Kaksi jäsentä eroaa Arkkitehtuurimuseon säätiön hallituksesta, sillä heistä museon uudella johtajalla on ”erittäin ohut arkkitehtuurin tuntemus”

Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon kulisseissa kuohuu. Arkkitehdit Esa Laaksonen sekä Tuire Kujala eroavat Arkkitehtuurimuseon säätiön hallituksesta. Ero astuu voimaan tammikuun alussa.

Hallituksen arkkitehtijäsenet Laaksonen ja Kujala vastustavat uuden toimitusjohtajan valintaa.

Arkkitehtuurimuseon uudeksi johtajaksi ja toimitusjohtajaksi valittiin Carina Jaatinen marraskuun lopulla. Hän siirtyy Arkkitehtuurimuseoon tiedekeskus Heurekan näyttelypäällikön tehtävästä.

Laaksosen ja Kujalan mukaan johtajavalinnassa ei otettu huomioon arkkitehtuurin tuntemusta. He toteavat eroilmoituksessaan, ettei Jaatisella ole museolain edellyttämää perehtyneisyyttä vastuumuseon johtotehtäviin.

”Hän on haastatteluissa esitellyt arkkitehtuurin alan tuntemuksensa, jonka olemme todenneet erittäin ohueksi. Museon johtajan osaamattomuutta ei voi korvata museon muun henkilöstön mahdollisella osaamisella.”

Uuden johtajan keskeinen tehtävä on johtaa Arkkitehtuurimuseon muutosta kohti uutta arkkitehtuuri- ja designmuseota yhdessä Designmuseon, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Helsingin kaupungin kanssa.

Laaksosen ja Kujalan mukaan Jaatisella ei ole ”ymmärrystä sidosryhmistä, rakentamisesta ja rakennuttamisesta”, joka liittyy museon rooliin uudisrakennushankkeessa.

Valinnassa painotettiin johtajaosaamista

Arkkitehtuurimuseon säätiön hallituksen puheenjohtaja Ulla Teräs sanoo, että valinta ei ole museolain hengen vastainen kuten eroilmoitus antaa ymmärtää vaan kyse on mielipide- ja näkemyseroista.

Teräksen mukaan johtajavalinta tehtiin toimivaltaisen hallituksen enemmistöllä ja se on lainvoimainen.

”Olemme tehneet hallituksena huolellista työtä rekrytointiprosessissa”, Teräs sanoo.

Eroilmoituksessa myös väitetään, että johtajapäätös voi vaarantaa museon valtionosuuden rahoituksen. Teräs sanoo, että se ei pidä paikkaansa.

”Nimittävänä tahona säätiön hallituksen tehtävä on määritellä riittävä perehtyneisyys toimialaan. Asia on myös tarkistettu opetus- ja kulttuuriministeriössä”, Teräs sanoo.

Teräksen mukaan hallituksen enemmistö on painottanut valintaprosessissa johtajaosaamista. Kaksi eroilmoituksen jättänyttä jäsentä painotti arkkitehtuurin asiantuntemusta.

Merkittäviä museolain edellyttämiä kriteerejä ovat ylempi korkeakoulututkinto, johtamisosaaminen sekä riittävä perehtyneisyys museon toimialaan ja tehtävään.

Museoalan kehittäjä

Valittu toimitusjohtaja Carina Jaatinen on valmistunut filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2000. Hän on työskennellyt muun muassa näyttelypäällikkönä Espoon kaupunginmuseossa ja kehittämisjohtajan viransijaisena Museovirastossa. Jaatinen on myös museoalan maailmanjärjestön Icomin hallituksen jäsen. Jaatinen aloittaa uudessa tehtävässään 15. helmikuuta.

HS:n puhelimitse tavoittama Jaatinen ei ota kantaa hallituksen sisäisiin erimielisyyksiin valintaansa liittyen. Hän kertoo kuitenkin ymmärtävänsä, että ihmisillä voi olla hyvin erilaisia näkemyksiä siitä, mitä asioita Arkkitehtuurimuseon kaltaisen valtakunnallisen vastuumuseon johtajan osaamisessa tulisi painottaa.

Jaatinen sanoo, että hänen aiemmat työtehtävänsä ovat sivunneet arkkitehtuuria, rakennusperintöä ja rakennettua kulttuuriympäristöä, mutta ennen kaikkea hän on tehtävää hakiessaan korostanut osaamistaan museoalan kehittäjänä.

Jaatisen mukaan hän on tarjonnut asiantuntemustaan tilanteessa, jossa arkkitehtuurimuseon kävijämäärät tulevat moninkertaistumaan suuren uudistuksen myötä.

”Arkkitehtuurimuseo toimii sillanrakentajana arkkitehtuurin ja yleisön välillä. Asemani on olla siinä sillanrakentajan roolissa kehittämässä organisaatiota yhdessä sidosryhmien ja taustaorganisaatioiden kanssa.”

Museon edellinen johtaja Juulia Kauste irtisanottiin keväällä 2018 luottamuspulan vuoksi. Museon tiedettiin kärsineen pitkään sekä talousongelmista että huonosta työilmapiiristä.

Vuoden 2017 lopussa museo irtisanoi neljä työntekijää sen jälkeen, kun museon oli jo jättänyt kuusi työntekijää. Käytännössä museon henkilökunta väheni vuodessa puoleen entisestä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tarkastusraportti paljasti myöhemmin keväällä puutteita Kausteen luottokorttilaskuissa.

Uusi museo vuonna 2025

Uuuden arkkitehtuuri- ja designmuseon on määrä avautua yleisölle vuonna 2025. Tavoitteena on järjestää arkkitehtuurikilpailu uudesta museorakennuksesta.

Kaupungin tämänhetkisen suunnitelman mukaan museo olisi tarkoitus rakentaa Eteläsataman alueelle osana alueen laajempaa kehittämistä. Tämä on herättänyt julkista keskustelua satama-alueelle rakentamisesta.

Esimerkiksi tohtori, kaupunkitutkija Kaarin Taipale, joka on osallistunut aktiivisesti kaupunkisuunnittelua koskevaan keskusteluun kommentoi Helsingin Sanomille kesällä, että museorakennuksen sijoittelun pelätään olevan osa Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren ”kiristyspolitiikkaa”, jolla Etelärantaan saataisiin museo ja sen myötä tontti myytäväksi kansainvälisille kiinteistösijoittajille.

Vapaavuori vastasi arvosteluun sanomalla, että on yksinkertaisesti väärä luulo, että hän ajaisi henkilökohtaisesti museota voimakkaasti Etelärantaan. Vapaavuoren mielestä väitteet kiristämisestä ovat ”roskapuhetta”.