Kokeile kuukausi maksutta

Pasilan pilvenpiirtäjäalueen neuvottelut ajautuneet takalukkoon – Helsingin mukaan YIT on uhannut jo jättää tornitalot rakentamatta

Helsinki ja rakennusyhtiö YIT kiistelevät siitä, voidaanko tornitaloista tehdä aiemmin suunniteltua leveämpiä. Hankkeen asemakaavoitus on jo viivästynyt pahasti.

YIT:n on tarkoitus rakentaa Trigoni Pasilan Triplan eteläpuolelle, mutta kaava ei ole valmistunut. Kuva: Pekka Sipola

Pasilan tornialueen asemakaavoituksesta vastaavan arkkitehti Ville Purman mukaan osapuolet ovat jo pääsemässä sopimukseen talojen tulevista korkeuksista, mutta suurena kiistakapulana ovat nyt leveydet – tai kuten Purma itse sanoo, tornitalojen ”paksuus”.

”YIT alkoi yllättäen keväällä ajaa sitä, että taloista tulisi huomattavasti paksumpia kuin heidän alkuperäisessä kilpailuehdotuksessaan”, Purma sanoo.

Purman mukaan kaupunki tuli asiassa vastaan kompromissiehdotuksen kanssa, mutta YIT ei juuri anna periksi vaatimuksistaan.

”Heille paksuus on kynnyskysymys. Hankejohtaja Jouni Forsman on jopa sanonut, etteivät rakenna taloja, jos kaupunki ei suostu heidän esitykseensä.”

Purma taas pelkää asemakaavoittajana, että YIT:n vaatimukset johtavat liian lähekkäin seisovien, paksujen tornitalojen ”möykkyyn” sekä talojen väliin jääviin kapeisiin ja varjoisiin kuiluihin.

”Sen sijaan että sinne tulisi viisi hoikkaa tornia, joiden välistä näkyy taivas, aurinko ja maisema. Tässä on nyt kyse seuraavasta sadasta vuodesta ja siitä, painotetaanko kaupunkikuvallisia ja toiminnallisia vai taloudellisia asioita.”

Hankkeessa on kyse rahasta monella tasolla. YIT on luvannut maksaa maista yli 37 miljoonaa euroa. Tästä kaksi kolmasosaa menee valtion Senaatti-kiinteistöille ja loput alueen toiselle maanomistajalle eli Helsingille.

Kun asemakaava ei valmistu eikä rakentamista aloiteta, rahakaan ei liiku.

”Tämä ei kaikkia miellytä varsinkaan valtion Senaatti-kiinteistöissä eikä myöskään kaupungilla.”

Trigoni käsittää viisi tornitaloa, jotka on tarkoitus rakentaa Pasilan kauppakeskus Triplan eteen. 50-kerroksisen korkeimman tornin on tarkoitus nousta pilvenpiirtäjäluokkaan Suomen korkeimmaksi asuintaloksi. Vajaan 17 000 neliön kokoinen, tällä hetkellä tyhjillään seisova tontti on Pasilansillan eteläpuolella.

Lokakuussa 2018 Trigoni voitti kaupungin ja Senaatti-kiinteistöjen järjestämän Keski-Pasilan tornialueen arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailun.

Kilpailun jälkeen käynnistyi suuritöinen asemakaavan valmistelu, ja vielä tämän vuoden alussa näytti siltä, että ensimmäisen tornin rakentaminen olisi voinut alkaa jo vuonna 2021.

Maaliskuussa YIT kuitenkin kertoi haluavansa tehdä muutoksia muun muassa tornien leveyksiin, korkeuksiin sekä käyttötarkoituksiin.

Asemakaavoittaja Purma on selvästi harmissaan YIT:n vaatimuksista.

”Korkeimmasta tornista on nyt tulossa 190-metrinen, ja meille kaupungilla kävisi 10 metriä korkeampikin. Mutta YIT haluaa vain leventää, koska se on taloudellisesti kannattavampaa. Myytävän pinta-alan suhde bruttoalaan on taloa paksuntamalla suurempi.”

Alun perin korkeimmasta tornista oli tarkoitus tulla 44 metriä leveä. YIT on kuitenkin Purman mukaan vaatinut, että leveyttä nostettaisiin 49 metriin, ja vedonnut asiassa hisseihin, jotka syövät talojen pinta-alaa. Jos YIT:n toive toteutuu, tornitalojen väliin jää pienimmillään vain 15,75 metriä.

Purma sanoo kaupungin ymmärtävän hisseihin liittyvät vaatimukset. Kaupunki onkin ilmoittanut olevansa valmis leventämään taloja sen verran, mitä suunnittelun edistyessä kasvaneet hissien porrastasanteet vaativat. Purman mukaan puhutaan noin kahdesta metristä.

”Mutta se ei riitä YIT:lle.”

Toinen iso asia on talojen käyttötarkoitus. YIT voitti alueesta järjestetyn kilpailun ehdotuksella, jossa tornitalot olisivat niin sanottuja hybridirakennuksia eli niihin tulisi sekä asuntoja että muuta toimintaa, kuten toimitilaa.

”Nyt YIT haluaa osittain luopua tästä ajatuksesta ja rakentaa torneja, joissa on esimerkiksi vain asuntoja tai vain toimitilaa.”

Tässäkin asiassa on Purman mukaan kyse rahasta, sillä asuntojen rakentaminen on rakennusyhtiölle taloudellisesti kannattavampaa kuin toimistojen rakentaminen.

Hän huomauttaa, että kilpailussa toiseksi tullut ehdotus sai osittain Trigoni-ehdotusta huonommat pisteet pääasiassa siksi, että siinä rakennukset eivät olleet hybridirakennuksia.

”Miksi järjestää tällaisia kilpailuja, jos voidaan sitten lähteä poikkeamaan olennaisissa asioissa voittaneesta ehdotuksesta?”

Purman mukaan hänelle on asemakaavoittajana tärkeää katsoa asiaa sadan tai edes kahdenkymmenen vuoden aikajänteellä. Jos rakennetaan Pasilaan tornitaloja täynnä pelkkiä asuntoja vain siksi, että juuri nyt asunnoista on kysyntää, voidaan myöhemmin olla vaikeuksissa.

Asuintalojen muuttaminen toimistoiksi on esimerkiksi asuntojen matalamman huonekorkeuden vuoksi teknisesti erittäin vaikeaa. Toimitilojen muuttaminen asunnoiksi tarvittaessa on taas huomattavasti helpompaa.

”Ja kaupungin tärkeänä tavoitteena on kehittää liikenteen solmukohdassa sijaitsevaa Pasilaa nimenomaan toimitila-alueena.”

YIT:n Jouni Forsman kommentoi Trigonin tilannetta sanomalla, että YIT on kehittänyt alkuperäistä kilpailuehdotustaan ja toimittanut esityksen kaupungille. Asiasta on tarkoitus keskustella kaupungin kanssa taas ensi viikolla.

Hän myöntää, että Trigonin korkeimman tornin leveys on kasvanut YIT:n suunnitelmissa alkuperäisestä runsaasta 44,5 metristä 4,5 metrillä. Lisäksi hän mainitsee, että YIT:llä on mahdollisuus kasvattaa tornin korkeutta 190 metristä 200 metriin.

”Uuden esityksemme mittasuhteet ovat hyvin samalla tasolla alkuperäisen kilpailuehdotuksen kanssa, mutta tornien korkeuksissa ja leveyksissä on tapahtunut joitakin muutoksia. Meidän mielestämme on tärkeää, että pystymme kehittämään hanketta ja luomaan siitä alkuperäistä versiota paremman.”

Kysymykseen siitä, onko YIT uhannut jättää tornit rakentamatta, Forsman ei anna suoraa vastausta. Leventämistoiveiden perustana ei hänen mukaansa ole pelkästään raha.

”Leventämisellä tavoitellaan parempaa toiminnallisuutta ja sitä, että saamme hankkeen kannattamaan.”

Forsman huomauttaa, että ”napakan” kokoiselle tontille on tarkoitus luoda näyttävä tornitalokohde.

”Olemme kuitenkin väljentäneet alueen länsireunaa Pasilankadun varrella kaupungin ehdotusten mukaisesti.”

Purman mainitseman tornitalojen käyttötarkoituksen muuttumisen matkan varrella Forsman kieltää.

”Sinne on suunnitteilla neljä hybriditornia ja yksi torni, jossa olisi pelkästään asuntoja, ja tämä on ollut ajatus koko ajan.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 21 kertaa

21 vastausta artikkeliin “Pasilan pilvenpiirtäjäalueen neuvottelut ajautuneet takalukkoon – Helsingin mukaan YIT on uhannut jo jättää tornitalot rakentamatta”

  1. Vedätys taas meneillään. Miksi aina näin käy käy? Kaupunki jakoi auliisti lisää rakennusoikeutta ja helpotuksia Redissä ja Triplassa. Onko tämä maan tapa?

  2. No jättävät sitten rakentamatta. Torneistahan pidettiin arkkitehti kilpailu, jossa oli siellä muitakin rakentajia tarjolla. YIT mäkeen ja valitaan sellainen yritys, joka osaa rakentaa muutakin kuin muodottomia möykkyjä.

  3. Mökit levenee ja karavaani liikkuu. Ei kaupunki uskalla olla myöntymättä ”suuren” rahan vaatimuksiin 🤔

  4. Turha kaupungin vikistä jos Käpylässä on jotain muuta päätetty vaikka lupausten vastaisesti !

  5. Ei ole kaupungin ongelma jos YIT tuo kilpailuun sellaisen mitä ei sitten haluakaan tehdä. Ei tonttimaa tuolla sijainnilla mene pilalle, jos YIT:lle sanoo nyt ei. Kertoo toki kaupungin hyväuskoisuudesta, kun kuka tahansa näki ettei talojen muoto ole todellakaan taloudellinen, eikä Suomessa rakenneta muuta kuin tehoneliöitä. Itse näkisin mieluiten tornien saavan lisää korkeutta ja rakentuvan, mutta ei tässä olla mitään vuosisadan arkkitehtuurista tapausta kuoppaamassa, jos nämä ei toteudukaan. Ainakaan ei pidä mennä leventämään ja pitämään korkeutta samana, koska sitten tulee vain Kalasataman kaltaisia pulskia nysiä. Pasilassa näyttää Triplan pohjoispuolikin tulevan täyteen kortteleita joissa on kolmesta kuuteen samannäköistä taloa monistettuna kiinni toisiinsa, joten aika kaukana ollaan mistään toisesta keskustasta, vaan ollaan saamassa jotain motarien varsilta tuttuja business parkkeja joissa erikoisuus on se, että asunnotkin pannaan toimistotalojen näköisiin laatikoihin. Jos kuitenkin rakentavat niin pistäisi nyt sen 200 metriä rikki, kun tuskin tulee toista mahdollisuutta ihan heti. On turha ajatella että Suomessa rakennettaisiin kaunista, joten lienee myös turha kuvitella että joku toinen parantaisi tästä. Skanskan työssä oli sentään vähän kaupungin näköistä, eikä vain tällaisia bodattuja monotonisia ja monistettuja lähiötorneja, mutta onko siellä sitten rahaa ja kunnianhimoa rakentaa oikeasti hyvää, eikä vain piirrellä parempia havainnekuvia. Jos on, niin YIT:stä olisi syytä valittaa, koska voittivat selvästi huijaamalla kisan, jossa kriteerinä oli vahvasti myös talojen ulkonäkö.

  6. Ei tässä ole kysymys vain talojen korkeudesta ja leveydestä vaan paljon pahemmasta ongelmasta: tornitalojen pohjan muoto on KOLMIO. Suunnittelukilpailun tuloksesta kertovissa uutisissa talojen kolmion muotoista pohjapiirrosta ylistettiin ja perusteltiin sillä, että se tarjoaa avarat näkymät. Tuolla virheellisellä väitteellä kai pyrittiin nyt esille tulleeseen vedätykseen – koska näkymät ovat niin ”avaria”, niissä riittää tinkimistä: myöhemmin taloja pyritään leventämään.

    Kyllä, kolmion muotoiset talojen poikkileikkaukset johtavat avariin näkymiin, jos ryhmän talot sijoitetaan sopivan kuvion muotoon. Mutta tuo avaruus saadaan aikaiseksi vain hyvin harvoihin suuntiin: kolmeen pääsuuntaan ja niistä muutamalla asteella poikkeaviin suuntiin. Mutta kaikissa muissa suunnissa tapahtuu jyrkästi päinvastaista: pohjaltaan kolmionmuotoiset talot peittävät toisten talojen välistä näkyvän puiston, torin tai taivaan tavallista tehokkaammin. Asiaa voidaan tutkia matemaattisesti taloryhmillä, jossa talot on sijoitettu esim. 3 x 3 matriisiksi, ja joilla kaikilla on sama pohjan muoto, (a-lasketoimituksessa) ympyrän muotoinen, (b) neliön muotoinen ja (c) tasasivuisen kolmion muotoinen. Kunnollisessa vertailussa ympyrän-, neliön- ja kolmionmuotoisten pohjien pinta-alojen täytyy tietenkin olla yhtä suuret. Kun lasketaan vapaaksi jäävien näkymien leveyksien summa kaikista tarkastelukulmista, tulokseksi saadaan, että eniten vapaita näkymiä tarjoaa pohjaltaan ympyrän muotoisten talojen ryhmä (a), ja toiseksi eniten vapaita näkymiä jää pohjaltaan NELIÖN muotoisten rakennusten väleihin (b). Vähiten vapaita näkymiä jää pohjaltaan tasasivuisen kolmion muotoisten talojen väliin (c). Tämä on ollut osaavien suunnittelijoiden tiedossa jo vuosisatojen tai -tuhansien ajan. Miksiköhän tästä faktasta on Trigoni-suunnitelmassa pahasti poikettu, ja miksi se meni kilpailussa läpi, ilmeisesti kritiikittä?

    Neliön ja sitä lähellä olevien suorakulmioiden edullisuutta lisää myös niiden helppo jakaminen pienempiin suorakulmioiksi (huoneisiin), joiden sisustaminen ja käyttö on helppoa ja tehokasta. Sen havainnollistamiseksi tehkää tämä harjoitustyö: sijoittakaa paperilla tai mielessänne ympyrän, kolmion ja neliön muotoisiin huoneisiin tavallisia huonekaluja (pöytä tuoleineen, sänky, kaappi jne) ja suunnitelkaa kahden huoneen ikkunat ja ovet sekä niiden väliset kulkureitit. Tulos on selvä: sisustamisen helppoudessa ja käytettävissä olevan pinta-alan käytön tehokkuudessa neliö ja sitä lähellä olevat suorakulmiot osoittautuvat ylivoimaisesti paremmiksi kuin ympyrä ja kolmio. Toki myös ympyrän ja kolmioon muotoiset suuret pohjat voidaan jakaa lähes suorakulmion muotoisiin huoneisiin, auloihin ja käytäviin, mutta jäljelle jää silti paljon hankalasti käytettäviä teräviä ja tylppiä kulmia tai ympyrän kaaria.

    Kolmion muotoinen pohja johtaa myös moniin muihin ongelmiin. Rakennusalaltaan yhtäsuuriin ympyrä- ja neliöpohjaisiin torneihin verrattuna kolmiopohjaisella tornilla on suurin tuulen vastus ja suurin energiankulutus, joka johtuu kolmiopohjaisen tornin suurimmasta ulkoseinän pinta-alasta – se on noin 29 % suurempi kuin ympyräpohjaisella ja noin 14 % suurempi kuin neliöpohjaisella tornilla. Jos neliön muodosta halutaan välttämättä poiketa, kuusikulmion tai kahdeksankulmion muotoinen pohja on lähes yhtä edullinen kuin ympyrä; ulkoseinien pinta-ala ei ole ratkaisevasti suurempi kuin ympyräpohjaisella tornilla.

    Miksi sitten kilpailun voittaneet arkkitehdit ovat erehtyneet tarjoamaan pohjaltaan kolmion muotoisia tornitaloja, vaikka niillä ei saavuteta yhtä tehokasta, luonnollista eikä helppoa käyttöä eikä yhtä avaria näkymiä kuin pohjaltaan neliön tai suorakulmion muotoisilla taloilla? Yksi syy lienee kolmion muotoinen tontti, siis tornitaloryhmän suunnittelualue. Mutta kyllähän tuollaiselle tontille olisi ollut mahdollista sovittaa neliön tai suorakulmion muotoisia tornitaloja helposti, mm. kulkuväylien ja puistojen sekä torien ja muiden aukioiden luovalla yhteensovittamisella. Toinen syy epäonnistuneeseen poikkileikkauksen valintaan näyttää olleen erikoisuuden tavoittelu, jota monissa yhteyksissä kutsutaan taiteellisuudeksi. Mutta kyllä arkkitehtien pitäisi pystyä suunnittelemaan kauniita ja muodoiltaan huomiota herättäviä tornitaloja paremmilla keinoilla kuin pilaamalla talon käyttökelpoisuus ja käytön tehokkuus suhteessa taloryhmän väliin jäävien näkymien avaruuteen ja sallittuun rakennusalaan. Tästä on lukemattomia esimerkkejä maailmalla: monissa upeissa liikekeskuksissa on erikoisia muotoja: pystysuuntaan kiertyviä nelikulmioita, pystysuunnassa kapenevia ja leveneviä taloja, pyramidia muistuttavia huippuja tai sivutorneja, siltamaisia käytäviä tornien välillä jne. Mutta niidenkin perusmuoto on neliö, johtuen juuri neliön muotoisen poikkileikkauksen tehokkuudesta käytettävään tilaan nähden. Eipä edes nykyaikaan asti säilyneiden antiikin rakennusten joukosta löytyne montaa pohjaltaan kolmion muotoista rakennusta, onhan kolmion soveltumattomuus useimpiin rakennuskohteisiin tunnettu jo vuosituhansien ajan. Nykyään, kun käytettävissä on tehokkaasti laskevia ja tuloksia havainnollistavia tietokoneavusteisia suunnitteluohjelmia (CAD), on outoa, että arkkitehtikilpailun voittajat ja arvostelulautakunta ovat päätyneet ratkaisuun, josta irvileuat voivat kysyä: eikö suunnittelijoilla ollut käytettävissään muita apuvälineitä kuin nelilaskin ja vanhanaikainen kulmaviivain?

    1. Hyvää pohdintaa, kiitos tästä. Pitkään aikaan paras kommentti palstalla.

  7. Vielä muutamia seikkoja:

    – Kolmiopohjaisen tornin ulkoseinien pinta-ala on noin 25 prosenttia suurempi kuin tasasivuisesti 8-kulmiopohjaisen tornin ulkoseinien pinta-ala – siis vain noin 3 prosenttia huonompi kuin ympyräpohjaisella tornilla. Se tarkoittaa, että jos suunnilleen neliönmuotoisista pohjista halutaan poiketa, luonnonvarojen ja rahan säästämiseksi kannattaisi suosia suurinpiirtein tasasivuisia 8-kulmaisia pohjia. Niillä on monia suorakulmion muotoisten pohjien etuja, koska esimerkiksi tasasivuisen 8-kulmaisen pohjan pinta-alasta 79 prosenttia koostuu viidestä suorakulmaisesta nelikulmiosta ja 21 prosenttia tasakylkisistä kolmioista, joiden 45:n kulmat ovat onnistuneesti juuri ulkoseinien kohdalla. Tunnetusti juuri 90 ja 45 asteesta poikkeavien kulmien käyttö tulee erityisen kalliiksi: hukkaneliöiden ja näpertelyn välttäminen menee vaikeaksi. Kahdeksankulmaisella pohjalla on myös mahdollista toteuttaa kauniimpia ja esteettisesti harmoonisempia rakennuksia kuin ympyrän tai kolmion muotoisilla pohjilla.
    – Kalliin lasiverhoilun käyttö tornien ulkoseinissä tekee kolmiopohjaisen tornin erityisen kalliiksi neliöpohjaisiin ja 8-kulmiopohjaisiin torneihin verrattuna, koska lasipintojen neliöhinta on hyvin suuri sisätilojen verhoiluun verrattuna.
    – Neliön ja siitä vähän poikkeavien suorakulmioiden käyttö on usein hyvä kompromissi luonnonvarojen ja kustannusten suhteen.

    Koska Trigonia koskevien uutisten perusteella näyttää siltä, että Trigonin epäonnistunutta pohjan muotoa ei ole lainkaan kritisoitu, kysyn:

    (1) Onko arkkitehtien koulutuksessa geometrian ja arkkitehtuurin peruskäsitteiden opetuksen osuus jäänyt liian vähäiseksi?
    (2) Onko CAD:llä suunnittelu ja sillä ”liian helposti” tehdyt ja ”liian kauniit ja värikkäät” havainnekuvat syrjäyttäneet Suomessa arkkitehtuurin perinteisen osaamisen?
    (3) Onko rakennushankkeiden yhteydessä kuultu surkeampaa selittelyä kuin tämä: ”Leventämisellä tavoitellaan parempaa toiminnallisuutta ja sitä, että saamme hankkeen kannattamaan”? Mitä hyötyä on toiminnallisuuden ja kannattavuuden vähäisestä parantamisesta, kun Trigonin perusasiat ovat olleet pielessä jo ennen arkkitehtuurikilpailua
    (4) Miksi Helsingin kaupungin johto sallii tuollaisen kaksi vuotta kestäneen ilveilyn, maisemien pilaamisen ja verorahojen tuhlauksen?
    (5) Löytyykö mitään muuta kunniallista ulospääsyä tästä fiaskosta kuin Trigoni-hankkeen lopettaminen ja palaaminen ”alkuruutuun”?
    (6) Jatketaanko seuraavaksi kilpailussa toiseksi sijoittuneen suunnitelman pohjalta vai uudella arkkitehtuurikilpailulla, erityisen vaativilla ehdoilla maiseman ja esteettisen vaikutelman suhteen?
    (7) Vai pistetäänkö Pasilan pilvenpiirtäjä-hanke odottamaan aikaa parempaa? Riittääkö odotusajaksi viisi vuotta?

    Trigon-talojen leveyden ja korkeuden viimeisimmät improvisoidut säädöt eivät ole arkkitehtuurin soveltamista vaan puoskarointia ja lasten hiekkalaatikkoleikkejä.
    Ei tullut hyvä kakku.

  8. Yritetäänkö noilla houkutella ufoja, vai mikä juttu?
    Ainakin hukkaneliöitä tulee paljon, ja jää piiloon rakenteisiin. En ainakaan itse ostaisi omituisen muotoista kämppää. Muilta osin tuossa mitään erikoista edes olisi, eli samaa mahdollisimman halvalla tehtyä laatikkoa laatikon päällä.
    Tuossa yritetään vain tehdä jotain mukaerikoista, onnistuen vain tekemään tiloista epäkäytännöllisen muotoisia.. pahimmillaan voi olla vaikeaa päästä eroon kummallisen muotoisesta asunnosta.

    Väittäisin, että myös toimistotilojen uudelleenmuokkaus kärsii, kun ainakin yksi sivu on omituisessa kulmassa. Ja niitä kun muokataan usein 10 vuoden välein, sinne lisätään ja poistetaan vesipisteitä, ilmanvaihtoa muokataan, laitetaan jäähdytinpalkkeja alakattoon, lisätään keittiösaarekkeita, huuvia, liesituulettimia… vessaryhmiä siirrellään jne.
    Voi olla, että nekin kustannukset joutuu lisäämään briossin hintaan siinä alakerran lattekahvilassa.

    Ja onko tuollainen lasi/betonitorni yhtään sen paremman näköinen, vaikka se olisi kolmio, neliön sijasta? Väitän että ruma se on, vaikka miten kikkailisi.
    Siihen, onko noin korkeissa tornitaloissa ylipäätään mitään J:tä, en ota kantaa.

    1. Juttelin näistä tornihankkeista SRV:n entisen asuntotuotantojohtajan kanssa jo silloin, kun Redin ja Keilalahden torneja vasta suunniteltiin. Hän sanoi, että hoikkien tornien rakentaminen on kaikkein kalleinta ja riskialteinta asuntorakentamista. Mitä hoikempi (eli kauniimpi) tornista tehdään, sitä vähemmän siinä on myytävää asuinpinta-alaa suhteessa kalliin vaipan pinta-alaan. Jos kuvitellaan, että torni pistettäisiin makuulle pitkäksi rivitaloksi, olisi ikkunapintoja vain kahdella seinällä, kun tornissa niitä on kaikilla neljällä seinällä ja kaikki ne joudutaan rakentamaan korkeuksissa eikä maan pinnalla.

      Rahoitusriskiä tuo se, että tornia ei voi rakentaa vaiheittain vaan valtava määrä asuntoja on tehtävä ja myytävä kerralla. Ymmärrän, että rakennusliike haluaa pienentää näitä riskejänsä kaupunkikuvan kustannuksella. Ensin hanke voitetaan tietyllä mielikuvalla ja sitten alkaa talousohjattu suunnittelu ja vääntö.

      1. Olisiko tärkein syy kuitenkin se, että hoikissa torneissa myytävän asuinpinta-alan suhde koko kerroksen pinta-alaan on epäedullisempi

        1. ”Mitä hoikempi (eli kauniimpi) tornista tehdään, sitä vähemän siinä on myytävää asuinpinta-alaa suhteessa kalliin vaipan pinta-alaan.”
          Tuolla argumentilla ei voi puolustella ainakaan YIT:n ehdottamaa tasasivuisen kolmion muotoisten tornien leventämistä – sillä tempullahan asuinpinta-alan suhde ulkoseinien pinta-alaan pysyy muuttumattomana. Tornien ohuus tai lihavuus ei ole Trigonin heikkous, vaan tornien pohjan muoto: kolmio! Viittaan aikaisempiin kommentteihini. Korkean hinnan ja suuresta vaipan alasta johtuvan huonon lämpötaloudellisuuden lisäksi kolmiomuotoisten tornien ongelmana on se, että ne peittävät asukkaittensa ja naapuritalojen luona liikkuvien maisemat. Sitä perustelen toisessa kommentissani.

          SRV:lläkin lienee huomattu se kautta aikojen tunnettu seikka, että pohjan poikkeaminen mistä tahansa ”perusmuodosta” eli ympyrästä, neliöstä, tasasivuisesta kolmiosta tai säännöllisestä kahdeksankulmiosta (jne) kasvattaa rakennuksen ulkoseinien suhdetta pohjan pinta-alaan, mistä ”venytyksestä” johtuen soikiot, suorakulmiot sekä ”venytetyt kolmiot ja kahdeksankulmiot” ovat noita perusmuotoja huonompia mm. rakennuskustannusten, lämpötalouden ja epätoivotun varjostavuuden suhteen.

        2. Sekin pitää paikkansa, sillä hissi ja portaat vaativat vakiotilan.

          Jännä, että hoikat tornit on ongelma lähinnä vain Suomessa. Todellisissa suurkaupungeissa hinnat ovat ilmeisesti paremmin kohdallaan ja osaaminenkin parempaa. Tosin Lontoosta, jossa pilvenpiirtäjäbuumi on kova, ovat jotkin rakennusliikkeet vetäytyneet hankkeista riskien kasvun vuoksi. Siellä käydään myös kovaa keskustelua siitä, että uudet tornit ovat tehneet kaduista tuulitunneleita. Eli nyt keskellä Cityäkin voidaan nauttia samasta viimasta mikä piinaa meren rannalta asuntonsa hankkineita.

          1. Yksi prosentti voi ehkä haluta tripodien laskeutumisalustaa, mutta 99 prosenttia ihmisistä todennnäköisesti ei käy kovin kuumana nyt tähän juttuun.

            Toivottavasti en ole aivan pihalla, ja luulempa että en.

    1. Tärkeä pointti nuo tuulitunnelit. Erityisesti kolmionmuotoisen pohjan käyttö kasvattaa rakennusten tuulivastusta, ja niiden terävät kulmat aiheuttavat tuuleen pyörteitä, jotka erityisesti Suomessa tekevät rakennusten pihat ja ympäristön epäterveellisiksi nostattamalla maasta irti hiekka-, asfaltti- ja kumipölyä. Suomessa käytetään kaduilla, toreilla ja pihoilla hiekoitushiekkaa monen kuukauden ajan. 1 … 2-kerroksisilla pientaloalueilla tuulen ilman nostattama hiekka ja pöly eivät ole niin paha ongelma kuin kerrostaloalueilla, joilla talojen välistä ”sukkuloivan” tuulen pyörteet nostattavat pölyn ilmaan. Jos Trigoni.talot rakennetaan, Pasilasta saattaa tulla Helsingin epäterveellisin kaupunginosa liikenne- ym. pölyn suhteen.

  9. Mitä leveämpi auringon varjo tornilla on, sitä pahemmin myös tornien viereiset ja niiden välissä olevat maisemat peittyvät. Varjojen leveyksien tarkastelu auttaa ymmärtämään myös sitä, kuinka pahasti tornien väliset maisemat peittyvät pahasti juuri kolmionmuotoista pohjaa käytettäessä. Seuraavassa tarkastelussa käytän ilmaisuja ”varjo”, ”sivun leveys” ja ”varjostavuus” käytännössä samassa merkityksessä.

    Pohjan muodon vaikutusta tornin varjostavuuteen voidaan arvioida tarkastelemalla tornin pienintä ja suurinta vaakasuuntaista leveyttä eri suunnista. Nuo leveydet ovat samoja kuin rakennuksen varjon leveys auringonpaisteessa.

    (1)
    Oletetaan aluksi pohjan muodoksi tasasivuinen KOLMIO (tapaus c), jonka sivun pituus on YIT:n ehdottama 49 metriä.
    Silloin pohjan (ja tornitalon jokaisen kerroksen) pinta-ala on 1040 neliömetriä.
    Tarkastellaan taloa kaikista suunnista. Laskutoimitusten tuloksiksi saadaan:
    varjo (min) = 42,4 m (kun kolmion yksi sivu on samansuuntainen tarkastelusuunnan kanssa)
    varjo (max) = 49,0 m (kun kolmion yksi sivu on kohtisuorasssa tarkastelusuuntaan nähden)
    Muihin pohjan muotoihin verrattuna tasasivuisen kolmion muotoisen pohjan suurin ulottuvuus (”varjo”) on kaikista suurin: 8 % suurempi kuin neliönmuotoisella pohjalla ja 17 % suurempi kuin ympyrän muotoisella pohjalla ja 20 % suurempi kuin tasasivuisen kahdeksankulmion muotoisella pohjalla. Pienin ulottuvuus on 32 % suurempi kuin neliön muotoisella pohjalla.

    (2)
    Tapaus (b): talon pohjan muoto on NELIÖ. Samansuuruisen eli 1040 neliömetrin ulottuvuuksiksi saadaan:
    varjo (min) = 32,2 m (neliön 2 sivua tarkastelusuunnassa)
    varjo (max) = 45,5 m (neliön sivut poikkeavat 45 astetta tarkastelusuunnasta)
    Neliöllä saavutaan pienin ulottuvuus, kun sen sivut osoittavat suuntiin, joihin halutaan pienin varjostus. Kapein varjo on noin 11,5 % kapeampi kuin ympyränmuotoisella pohjalla.
    Neliön suurin ulottuvuus on 25% suurempi kuin ympyrällä ja 19 % suurempi kuin tasasivuisella kahdeksankulmiolla.

    (3)
    Tapaus (a): pohjan muoto on YMPYRÄ. Ympyrän halkaisija lasketaan samasta pinta-alasta 1040 m2:
    varjo = 36,4 m (ei riipu tarkastelusuunnasta)
    Pienin keskimääräinen varjostavuus on ympyrällä (riippumaton tarkastussuunnasta).

    (4)
    Pohjan muoto on tasasivuinen (”säännöllinen”) KAHDEKSANKULMIO. Varjon leveys voidaan laskea samasta 1040 neliömetrin pinta-alasta:
    varjo (min) = 35,4 m
    varjo (max) = 38,3 m

    Ympyrään verrattuna tasasivuisen kahdeksankulmion muotoisella pohjalla pienin varjostus on 2,7 % pienempi ja suurin varjostus on 5,2 % suurempi kuin ympyrän muotoisella pohjalla.

    Kun näistä symmetrisistä muodoista poiketaan ”venyttämällä” jotain ulottuvuutta, varjostusta voidaan pienentää venytyssuuntaan, mutta muihin suuntaan varjostus lisääntyy vastaavasti. Liika pohjan muodon venyttäminen voi johtaa suuresti varjostaviin, epäkäytännöllisiin ja epätaloudellisiin ratkaisuihin.

    1. KORJAUS kohtaan ”(1)
      … ja 17 % suurempi kuin ympyrän muotoisella pohjalla ja 20 % suurempi kuin tasasivuisen kahdeksankulmion muotoisella pohjalla”.
      KORJATUT prosenttiluvut ovat nämä:
      .. ja 36 % suurempi kuin ympyrän muotoisella pohjalla ja 28 % suurempi kuin tasasivuisen kahdeksankulmion muotoisella pohjalla.

  10. (JATKOA) Tiivistelmä tuloksista:

    Varjostuksen suhteen tasasivuinen kolmio on joka suhteessa huonoin muoto tornitalon pohjalle.
    Pienin varjostus tiettyihin suuntiin saavutetaan neliönmuotoisella pohjalla, mutta sen varjo on leveimmän varjon suuntaan paljon leveämpi kuin ympyränmuotoisella pohjalla.
    Ympyrä on paras vaihtoehto pohjan muodoksi, jos pyritään suunnasta riippumattomaan kapeaan varjoon. Toisaalta ”savupiipun tai siilon muoto” ei herätä ihastusta, varsinkaan jos torni on keskeisellä paikalla.
    Lähes yhtä pieni varjostus on tasasivuisella kahdeksankulmiolla. Neliön ohella se on yksi helpoimmista pohjan muodoista myös pyrittäessä kauniiseen ulkonäköön.

    Vertailussa käytetyt laskukaavat löytyvät mm. näistä Wikipedian artikkeleista: Tasasivuinen kolmio, Neliö, Ympyrä, Kahdeksankulmio.

  11. Valmistakaa pienempiä ihmisiä , saadaan tehtyä pienempiä asuntoja samaan hintaan , tehdään pilviin asti , ja ylimmät kämpät vähän yli niin saadaan huippuhinta kun aurinko paistaa 24 /7 , sijoittajat ostavat nämä kirkuen ja myyvät aurinkoloma viikkoja , rahan kutsu on vastustamaton. Tehdään vaikka tyhjäksi käyttäjistä jos raha kutsuu.

  12. Pentti Murole vertaili blogissaan Suomen Kheopsin pydamidin korkuisia, paksuja tornitaloja maailman korkeimpiin ja hoikimpiin kerrostaloihin.

    http://penttimurole.blogspot.com/2020/09/elielilla-leikki-leikkina-voittaako.html#comment-form

    Kalasataman torneissa rungon leveys on 26 metriä ja korkeus 134 metriä. Siitä tulee hoikkuuskertoimeksi 5,2. Pökkelö on.

    Pasilaan on tulossa 180 metrin rakennus. Alkuperäisissä kilpailuehdotuksen mukaisissa taloissa oli kolmiomainen pohja. Hoikkuuskertoimeksi tulee 5,6. Nyt taloja halutaan paksuntaa. Hoikkuuskerroin putoaa tasolle 5,1.  

    Maailman korkeimpien asuintalojen hoikkuuskertoimet ovat 15-25 tasolla. 18 metrin runkomitalla tehdään 450 metrin korkuisia taloja.

    Hoikkuus näkyy suoraan kustannuksissa ja asuntojen hinnoissa. Otetaan esimerkiksi 432 Park Avenue. Sen rakennuskustannukset olivat 19000 euroa neliöltä. Yhden tornikerroksen pinta-ala on siinä 700 kerrosneliön paikkeilla. Asuntoja non 147. Pienin asuntoyksikkö on 33 neliön studio ja suurin koko kerroksen penthouse. Talo on 426 metriä korkea, sen korkein asuinkerros on tasolla 392 metriä.  Huonekorkeus on 4,7 metriä. Maanpäällisiä kerroksia on 85. Talon torniosan ulkomitat ovat 28×28 metriä. Talon sydän hisseineen, porrashuoneineen ja putkikuiluineen on kooltaan 9×9 metriä.

    Talon arkkitehti on Rafael Viñoly. Hän vinoili arkkitehtuurilla ja asuntorakentamisella olevan vain kaksi markkinaa: ultraloistokkuus tai tuettu asuminen.  Myytävänä olevat asunnot maksavat korkeimmillaan 75000 euroa neliöstä. Pentohousen hinta on 25 miljoonaa euroa.

    Toinen esimerkki on maailman korkein asuintalo Central Park Tower. Korkeutta on 472 metriä. Talossa on 179 asuntoa. Talon rakennuskustannukset olivat 2,8 miljardia euroa, mikä tarkoittaa 23000 euroa neliöltä. Talon hoikkuus on 14. Asuntoja myydään pian valmistuvasta talosta hintaan 65000 euroa per neliö.

Vastaa käyttäjälle H.P. Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat