Kokeile kuukausi maksutta

Taloyhtiö vaihtoi 50 vuotta vanhat lukot uusiksi putkiremontin yhteydessä

Vantaalainen taloyhtiö vaihtoi yli 50 vuotta käytössä olleet mekaaniset lukot uusiin, sillä vanhat avaimet alkoivat katkeilla.

Kuvituskuva: Myyrmäen huollon huoltomies Arto Aallonkoski testaamassa peruskorjauksen jälkeen taloyhtiön uutta lukitusjärjestelmää. Kuva: Liisa Takala.

Myyrmäessä sijaitsevan asunto-osakeyhtiö Myyränkentän putkiremontti on parhaillaan loppuvaiheessa. Jo valmistuneiden porraskäytävien ilme on raikas, ja vaaleat uudet ovet korostavat rappukäytävien valoisuutta.

Vuonna 1969 Myyrmäen vanhimmalle alueelle valmistuneessa taloyhtiössä on kaksi taloa, seitsemän rappua ja 82 asuntoa. Vaiheittain edenneen suuren korjausurakan sivutuotteena taloyhtiössä päätettiin vaihtaa asuntojen ulko-ovet ja lukitusjärjestelmä.

”Alunperin lukituksen vaihdosta ei ollut lainkaan puhetta, mutta kun putkiremontin suunnittelu eteni, totesimme, että asunnon ulko-oven jälkeisen välioven ja putkien uusien kulkureittien kanssa tulisi ongelmia. Väliovi oli eteisen uusien putkien kulkureittien ja niiden vaatimien kotelointien tiellä aika pahasti”, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Ossi Syrjä kertoo.

Ensin päätettiin luopua väliovesta. Kun päätös oli tehty, taloyhtiö halusi uusia huonosti äänieristetyt vanhat asuntojen ulko-ovetkin.

”Teimme uusista ulko-ovista erillispäätöksen. Se laukaisi sitten pohdinnan lukkojärjestelmänkin päivityksestä ja sekin päätös syntyi yksimielisesti. Tuntui jotenkin hullulta ajatukselta, että uusiin oviin ruuvattaisiin vanhat, yli 50 vuotta vanhat lukot.”

Älylukot syrjäyttävät mekaaniset lukot

Kymmenen vuoden aikana avaimet ja avainhallinta on ollut suuressa murroksessa. Perinteisten, mekaanisten avainten rinnalle on tullut erilaisia elektronisia avaimia.

Uusia avainratkaisuja tarvitaan, koska tilojen käyttö on monipuolistunut ja esimerkiksi julkisten tilojen käyttäjämäärät kasvaneet. Samalla myös turvallisuusvaatimukset ovat tiukentuneet.

Myyrmäessä Ossi Syrjän johtama taloyhtiö käytti asiantuntija-apunaan isännöinti- ja huoltoyhtiönsä ammattilaisia. Isännöitsijä kilpailutti lukitusyhtiöt ja sai neljä tarjousta. Kaksi tarjousta tuli mekaanisista lukoista ja kaksi elektromekaanisista, niin sanotuista älylukoista.

”Tutustuimme tarkemmin tarjouksiin ja sen jälkeen oli selvää, että päädymme valitsemaan elektromekaanisen vaihtoehdon, vaikka vanhemman mallinen mekaaninen vaihtoehto olisi ollut huomattavasti edullisempi”, Syrjä kertoo.

Hänen mukaansa valittu vaihtoehto on taloyhtiön vanhuksillekin tutumpi ja helpompi käyttää, koska siinä yhdistyy kuin entisellä tavalla avain ja oven avaus, vaikka itse lukitusjärjestelmä onkin älykäs ja pitää sisällään uusinta tekniikkaa.

”Vanhuksille tämä ovenavaustapa on tutumpi, ja heille syntyy sitä kautta turvallisuuden tunne. Ja turvallisuus on nimenomaan enemmän tunnetta kuin mitään muuta.”

Helppo avaimen kuoletus

Mekaaniseen vaihtoehtoon verrattuna elektromekaaninen järjestelmä on keskimäärin 2,5–3 kertaa kalliimpi.

”Vanhoissa lukoissa alkoi olla ongelmia avainten väsymisen vuoksi ja aina silloin tällöin avaimia katkesi lukkopesiin. Lisäksi taloyhtiön vanhojen avainten hallinnointijärjestelmä alkoi olla aika sekava sekä meidän että huollon kannalta ajateltuna.”

Osa yhtiön osakkaista oli uusinut lukot noin kymmenen vuotta sitten, mutta vanhojakin lukkoja oli vielä osassa asunnoista.

Uuden lukitusjärjestelmän ansiosta kiinteistön ja asukkaiden turvallisuus kohenee. Yksittäisiä avaimia ei tarvita niin paljon kuin ennen, ja toisaalta eri avainten käyttöä voidaan seurata. Myös avaimen kuoletus on helppoa eikä kaikkia lukkoja tarvitse välttämättä enää sarjoittaa uudelleen avainten kadotessa.

Uudessa lukitusjärjestelmässä avaimelle voidaan antaa kulkuoikeus kaikkiin asukkaan käyttämiin lukkoihin, kuten asunnon lukkoon, varastojen riippulukkoihin sekä vaikkapa roskakatoksen lukkoon. Jos taloyhtiössä olisi esimerkiksi erillinen parkkihalli, jonka käyttöä pitäisi valvoa tavanomaista tarkemmin, avaimeen olisi helppo liittää myös kulunvalvonta.

Uusien lukkojen ansiosta taloyhtiön kokonaisturvallisuus kohenee, kun niin sanottujen reittiavainten käyttö lisääntyy esimerkiksi korjausten ja huoltotöiden yhteydessä. Se taas vähentää tarvetta yleisavaimille, joiden käyttöön liittyy aina suuri turvallisuusriski. Reittiavain avaa reitin esimerkiksi vain tiettyyn huoltoa vaativaan kohteeseen.

Isännöitsijä tai huoltoyhtiö hallinnoi

Vantaalaisyhtiön valitsemassa elektromekaanisessa lukitusjärjestelmässä avaimet ja lukot kuin kommunikoivat keskenään. Avain on symmetrinen ja sen voi työntää lukkoon kummin päin tahansa. Kun avainpesä tunnistaa avaimessa olevan digitaalisen tunnisteen, lukko avautuu.

”Avaimen ja lukon turvallisuus perustuu ohjelmistopohjaiseen digitaaliseen salaustekniikkaan, jota voidaan päivittää. Sen ansiosta myös lukitusjärjestelmän hallinnointi on helppoa esimerkiksi huoltoyhtiössä”, Syrjä kertoo.

Hänen mukaansa vaihtoehtojen joukossa oli myös kokonaan elektroninen järjestelmä, mutta taloyhtiön asukkaiden kannalta se olisi saattanut olla ”liian moderni” täysin elektronisine ”avainlätkineen”.

”Kun asukkaat ovat päässeet palaamaan putkiremontin jäljiltä asuntoihin, heille on luovutettu uudet avaimet ja käyttöohjeet. Käyttöönotto on sujunut erittäin helposti, koska avainhan muistuttaa ihan tavallista avainta, vaikka se onkin erittäin moderni. Jos on aiemmin käyttänyt avainta, uuden avaimen käyttö on ihan tuttua.”

Kun putkiremontti on saatu valmiiksi, taloyhtiössä alkaa vielä yksi turvallisuuteen liittyvä pohdinta. Vielä toistaiseksi yhtiön alaovia on pidetty päivisin lukitsematta, mutta putkiremontin yhteydessä keskusteluun on noussut alaovien lukitus myös päiväsaikaan.

”Meillä on ollut paljon keskustelua, otammeko käyttöön erityisen ovikoodin vai miten hoidamme alaovien muun kulkemisen.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 12 kertaa

12 vastausta artikkeliin “Taloyhtiö vaihtoi 50 vuotta vanhat lukot uusiksi putkiremontin yhteydessä”

  1. Tietosuojavaltuutettu Råman suotastaan kielsi kuukausi sitten älylukkojen käytön eräässä taloyhtiössä, koska älylukoilla voidaan profiloifa asukkaita ja tarkkailla heidän kulkemisiaan.

    1. Ei kieltänyt älylukkojen käyttöä, vaan antoi määräyksen saattaa tietojen käsittelytoimet yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisiksi.. Päätös ei ole toistaiseksi lainvoimainen. Se löytyy tästä: https://finlex.fi/fi/viranomaiset/tsv/2020/20200661

      Eli käytännössä taloyhtiön pitänee vähintään palkata joku kirjoittelemaan asiakirjoja sekä laatimaan niiden käsittelyperusteita koskevien valintojen perusteluasiakirjoja, jotka nyt olivat jääneet kirjoittamatta, sekä lisäksi taloyhtiön pitää parantaa informointiaan asukkaille ja osakkaille. Älylukkojen käyttöä tuo päätös ei kieltäne, vaan koskee sitä, millaisia asiakirjoja tietosuoja-asetuksen pohjalta henkilöiden liikkumistietoja tallentavan tietojärjestelmän tapauksessa pitäisi tuottaa, ja millaiset perustelut sellaisen järjestelmän käytölle eivät ainakaan ole riittäviä. Tuskin kovin monessa organisaatiossa esim. kulunvalvontatietojen tallennus täyttää nykyisen tietosuoja-asetuksen kaikkia vaatimuksia, kuten että se olisi toteutettu henkilötietojen käsittelyä minimoiden. Varmaan esim. harvassa muussakaan kiinteistössä esim. käyttäjille on jaettu tietoa siitä, kuinka pitkäksi ajaksi ovien kulunvalvontatietoja tallennellaan, jos ne ovat yhdistettävissä henkilötietoihin – saati että onko kulkutietojen säilytystä koskeva maksimiaika määritelty tietosuoja-asetuksen mukaisella periaatteella, eli arvioiden mm. sitä, missä ajassa juuri sen organisaation tapauksessa vaikkapa murrot havaittaisiin. Harvassa organisaatiossa lienee määritetty lähtökohtainen kulunvalvontatietojen säilytysaika sellaisen asian pohtimisen pohjalta sen sijaan, että niitä säilytetään varmuuden vuoksi pidempäänkin. Todennäköisesti monessa organisaatiossa kukaan ei tiedä, kauanko heillä kulunvalvontatietoja säilytetään, koska monessa pienessä organisaatiossa kukaan ei välttämättä ole kertaakaan edes avannut kulunvalvontatietojen tietokantoja, joihin tietoja automaattisesti tallentuu.

  2. Totean vielä, että toivottavasti älylukkofirmat alkavat tuottaa lukkojen mukana palveluna myös tietosuoja-asetuksen pohjalta älylukkojärjestelmille edellytettyjä asiakirjapohjia, joista voi valita vaikka rasti ruutuun -periaatteella siihen käyttäjään soveltuvat asiat sekä ohjedokumentit tietojen säilyttämisperiaatteista, koska ei taloyhtiöillä eikä edes kunnilla sellaisten asiakirjojen tuottamiseen ole itsellään osaamista. On aika paljon tehokkaampaa, jos sormilla laskettava määrä lukkovalmistajia tuottaa tietosuoja-asetuksen edellyttämiin dokumentteihin asiakirjapohjat lukkojen käyttäjille ainakin pääpiirteissään kuin että jos jokainen isännöitsijä ja taloyhtiö alkaa sellaisia väsäämään itsekseen alusta lähtien. Suomessa on arvioitu olevan ainakin miljoona tietojärjestelmää. Jos niistä jokaiseen tuotettaisiin erikseen omat tietosuoja-asetuksen mukaiset asiakirjansa, saataisiin jokunen tuhat ihmistä työllistettyä kirjoittamaan pelkästään jo sellaisia dokumentteja vuosikausiksi.

  3. Vielä tuosta päätöksestä yksi sitaatti:

    ”Tietosuoja-asetuksen 6 artiklan mukaisten käsittelyperusteiden osalta voidaan todeta, ettei taloyhtiön kokouksessa saavutettu enemmistökannatus ole esimerkiksi katsottavissa tietosuoja-asetuksen 7 artiklan vaatimukset täyttäväksi suostumukseksi, eikä suostumusta ole myöskään kerätty kaikilta rekisteröidyiltä. Tämän osalta on myös huomioitava, ettei vuokranantaja voi antaa suostumusta vuokralaisen puolesta, ja vuokralaisia on tietosuojavaltuutetun toimiston saaman selvityksen mukaan merkittävä osa taloyhtiön asukkaista. Suostumuksen kohdalla ongelmana on myös kyseisen käsittelyperusteen mahdollisesti hyvinkin lyhyt elinkaari asuinkerrostalokontekstissa. Muuttotilanteessa uuden asukkaan voisi käytännössä olla välttämätöntä suostua henkilötietojensa keräämiseen lukkojärjestelmän kautta. Tällainen ei täytä vapaaehtoisesti annetun suostumuksen edellytyksiä, ja rekisteröidyllä tulee olla todellinen mahdollisuus valita vapaasti, haluaako hän antaa suostumuksensa henkilötietojensa käsittelyyn. Suostumuksen tulee myös olla peruutettavissa (ks. esim. EDPB Guidelines 5/2020, Version 1.1, s. 32), eli rekisterinpitäjällä tulee olla esimerkiksi tekniset valmiudet lopettaa henkilötietojen kerääminen suostumuksen peruuttamisen myötä, sekä huolehtia vaihtoehtoisen menettelyn käyttöönoton sujuvuudesta. Käsittelyperusteena ei voida myöskään näin jälkikäteen katsoa olleen oikeutettu etu, koska tällaista etua ei ole määritelty, eikä siihen liittyvän tasapainotestin tuloksia dokumentoitu.”

    Yleiseksi ohjenuoraksi tuosta päätöksestä ei ainakaan kaikilta osin kaiketi ole, koska monissa muissa tapauksissa lienee mahdollista vedota etukäteen oikeutettuun etuun, kunhan vain perustelut dokumentoidaan niin, että ne ovat pyydettäessä heti esitettävissä, ja tuo päätös ei ota kantaa siihen, miten tilannetta olisi silloin tulkittu. Ehkä jatkossa saadaan päätös sellaisesta tilanteesta.

  4. Nämä kolme viimeistä kirjoitusta todistivat, että älylukkoja ei pidä asuintaloihin asentaa.

    1. En ole samaa mieltä. Älylukkoja asentavien – sekä niitä jo käyttävien – pitää vain huomioida tietosuoja-asetuksen vaatimukset edes jollain tavoin. Lähivuosina ennakkotapausten ratkaisujen kautta selvinnee, että millä tavoin.

  5. Jutusta jäi kertomatta tuloko Iloq vai abloy. On toki muitakin. Ja alaovien ovikoodilaitteet taitaa maksaa halvimmillaan 300€. Ei mikään kallis investointi ja käy hyvin myös vaikka roskakatoksiin.

  6. Toivottavasti ei valittu erästä älylukkovalmistajaa, jonka tuotekehityksessä on mahdollistettu väärän avaimen käytöllä rikkoa lukkopesä.

  7. Ja nyt saa vanhukset samalla rannejumppaa kun ihan aine ai ensimmäinen kerta avaa ovea , ja muuten miten nyt noista älylukon avaamista ovista sitten jää ”murtojälki” mitä vakuutusyhtiö vaatii……kun ovi on auennut jonkun ”bugin” ansiosta..öööö

  8. Näihin voidaan vielä liittää ominaisuus että ”laitteella” voidaan avata etänä ovi…….pizzanne on keittiön pöydällä………..remontti tuli valmiiksi…….elektroniikka toimii aina , mutta sitä ohjaava kilpailutettu tarjouksen voittanut intialainen etäohjaaja ei aina tiedä mitä 6000 kilometrin päässä tapahtuu …….

  9. ”Vantaalainen taloyhtiö vaihtoi yli 50 vuotta käytössä olleet mekaaniset lukot uusiin, sillä vanhat avaimet alkoivat katkeilla.”

    Lukon vaihto menee näköjään vaikeaksi, kun valitaan älylukko. Yleisesti ottaen, jos avaimet katkeilee, niin voisihan kaikka avaimet uusia laadukkaisiin avaimiin ja huoltaa lukot. Kyseisessä tapauksessa onnistuttiin aiheuttamaan tilanne, jossa väliovi piti poistaa ja sen jälkeen uusia ulko-ovi ja lukko. Lisäkustannus muutama tonni per ovi. Taisi olla 300 000-400 000 e kustannus.

  10. Taloyhtiössämme on juuri aloitettu putkiremontti, anteeksi linjasaneeraus, ja ensimmäisenä on vaihdettu uudet älylukot. Se helpottaa remontin järjestelyjä ja kulkemista. Ovia ei liene pakko pitää auki ”2 kk putkeen” kuten perinteisesti – nähtäväksi jää miten tämä toteutuu.

    Lukitusjärjestelmä toki mahdollistaa normaalikäytössä vaikka jonkun asukkaan stalkkaamisen, mutta sitä tekevä syyllistyy rikokseen.

    Tietenkin on parempi jos järjestelmä ei säilytä tietoja kovin pitkään, mutta Helsingissä ei varmaan ole montaa taloa, jossa ihan oman talon nuoret tai aikuiset turmiolantommit ei jotain pientä hässäkkää saisi aikaiseksi. Tilanteet on hyvä selvittää, ennenkuin talo alkaa rapistua seuraamusten puuttuessa.

    Koska rikos on jo vanhentunut, voin myöntää että nöösinä talon poikien kanssa pöllittiin muutama viinipullo ikävän naapurin kylmäkellarista. Häpeän.

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat