Pekka Lukkaroinen huomasi kymmenen vuotta sitten, että hänen nimeään kantava oululainen arkkitehtitoimisto oli kasvanut 30 vuodessa niin isoksi, että hänen oli liian raskasta toimia sekä toimiston ainoana pääsuunnittelijana että toimitusjohtajana. Työtaakan keventämisen hän aloitti tarjoamalla toimitusjohtajuutta työkavereilleen. He halusivat kuitenkin olla mieluummin suunnittelijoina. Kun rekrytointikonsulteistakaan ei ollut apua, kysyi Pekka 12 vuotta nuoremmalta veljeltään Mikolta tämän kiinnostusta.
Mikko Lukkaroinen oli valmistunut sähkötekniikan diplomi-insinööriksi, joten hyppäys matkapuhelinten ja ohjelmistojen maailmasta arkkitehtuuriin vaikutti ensin isolta.
”Luotin osaavaan henkilökuntaan ja uskoin saavani heiltä tukea. Siksi uskalsin lähteä innolla mukaan”, hän sanoo. Hän aloitti perehtymisen arkkitehtuuriin aluksi varatoimitusjohtajana.
Vuonna 1965 syntynyt Mikko Lukkaroinen valmistui diplomi-insinööriksi sähkötekniikasta vuonna 1990. Työura kului tietotekniikka- ja ohjelmistoalan huippuyrityksissä. Pisimpään hän oli Nokialla 15 vuotta ja sitä ennen Aspocompilla 8 vuotta. Nokian jälkeen hän oli ohjelmistoalan yrityksissä Clementiassa ja Greyowlissa yhteensä neljä vuotta. Yrittäjän ammattitutkinnon hän suoritti vuonna 2011.
Mikon ohjelmistoalan osaamisesta katsottiin olevan hyötyä arkkitehtitoimistolle. Pekka Lukkaroinen oli itse ollut jo 1980-luvulla eturivissä CAD-suunnitteluohjelmien käytössä. Raksilan pesäpallostadionista tehty kolmiulotteinen mallikuva oli 1990-luvun lopulla kova juttu, sillä yleisö pystyi kulkemaan virtuaalisesti ympäri stadionia nuolinäppäimiä painellen. Siitä on edetty tämän päivän koulu- ja sairaalasuunnitteluun, jossa virtuaalisuus mahdollistaa käyttäjien osallistumisen suunnitteluun.
Mikko Lukkaroinen aloitti toimitusjohtajana vuoden 2014 alussa. Muitakin muutoksia tehtiin, sillä Pekka oli ottanut opiksi siitä, kun vuonna 2006 viisi arkkitehtia irtisanoutui ja perusti oman toimiston. Avainhenkilöitä sitoutettiin omistuksen kautta ja pääsuunnittelijan tehtäviä alettiin jakaa useammille. Tänään osakkaita on 11.
Vahva päätoiminen toimitusjohtajuus näkyy kasvussa
Mikko Lukkaroinen ei pidä itseään enää kummajaisena arkkitehtitoimiston johtajaksi. Asiakkaiden kanssakaan ei ole ollut ongelmia.
”En ole yrittänytkään itse esiintyä arkkitehtuurin ammattilaisena, meillä on siihen talo täynnä loistavia osaajia.”
Esimerkiksi Keravanjoen yhtenäiskoulun allianssihankkeessa Mikko on allianssin johtoryhmän jäsen ja suunnittelujohtaja Joona Koskelo pääsuunnittelija.
Kun toimitusjohtaja on voinut keskittyä liiketoiminnan kehittämiseen ja uusien projektien hankkimiseen, on tämä näkynyt vahvana kasvuna. Henkilöstömäärä on kasvanut 30:stä 75:een.
”Yksi kasvun mahdollistaja on ollut erittäin pieni vaihtuvuus. Sana hyvästä työilmapiiristämme on levinnyt, ja meidän on ollut suhteellisen helppo saada rekrytoitua osaavia suunnittelijoita.”
Yksi syy kasvulle on toimiston vahva osaaminen sairaaloiden ja koulujen suunnittelussa. Jo vuonna 2005 Lukkaroinen perusti toimiston pääkaupunkiseudulle päästyään Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin puitesopimuskumppaniksi. Toimisto on nyt mukana Laakson yhteissairaalan suunnittelussa Helsingissä yhdessä kolmen muun toimiston kanssa. Oulussa Lukkaroinen suunnittelee yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelmaa kahden muun toimiston kanssa.
Suuremmista sairaalahankkeista Mikko Lukkaroinen haluaa mainita myös Kuopion Kaarisairaalan. Uusin on Jorvin sairaalan uusi osastorakennus Espoossa.
Espoossa työn alla on myös kaupungin ppp-mallilla YIT:ltä hankkimat koulut ja päiväkodit sekä Kungsgårdsskolan. Kuopiossa on meneillään Savilahti Kampus -hanke sekä Taidelukio Lumit. Pohjoisin kohde on Sodankylän monitoimitalo.
Tälle koulu- ja sairaalasuunnitteluosaamiselle voisi Mikko Lukkaroisen mukaan olla kysyntää myös ulkomailla, ja sitä onkin kartoitettu.
Toimiston julkisuuskuvaa ovat nostaneet eniten Pudasjärven näyttävät hirsirakennukset, kuten puupalkinnon voittanut Hirsikampus, Hirsikartano ja Lumiareena sekä uusimpana rakenteilla oleva Hyvän olon keskus.
Laaja-alaisuus on tulevaisuuden turva
Mikko Lukkaroinen ei aio jäädä suhdanneheilahtelujen vangiksi. Sen vuoksi toimisto tekee laajasti arkkitehtisuunnittelua maankäytön suunnittelusta sisustussuunnitteluun.
Toimisto ei ole mukana koronan jäädyttämissä matkailuhankkeissa, mutta liikerakennuspuolella koronan takia on peruuntunut tai siirtynyt muutama suunnittelukohde.
Oikaisu: korjauttu syntymävuosi oikeaksi siis 1965, ei 1956.
Toimiston 40-vuotisjuhlan kunniaksi on valmistunut kirja Lukkaroinen Arkkitehdit. Siitä on arvostelu Kalevassa.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Sähköinsinööri johti Lukkaroisen arkkitehtitoimiston Oulun suurimmaksi”
Onko varmasti Oulun suurin? Mennään harmaalle alueelle journalismin suhteen, mikäli väitetään Oulun suurimmaksi ilman tilastoja.
Viime vuonna Lukkaroisen liikevaihto oli 6,5 miljoonaa euroa ja Uki Arkkitehtien 6,0. Henkilömäärä oli molemmilla hieman yli 60. Nyt se on Lukkaroisella yli 70. Nämä ovat Oulun suurimmat arkkitehtitoimistot ja likimain yhtä suuret. Molemmat ovat mukana Oulun sairaalan suunnittelussa.