suunnittelisi sellaisia.

”Tässä kohtaa kaksi maailmaa, markkinaehtoinen ja sosiaalinen asuntotuotanto. Rahoitettavaksi on tyrkyllä paljon 25 neliön koppeja asunnon nimellä”, Rossilahti sanoo.

Suomessa on Rossilahden mukaan ollut jo aikoja Länsi-Euroopan ahtaimmat asunnot. Tämä kehitys ei ole muuttunut, päinvastoin, ”huonompaan suuntaan ollaan menossa”. Hänen mukaansa ihmisille pitäisi tehdä ”säällisiä, kunnollisia asuntoja”.

Koronaviruskin on herättänyt pohdintoja asunnon funktiosta. Kodin on pitänyt taipua työpaikaksi. Työn ja asumisen muodoissa nähdään Rossilahden mukaan muutenkin muutosta.

Elvytyksen osalta oltava hereillä

Rossilahti veikkaa, että asuntomarkkinoiden rajummat vaikeudet saattavat olla edessä vasta ensi vuonna, jos Suomen vienti notkahtaa.

”Asuntomarkkinoiden pysähtymiseen on olemassa kaikki ainekset.”

Asuntorakentamisen elvytyksen osalta pitäisikin Rossilahden mukaan olla hereillä. Tuotannon sopeutus on tehtävä järkevästi, voimakkaat ylilyönnit eivät ole hyvästä.

”Elvytyksen kautta pitäisi pyrkiä siihen, että tuotanto pysyy terveellä pohjalla pitkällä tähtäimellä. Asuntoja ja tekijöitä on oltava riittävästi. Voimakkaat ylilyönnit eivät ole hyväksi, se tuhoaa tuotantokapasiteettia.”

Asuntoja on aloitettu tänä vuonna viime vuotta vilkkaammin. Virastossa arvioidaan, että tänä vuonna aloitetaan 9000 Ara-asunnon rakentaminen.

Ara-tuotannon korkotukivaltuutta nostettiin lisäbudjetissa 340 miljoonalla eurolla.

Tätä artikkelia on kommentoitu 9 kertaa

9 vastausta artikkeliin “”Rahoitettavaksi on tyrkyllä paljon 25 neliön koppeja asunnon nimellä” – Gryndiasuntoja tarjotaan nyt Ara-asunnoiksi”

  1. 25m2 koppi ei tosiaankaan ole asunto. Suomessa pitäisi määritellä uusien asuntojen minimipinta-ala henkeä kohden.

  2. ´Talo missä asunnot ovat suurimmalta osaltaan 25 m2 koppeja ei ole asuintalo vaan huoneistohotelli. Pitäisikö tämä lupavaiheessa huomioida? Eli tällaiselle talolle ei myönnettäisi asunnon statusta eli sinne ei voisi tehdä muuttoilmoitusta jos ei ole asuntoa muualla. Sama kohtelu kuin jos yrittää asua vakituisesti loma-asunnossa, joka kyllä voi olla jopa 200 m2, mutta siellä ei saa asua vakituisesti.

  3. Tänä vuonna asuntomarkkinoilla menee suhteellisen hyvin. Korona ei ole pysäyttänyt työmaita, ja asunnoille on riittänyt kysyntää. Tarjouspyyntöihin ei tällä hetkellä meinaa saada edes vastauksia, kun urakoitsijoilla on kädet niin täynnä töitä. Toisaalta asuntorakentajat tietävät, että jos nyt aloittaa kohteen, se valmistuu esimerkiksi 2 vuoden päästä, ja ehkä ihan erinäköiseen taloustilanteeseen.

    Vaikeuksia kotimarkkinakysyntään voi seurata, jos ansiosidonnaiset työttömyysetuudet päättyvät ensi vuonna monilla lomautetuilla ja työttömiksi jääneillä, ja työllisyystilanne ei olennaisesti sitä ennen parane. Silloin voi käydä niin, että kysyntää alkaa suuntautua edullisemman hintaluokan vuokra-asuntoihin, koska monella muutoin asunnon ostaa aikovalla tai kalliimman asunnon vuokrata aikovalla ei olekaan varaa siihen, miten olisi muutoin toiminut. Tilanteeseen vaikuttaa myös se, että hallitus pari vuotta sitten vaihtoi asumistuen indeksin pois vuokraindeksistä yleistä inflaatiota kuvaavaan indeksiin. Vuoden 2021 alussa asumistuet eivät näillä näkymin tule juuri nousemaan, toisin kuin olisi vanhan indeksin kohdalla olisi tilanne jatkunut. Huhtikuussa, toukokuussa ja kesäkuussa Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksi on nyt ollut 0,03-0,31 % alempi kuin edellisvuonna. Kansaneläkeindeksin pisteluku seuraavalle vuodelle lasketaan aina heinä-syyskuun elinkustannusindeksin kehityksestä. Jos hinnat jatkavat huhti-kesäkuun tavoin laskuaan heinä-syyskuussa edellisvuoteen nähden (ei ole vielä tiedossa, käykö niin, vai ei), on mahdollista, että monien Kelan etuuksien maksimimäärät voivat laskea vuonna 2021 vuoteen 2020 verrattuna: kansaneläkkeet, työttömyyskorvaukset ja asumistuet muun muassa, vaikkei hallitus edes tekisi mitään erillistä leikkauspäätöstä. Jos käteen jäävät tulot kutistuvat, se vähentää summaa, mitä moni on valmis maksamaan asumisestaan, ja voi vaikuttaa asumisen valintoihin.

    Lähikuukausien yksi kysymys asuntomarkkinoilla on, että mitä tapahtuu opiskelija-asuntojen kysynnälle, kun ulkomailta tulevien vaihto-opiskelijoiden määrä on koronaohjeiden myötä olennaisesti aiempaa pienempi, Suomesta ulkomaille vaihtoon lähtevien rivit ovat myöskin ilmeisesti aika harvat, ja kun monet oppilaitokset toimivat ainakin syksyn 2020 etäopetusmoodissa, jolloin opiskelijat voivat opintoja suorittaessaan asua jossain muuallakin kuin opiskelupaikan lähikunnassa. Se, että missä asuntojen kysyntä sen myötä lisääntyy, ja missä vähenee, jää nähtäväksi.

  4. Heti mulle kanahäkkikopin kokoinen luukku kallion pöhinästä. 14 000e neliöhinta ei tunnu missään kun ostan 12 neliön hikikopin.

    1. Tänään julkaistiin heinäkuun elinkustannusindeksitiedot. Huhti-kesäkuun ajan kestänyt lasku oli vaihtunut pieneksi kustannusten nousuksi: http://stat.fi/til/khi/2020/07/khi_2020_07_2020-08-14_tau_003_fi.html . Elinkustannusindeksin lukema heinäkuussa 2020 oli sama kuin joulukuussa 2019 oli ollut. Eli kun elinkustannusindeksilukemat yhdestä kolmesta Kansaneläkeindeksiin vaikuttavasta kuukaudesta ovat tiedossa, ei nyt ehkä sitten ole laskua välttämättä tulossa Kansaneläkeindeksiin vuoden 2021 alussa, joskei suurta nousuakaan.

  5. Asumistuki.

    Iki-ihanan Suomen pääkaupunki seudun asukkaista on noin 16 % jonkunlaisen tuetun asumisen piirissä.

    Ennen kuin otetaan yhtään uutta helsinkiläistä espoolaista tai vantaalaista sinne asumaan, niin Eikö siellä jo ennestään asuville tulisi järjestää sellaiset säälliset ja ihmismaiset olosuhteet ettei tarvitse turvautua yhteiskunnan holhoukseen ja sosiaalitoimiston apuun

  6. Pääkaupunkiseudulla ihmisillä ei ole varaa hankkia kuin pikku koppeja, eikä nuorilla niitäkään. Tähän ei ole nähtävissä eikä todennäköisesti tule vuosikymmeniin muutosta. Outoa, että Aran ylijohtajakaan ei tunnista tai tunnusta tätä faktaa.

  7. Nykyään tehdään kaksioihin 8-8,5 neliön makuuhuoneita. Kolmioissa ja neliöissä voi löytyä jopa 10 neliöisiä, yleensä 11 neliötä on suurin mitä tehdään.

    1. Harvoja paikkansa pitäviä vastauksia tämän palstan keskusteluissa!

Vastaa käyttäjälle mietintää Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat