Kokeile kuukausi maksutta

Yle pähkäilee Pasilan linkkitornin kohtaloa – säilyttää vai purkaa?

TV-lähetystekniikka on muuttunut ja Pasilan korkea linkkitorni on käymässä Ylelle tarpeettomaksi.

Ympäristö Pasilan linkkitornin ympärillä tulee muuttumaan. Yleisradio ja Yleisradion eläkesäätiö suunnittelevat Ilmalaan media-alan kampusta. Lisäksi kaavamuutoksessa on tarkoitus tarkoitus tuoda nyt työpaikkavaltaiselle alueelle tuoda asuntoja.­KUVA: JUHA METSO

Helsingin Pasilassa vuodesta 1983 saakka seissyt 146-metrinen linkkitorni on käymässä Ylelle tarpeettomaksi, koska tv-lähetystekniikka on muuttunut. Ylessä pohditaankin parhaillaan, mitä tornille pitäisi tehdä.

Ylen toimitilapalveluiden päällikkö Matti Uotinen kertoo nyt, että tornille on tehty kuntokartoitus. Sen perusteella tiedetään, että jos torni säilytettäisiin, sille olisi tehtävä hissin, hoitosiltojen ja pintojen peruskorjaukset.

Uotisen mukaan tornia ei ole suunniteltu yleiskäyttöön.

”Jos sille haettaisiin näköalakäyttöä, yleisölle tulisi tehdä kalliita muutoksia rakenteisiin ja logistiikkaan.”

Tällä hetkellä tornin ylläpito maksaa Ylelle noin 100 000 euroa vuodessa. Uotinen kertoo, että Yle tekee seuraavan puolen vuoden aikana oman linjauksensa tornin tulevaisuudesta osana kaavatyötä.

Uotisen mukaan eri puolilta on tullut ideoita tornin uusiokäytölle. Sitä on ehdotettu muun muassa valoteokseksi tai kiipeilykohteeksi.

Asemakaava antaa aikanaan osviittaa

Pelkkä tornin poistaminen ei todellisuudessa ole vaihtoehto. Linkkitornin ympäristö on muutenkin uudistumassa lähivuosina, ja alueelle suunnitellaan uutta asemakaavaa. Tässä kaavavalmistelussa ollaan ottamassa kantaa myös linkkitornin olemassaoloon.

Pasilan aluerakentamisen projektijohtaja Päivi Ahlroos kertoo, että kaavoittajan kanta linkkitorniin selviää kun Ilmalan studiot -asemakaavan luonnos tulee aikanaan nähtäville. Valmistelu vie aikaa ja tämä tapahtuu aikaisintaan ensi vuoden loppupuolella.

”Tornin arvo Pasilan ikonisena maamerkkinä tiedostetaan laajasti, mutta maisema sen ympärillä muuttuu joka tapauksessa, koska maanomistajilla on alueelle suunnitelmia.”

Maanomistajia ovat Yleisradio ja Yleisradion eläkesäätiö. Ne suunnittelevat Ilmalaan media-alan kampusta, jonka uudet toimitilat kokoavat yhteen Ylen ohella muita media-alan toimijoita. Lisäksi kaavamuutoksessa on tarkoitus tuoda nyt työpaikkavaltaiselle alueelle asuntoja.

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen johtaja Pirjo Sanaksenaho arvioi Ylen artikkelissa keskiviikkona, että olisi hienoa, jos tornin voisi ottaa käyttöön näkötornina.

Jos torniin ei ole mahdollista päästää yleisöä, siitä voisi hänen mielestään tehdä näyttävästi valaistun ympäristötaideteoksen.

Helmikuussa 2018 linkkitorni hehkui sinisenä Viron satavuotisjuhlien kunniaksi.

Pasilan oma Eiffel?

Rakennussuojeluun erikoistunut arkkitehti, Suomen arkkitehtiliiton (Safa) varapuheenjohtaja Harri Hautajärvi sanoo, ettei Pasilan linkkitornilla ole rakennustaiteellista arvoa.

”Se on aikansa arkista insinööritekniikkaa ja rakennettiin kai luvatta.”

Hautajärven mielestä tornin uudelleenkäyttöä voisi kuitenkin pohtia.

”Tällöin tornista tulisi riisua pois metallihäkkyrät, jolloin siitä tulisi sirompi eikä olisi vaaraa putoilevasta jäästä.”

Hautajärvi ehdottaa, että arkkitehdeille ja taiteilijoille järjestettäisiin ideakilpailu tornin ja sen laen käsittelystä. Hän näkisi tornissa mielellään värejä ja kenties jonkin veistoksellisen elementin.

”Parhaimmillaan tornista voisi saada Helsingille uuden symbolin, joka tiettyinä hetkinä sykkisi värikkäästi valaistuna kuten Eiffel-torni Pariisissa.”

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Yle pähkäilee Pasilan linkkitornin kohtaloa – säilyttää vai purkaa?”

  1. Kuinkakohan safalaiset reagoisivat, jos RIL:in puheenjohtajisto esittäisi näkemyksiään arkkitehtuurista samalla asenteella kuin safan vpj. kommentoi Ylen linkkitornia?

  2. Metallihäkkyrät pois ja kiviveistos nokkaan tilalle mahdollisimman epäkeskeisesti ja absurdisti. Safa tulisi lakkauttaa yhteiskunnan resurssien tuhlaajana.

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat