Kokeile kuukausi maksutta

Rahapula kiusaa tietomallivaatimusten päivitystä – yli 70 toimijaa perää valtion tukea

Yli 70 yritystä ja organisaatiota vaatii valtiollista tukea Yleisten tietomallivaatimusten päivitystyöhön.

Yleisten tietomallivaatimusten päivitykseen kaivataan valtion tukea.

Julkilausuman mukaan tietomalleista on tulossa tärkeä osa kansallista tietovarantoa. Siksi oikea sisältö pitää varmistaa julkisella investoinnilla.

Päivityshanketta on valmisteltu muutaman vuoden ajan. Siitä on vastannut buildingSMART Finland. Se on tunnistanut ensimmäiset päivityskohteet modulaarisesta eli käyttötapauskohtaisesta ohjerakenteesta.

”Rahoitus puuttuu, joten varsinaisen työn käynnistys on viivästynyt. Aikataulu on vielä auki”, kertoo buildingSMART Finlandin entinen puheenjohtaja, Graviconin innovaatiojohtaja Tomi Henttinen.

Jos rahoitus järjestyy, työ voisi käynnistyä jo ensi vuonna. Silloin ensimmäiset 15–20 käyttötapausmäärittelyä voisivat valmistua samana vuonna.

Uudistuva laki tuo paineita mallintamiseen

Henttisen mukaan vuodelta 2012 peräisin olevat Yleiset tietomallivaatimukset vaativat perusteellisen päivityksen.

Ne syntyivät Senaatti-kiinteistöjen ohjeiden pohjalta, Henttinen oli tuolloin yksi julkaisusarjan kirjoittajista.

”Vaatimukset eivät enää vastaa nykyajan tavoitteita ja mahdollisuuksia. Tietosisältö vaatii syventämistä.”

Kuva: buildingSMART

Päivitystarpeet liittyvät muun muassa päätöksentekoon rakennushankkeessa ja ylläpitoon.

Lisäksi uudistuva maankäyttö- ja rakennuslaki tuo uusia paineita mallintamiseen. Se siirtää rakennuslupaprosessissa painopistettä tietomallintamisen suuntaan.

”Kun mallinnusta edellytetään, mallien pitäisi olla myös kunnossa”, Henttinen sanoo.

Suomi putosi kärjestä

Hänen mukaansa Suomi on junnannut viimeiset 12-13 vuotta paikallaan mallinnuksen kehityksessä. Ala painii edelleen samojen, esimerkiksi tiedonsiirtoon liittyvien ongelmien kanssa.

Tietoa luodaan turhaan uudelleen

Skanskan kehityspäällikkö Miro Ristimäki sanoo, että isompi ja kestävä digiloikka vaatii ohjeiden päivitystä. Skanska oy on yksi julkilausuman allekirjoittajista.

”Tietosisällön ja vaatimusten pitää kehittyä, kun digitointi ja digitalisaatio etenee.”

Hän painottaa, että uusien vaatimusten tulee korostaa tarpeenmukaista tietosisältöä tietomalleihin. Tietosisällön teollinen vakiointi luo kestävän perustan tietomallien hyödyntämiselle läpi koko rakentamisen arvoketjun. Ristimäki nostaa esimerkiksi hiilijalanjäljen laskennan.

Hänestä on tärkeää, että tietomallivaatimusten perusta vahvistuu entisestään päivityksessä. Silloin samaa tietoa voidaan hyödyntää monipuolisemmin eri käyttökohteissa.

”Siksi olemme menettäneet asemamme kärkimaiden joukossa.”

Vuoden 2012 ohjeissa oli esimerkiksi ajatuksena, että hankkeet ja tilaajaorganisaatiot määrittelevät tarkemmin, millaista sisältöä kukin käyttötarkoitus edellyttää. Näin ei Henttisen mukaan ole juurikaan toimittu.

Hänestä takaisin huipulle päästään vain, jos tietomallivaatimuksissa määrittelyt ovat yksityiskohtaisempia ja yhtenäisiä yli organisaatiorajojen.

”Sorrumme alalla aika paljon siihen, että turhaan luomme tietoa uudelleen.”

”Yksi isäntä on parempi kuin monta”

Riittävän yksityisen rahoituksen hankinta on Henttisen mukaan ollut vaikeaa, koska rakennus- ja kiinteistöala on niin pirstaloitunut. Rahoittajia tarvittaisiin satoja, jotta riittävä potti saataisiin kasaan päivitystä varten.

”Päivitystyö ja sen rahoittaminen on aika iso paketti juosta kasaan. Kenellä on resursseja lähteä sellaiseen?”

Iso-Britanniassa tietomallinnus lähti kehittymään suurin harppauksin, kun hallitus otti ohjat. Henttisen mielestä olisi hyvä, jos Suomessakin ministeriöt ottaisivat hankkeen vetovastuun ja päärahoittajan roolin.

”Yksi isäntä on hankkeen onnistumisen kannalta parempi kuin monta.”

Henttinen uskoo, että yrityksetkin lähtisivät rohkeammin rahoittajina mukaan valtiojohtoiseen hankkeeseen.

Tätä artikkelia on kommentoitu 42 kertaa

42 vastausta artikkeliin “Rahapula kiusaa tietomallivaatimusten päivitystä – yli 70 toimijaa perää valtion tukea”

  1. Markkinoilla on vain yksi näin laaja ohjelmisto, jota edes voi käyttää, tietenkin siihen saa vietyä kaikenlaista ja lisäpalikkaakin on. Kuka pakottaa nämä hankkimaan tai kuka saa ohjelman toimimaan täkäläisittäin.

    1. Nyt ei ole kyse mistään yksittäisestä ohjelmistosta vaan lyhyesti siitä mitä ne tietomallit sisältävät.

  2. Mitäs se mallintaminen on oikeasti tuonutkaan. Ihan vaan muutamassa kohteessa jossa mallintamista on käytetty, on saatu samanlaiset virheet aikaan kuin ns. vanhanaikaisella tyylillä. Arkkitehti ja muut suunnittelijat sitten kilpaa selittää, miksi tällä kertaa kävikään näin. Mallintamiseen lähdetään toistuvasti ihan vaan mallintamisen takia, kukaan ei alussa kysy miksi me mallinnamme, mitä me sillä tavoittelemme, miten me pääsemme tavoitteeseen, mitä lisäarvoa oikeasti tavoittelemme, pääsemmekö siihen???

    Kaikista huvittavin tapaus on, kun KVR urakoitsija vannoi mallintamisen nimeen ja esitteli suunnittelupalaverissa mallinnettua paalutusta. En malttanut olla kysymättä, mitä me tästä hyödytään. Kukaan ei osannut vastata.

    Tämä on tyypillinen esimerkki rakennusalan tyhmyys joukossa tiivistyy menosta. Noin reilu viisivuotta sitten alettiin puhumaan miten robotit tulee ja siitä se on edennyt samanlaisin askelmerkein. Kukaan ei tarkastele asiaa kriittisesti faktojen kautta tai todellisen hyödyn kautta.

    Ei tietomallintaminen ole pahasta, sen ympärillä oleva tyhmyys on pahasta.

    1. Suosittelen esittämään kysymyksen vaikkapa Tampereen kannen ja areenan työmaalle. Pääsääntöisesti mallintamisen hyödyt ovat parhaimmillaan infra-hankkeissa, joissa on selkeät vaatimukset tietomallin laadulle.

    2. No en kyllä itsekään ala palavereissa ketään opettamaan eli ei ihme jos ei vastausta kuulu. Isommilla työmailla on isommat tarpeet sovittaa tekemisiä yhteen eikä se enää nykymaailmassa ja näillä aikatauluilla käsiä heiluttelemalla onnistu.

      1. Kysymyksessä oli talonrakennustyömaa ja KVR suunnitteluvaihe, rakentaminen vasta alkamassa. Opettaa ei tarvinnut kun lopputulos oli jo arvattavissa eli urakoitsijan lisätyöehdotus tulossa, kun mallintaminen ei tässä tapauksessa ollutkaan niin hyvä kun ajateltiin. Kysyin siksi jo etukäteen, kun oli jo kärkeen huomattavissa, että urakoitsija esitteli paalutuskuvia (mallinnusta) jolla ei ollut hevon v…n lisäarvoa kyseiselle toiminnalle.

        Olen myös pyrkinyt välttämään muiden opettamista, jos en itsekkään ymmärrä.

        1. Urakoitsija oikein mallintaa ja väärin, aika erikoinen tilanne, varsinkin tuossa vaiheessa.

        2. Se että te ette osaa käyttää jotain muualla toimivaksi havaittua menetelmää ei tee menetelmästä huonoa, vaan kyseenalaistaa sen käyttäjien osaamisen.

          1. Lainaan tuonne viestiketjun ensimmäiseen viestiin laittamaani loppukaneettia. ”Ei tietomallintaminen ole pahasta, sen ympärillä oleva tyhmyys on pahasta.”

          2. Teklat on myyty ja viimeiset siemenperunat mäni, nämä jätkät ovat leikkineet pleikkarilla, tietomalli on kurinalainen juttu, ei mitään luftwaffe-leikkiä.

          3. Lentokoneella lentäminen ja etenkin taisteleminen vasta kuria vaatiikin.

  3. Paalutustiedot saadaan automaattisesti, tästä tulikin REVITIN MAINOS.

    Revit 2013 enabling users to schedule pile coordinates and most Revit elements to show X,Y and Z coordinates.

  4. Minun mielestäni ei ole mitään järkeä lähteä kehittämään kansallisia tietomallivaatimuksia. Jos briteillä on hyvä järjestelmä, kopioidaan se, ja otetaan käyttöön Suomeenkin, mahdollisin pienin kansallisin poikkeuksin. Tai käytetään yhteistä järjestelmää vaikka Ruotsin kanssa. Ei mallinnusohjelmatkaan ole enää kansallisia, vaan globaaleja, joten tietomallivaatimuksissakin olisi hyvä edetä kansainvälisten hyvien oppien mukaan, eikä koittaa keksiä pyörää uudelleen, varsinkaan kun Suomi ei nyt vaikuta muutenkaan olevan läheskääne kehityksen kärjessä, vaan on jutun mukaan viimeisest 12-13 vuotta jäänyt vain koko ajan jälkeen kehityksessä.

    Maailmalla on monia hyviä esimerkkejä pieniin maihin muualta kopioiduista rakennusalan määräyksistä ja ohjeista. Ei kaikkea tarvitse keksiä itse. Tietomallien kohdalla jo mallinnusohjelmien sisältökin asettaa rajoitteita sille, mitkä käytännöt ovat taloudellisia ja mitkä eivät.

    1. Arvaapas, mikä oli osana brittien omien ohjeiden lähtölaukaista 10v sitten? Senaatin tietomallivaatimukset 2007, josta jalostettiin YTV2012 ja britit lukivat sitäkin erittäin mielellään.Eräs suomalainen tietomallinnuksen grand-old-man opetti tietomallinnusta kahdessa eri yliopistossa näinä aikoina, meidän tieto-taito on siis valunut heidän ohjeiden pohjiksi.

      Brittien systemi on hyvä, se perustuu standardisointiin. Ja tuntuu siltä, että he myös tekevät hommansa (suuremmat kohteet) kuten standardissa sanotaan.Kannattaa huomioida, että he ovat standardisoineet prosesseja. Ei lopputulosta. Tämä oli mulle yllätys, kun tutustuin brittien ja keski-eurooppalaiseen suunnittelukäytäntöihin viimeisen 10v aikana. Me suomessa ollaan tässä asiassa täysiä taiteilijoita. Ei noudateta mitään vakiointia, vaikka sellaiset olisi tehtykin tilaajan toimesta. Joka projekti tehdään vähän erilailla tietosisällön suhteen, koska tilaajalle ei ole työkaluja tilata vakioitua IFC-mallia + siihen linkitettyjä tietokantoja.

      Tähän uudet tietomallivaatimukset tuovat (toivottavasti) lihaa luiden ympärille. Selkeät speksit vaatimuksista, mihin tietomalleja halutaan käyttää ja lisäksi speksi siitä, miten se toteutetaan. Jos nyt mietitty kokonaisajatus saadaan työn alle, niin väitän, että olemme ainakin vaatimuksissa taas maailman kärkeä.

      Kuten sanoit/toivoit; kyllä, brittejä seurataan. Hyvät ajatukset näistä tullaan huomioimaan: https://www.bsigroup.com/en-GB/iso-19650-BIM/
      Toisaalta, asiat ovat jo EU standardin tasolla, joten nuo brittijutut voidaan unohtaa: https://standards.cen.eu/dyn/www/f?p=204:7:0::::FSP_ORG_ID:1991542&cs=16AAC0F2C377A541DCA571910561FC17F (tämä sisältö on kyllä pääosin pöllitty briteiltä…)

      Kun uusi YTV on toivottavasti joskus käytössä, sitten niitä vaan pitäisi toteuttaa käytännössä – joka on aina se vaikein juttu.

      teroj

  5. Ei toimi muualta tuodut konseptitkaan täällä, tarkastus välttelee hysteerisesti vastuuta tällaisista ja vaatii yksityisiäkin hankkimaan sertin VTT:ltä kaikesta vähänkin poikkeavasta.

    1. Mikä tarkastus? Jos puhut rakennusvalvonnasta, niin käy lukemassa maankäyttö ja rakentamislaista mitkä ovat rakennusvalvonnan tehtävät ja vastuut. Tarkista samalla mikä on rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuu.

  6. Rakennusalan tuottavuuden kehitys on ollut heikkoa 70-luvulta saakka. … mointi, rakennusmääräysten erilaiset tulkinnat jöhtavat tähän. Nytkin julkisuuteen on levitetty erään johtavan rakennustarkastajan suulla, että ei ole toimitettu erästä esivalmisteeseen liittyvää dokumenttia, laatujärjestelmissä on fokusoitu nimenomaan siihen tarkoin määritettyyn laatulupauksen operointitapaan, jos tarkastaja ei edes tiedä tätä aktiviteettia, ei hän julkissudessa voi väittää sitä vaatineeksi, kyse on ollut hyvin yleisluontoisesta tuotannossa käytetyistä materiaalitodistuksista, Aktiviteetin laatu kuitenkin oikeassa operoinnissa varmennetaan VTT:n laatiman sertifikaatin ohjeiden mukaan. Tarkastaja jätti toimittajalle kertomatta, että kirjallisessa pyynnössänsä ei ollut kyse toimittajan tarkoittamasta konseptista, vaan tarkastaja tarkoitti laatujärjestelmää yleisellä tasolla, tuotantopäällikkö hänelle tällaisen alalla yleisen sertifikaatin antoikin. Siis tällainen vihreä sertifikaatti oli tarkastukseen toimitettu, mutta ei siitä sen jälkeen muuta kuulunut, kuin että byroon johto väitti, että sitä ei ole, korostan vielä, että hänen alaisensa ei sertiä yksilöinyt, vaan pyytikin tällaista käsiensä pyyhkimiseen tarkoitettua. Maailman suurin ihme olisi ollut, jos asia olisi loppukäyttäjän riemuksi todella tutkittu, sitä ei voitu tutkia, koska tuote poikkesi paljon, tarkastaja ei tiennyt siitä muuta kuin, että se oli erilainen. Tuotteesta kyllä esitettiin kaikenlaisia väitteitä lähinnä asiaatuntemattomien taholta, mutta nämä väitteetkin olivvat puolitosia. Tiedän kyllä, miten asia olisi korjattu, mutta en kerro. On nautinto aika ajoin lukea asiasta nousevaa itkua ja parkua, minä nautin toisten tyhmyydestä, kun osasin itse hoitaa asiani oikein. Nuori poika pääsuunnittelijana kiukutteli ja repi hiuksiaan.

    1. Kirjoitat aika vaikeasti, ei meinaa löytää punaista lankaa. Mutta tuosta lopusta saan kiinni.
      Onneksi meidän seuraavat sukupolvet ajattelevat asioita eri lailla. Ohjaamalla toisen osapuolen epäonnistumaan tilaaja ei tule saamaan sitä mitä on tilannut. Ajatuksesti ja toimesi on juuri sitä, miksi meilllä on ongelmia rakennusteollisuudessa. Kaveri jätetään. Ei auteta. Hyvä että toisella menee huonosti.

      Kun menin 1990- luvun puolivälissä töihin LVI-suunnittelutoimistoon, ensimmmäinen opetus oli, että: ”Urakoitsija kusettaa aina”. Meni monta vuotta että pääsin eroon tuosta asenteesta. Nykyään (viimeiset 15-vuotta) lauseeni on ollut, että: ”Urakoitsija on ystävä”.

      Nuori poika pääsuunnittelijana lähetti joulukortin ja kutsui mukaan seuraavaan hankkeeseen.

      teroj

  7. Rakennusalan tuottavuuden kehitys on ollut huimaa jo pitkään. Rakennusten vaatimukset ovat nykyään aivan toista luokkaa kuin 70-luvulla. Lisäksi alalla työskentelee vähemmän ihmisiä verrattuna 70-lukuun ja silti tuotantomäärät saataisiin tarvittaessa nostettua samoihin lukemiin paremmin lopputuloksin. Tuo ikuinen lause ettei tuottavuus olisi kasvanut on paskaa. Siinä jätetään tarkoituksella tarkastelematta vaatimustason nousu.

    1. Asia on juuri noin. Rakennusalan tuottavuus ei ole noussut esimerkiksi muurattujen kivien määränä per muuraustyöntekijätunti. Mutta enää ei muurata entiseen tapaan. Isoin muutos on tapahtunut infrapuolella. Katsokaa tilastoja 1900-luvun alun Suomesta, paljonko oli lapiokaivumiehiä tekemässä vaikkapa Saimaan kanavaa. Nykyisillä kaivinkoneilla yksi mies saa enemmän kaivettua tunnissa kuin sata lapiomiestä sata vuotta sitten. Mutta jos katsotaan vain lapiokaivumiesten tuotosta, niin se ei ole samalla tavoin toki kehittynyt – vaan muuttunut on se menetelmä, jolla yleensä kaivetaan.

  8. Tästä on ollut Rakennuslehden sivuilla juttua, siinä tehdasteollisuuden index oli 500 ja rakentamisen 100, eli sama kuin 1975. Valtiovarainministeriön mukaan tehdasteollisuustyö oli kuitenkin 6x tuottavampaa kuin rakennustyö, patenteissa lukujen suhde oli sama eli teknologiateollisuus sai aikaan 5x enemmän patentteja kuin rakentaminen, kemiantekniikka 3x enemmän eli massan läträäminen kattilassa on tuottavempaa kuin palikoiden valaminen sorakuoppaan. Jopa hiusten leikkuu on 2x tuottavampaa arvonlisäykseltään. Rakentamisen tuottavuus on 1990-luvun jälkeen laskenut Suomessa hieman enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Sääntelyn ja asetusten laajuuden kasvatus 100-kertaiseksi ei suinkaan nosta tuottavuutta tai kohdetasoa, pelkästään sandwhich-rakenteiden ja koneellisten poistopuhaltimien tulo sai ihmiset voimaan pahoin kerrostaloissa ja toimistoissa. Se on mitään ymmärtämättömien konnien tekemä tihutyö työhyvinvointia ja terveyttä vastaan. Sinä olet pelkästään tyhmä mutuilija, mutta ihmisten terveyden turmelijat olivat kyynisiä petostelijoita.

    1. Väärin. Ongelmia on aiheuttanut tietämättömyys ja osaamattomuus, sänkkärissä ei rakenteena ole sinänsä ongelmia. Rakennukset ovat nykyisellään huomattavasti teknisempiä ja laadultaan parempia kuin 1975. Tuottavuuden mittaaminen perustuu vääriin mittareihin, jolloin tuloksetkin ovat vääriä.

    2. Noin on, mutta katsopa mitä tuo indeksi mittaa. Mittarissa osoittajassa ovat eurot. Jos rakennusten ja rakennustyön hinnat olisivat nyt viisinkertaiset tai kuusinkertaiset nykyiseen nähden, olisi rakennusalan tuottavuuden kehitys tuon indeksin perusteella ollut suunnilleen yhtä hyvä kuin tehdasteollisuudella.

  9. Ehkä vika on kansanluonteessa, pöpejä hoitamattomia vastarannankiiskiä on paljon enemmän kuin muualla.

    1. Komppaan, näitä mainitsemiasi kulkee tyhmänä laumana johtajan julistuksen perässä vaikka kusojaan.

  10. Jos rakennuslupaprosessissa painopistettä tietomallintamisen suuntaan, tätähän ei ole odotettavissa, on tehtävä valinta johtavasta mallinnusohjelmasta, Autodesk on tässä vahvoilla, sillä Nemetschek Archicad on perässätulija, jota Autodesk pystyy polkemaan suohon. Archicadillä on eräs valtti Suomessa, se on kuitenkin tarkempi viitekehyksessään yleisesti, tällä on jopa kansantaloudellista merkitystä, mutta Autodeskin tuotteissa on huomioitu ympäristö asia premmin. Vaatimukset ovat taktinen asia nyhertäjille, startegisia ovat tässämainitut.

    1. On tehtävä valinta johtavasta mallinnusohjelmasta? Ei ole, eikä toivon mukaan koskaan tehdä. Tietomallinnusta on vietävä eteenpäin avoimilla formaateilla eikä yksityisillä ja suljetuilla. Tälläkin hetkellä mallinnusohjelmien tuotoksille ei käytännössä ole rajoituksia joten sitoutuminen ulkoisen palveluntarjoajan ohjelmistoon on sama kuin ampuisi itseään jalkaan. Yksi lysti millä tietomalli tehdään, vaikka syntikalla, jos sillä voi tuottaa avoimen tiedostoformaatin, joka täyttää asetetut vaatimukset tarkkuudelta ja tietosisällöltä.

    2. Ympäristöministeriöllä on erittäin vakuttavaa yritysta siihen, että uusi MRL tukee tietomalleja mahdollisimman hyvin.
      RYHTI -kokonaisuuteen liittyvässä RAVA2 hankkeessa tehdään pohjatyötä sille, että rakennusvalvonnat ottavat IFC-mallit huomioon, kun rakennuslupaa / tarkastuksia tehdään:
      https://ym.fi/documents/1410903/39234050/marraskuuinfo2020.pdf/8318d02c-0371-4ae8-04fc-0deee4ef2ec5/marraskuuinfo2020.pdf?t=1606231689288

      Ensimmäistäkään softan nimeä ei näissä spekseissä voi olla mukana, kaikki tulee perustua OpenBIM ajatukseen.

      Yhdellä softalla ei suunnitella rakennusta. Se on usean eri softan yhteentoimivuuden lopputulos. Käytetään parasta (tai tutuinta…) softaa eri käyttötarkoituksiin. Pääasia, että ne softat osaavat kommunikoida toistensa kanssa. Tässä riittää vielä kehitettävää, mutta suunta on selkeä – jopa Autodeskillä.

      teroj,

      1. Sun putiikkis rööriroopeilla ei liene ollenkaan osaa eikä arpaa infraa koskevan suunnittelujärjestelmän valinnassa.

  11. Pelkästään yksinkertaisten asioiden tekemiseksi avoimet ohjelmat ovat todella sekavia ja loppuutuloksena on poikkeuksetta katastrofi. Suunnittelu on tarpeeksi monimutkaista ilman, että sitä on tehtävä 50 kertaa vaikeammaksi näillä ohjelmilla, joiden kehittämiseen ei panosta kukaan. Kokeile Sketchupin ilmaisia palikoita, ne on jätetty kesken, kun niillä puuhastelu ei ollut enää jonkun nörtin mielestä kivaa.

    1. Älä mieti niitä ohjelmia, vaan sitä lopputuotetta. Tällä hetkellä ko. lopputuote on IFC-tiedosto tai infra-/maanrakennushankkeissa XML-tiedosto, tulevaisuudessa jotain helpommin ja tehokkaammin luettavaa. Avoinformaatti on oleellista, että tieto saadaan liikkumaan eri suunnittelijoiden ja loppukäyttäjien välillä tehokkaasti. Jokainen voi myös valita tekeekö työnsä syntikalla, Teklalla vai Revitillä, kun lopputuote on sama.

      1. Autodesk Dynamollaan polkee suohon kaikki aataminaikaiset ”älykkäät” kunnan lomakkeet, liturgian takana pölyttyneissä kunnalliskammioissa luetaan Dynamon avointa koodia.

        1. Miten dynamon avoimen lähdekoodin lukeminen hyödyttää kuntia?

  12. Kerro nyt kuitenkin. Onko YM tavoitteena edistää jotain muuta kuin avointa tiedonsiirtoa?

  13. Otsikko on totisinta totta, kukaan halua toteutukselle vierasta luonnosta ruveta korjailemaan maailman tappiin.
    Kunhan ensin saadaan petosmarkkinointi reilaan.

    https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/03/09/rocktahti-lauri-ylosen-markkinoimasta-projektista-asunnonostajien-painajainen

    Rahapula kiusaa tietomallivaatimusten päivitystä

    Uusi omistaja lupasi korjata viat – tapahtui jotain ihan muuta

    Pitäisi lapsellisten konsulttienkin ihan oikeasti ymmärtää, että mennään siitä, mistä aita on matalin.

  14. Otit esille melko osuvan linkin. Kysymyksessä siis ARA;n tukema yleishyödyllinen puurakentaja. Vain yksi niistä lukuisista ARA;n pönkittämistä …. jätän kirjoittamatta.

    Kun artikkelia lukee, voi tietysti kysyä, kuka pönttö on edes aikonut tehdä tällaisten kanssa yhteistyötä tai sopimuksia, mutta ainahan niitä järjen jättiläisiä löytyy.

    Tämä on vain yksi tapaus ja tarina. Ei aivan Nuorisosäätiön tasoinen, mutta jykevimmästä päästä. Yleishyödyllinen rakennuttaminen olisi pitänyt läpivalaista puolueettomasti jo kauan aikaa sitten. Sitä ei puolueettomasti tehdä, ja syitä voi jokainen asiaa läheltä seuraava arvailla.

    Mitä nyt on sitten meneillään. Keskusta yrittää saada Nuorisosäätiöstä vielä kertaalleen rahasampoa itselleen. Mikä on ARA;n rooli hankkeessa?

    Näin se menee….

    Ääneenhän näitä ei saisi sanoa.

    1. Tämä oli uutta tietoa, tai mennyt jostain syystä ohi. Sisco oli myös yleishyödyllinen toimija.

  15. Pitäisi tyhmimmänkin käsittää, että tietomalli on hölynpölyä, koska sen pystyy tekemään yhdestä rakennuksesta puolessa tunnissa ja koristelemaan vartissa säleillä, mutta ainutkaan mitta ei pidä paikkaansa ja sen voi visualisoida vaikka lehtikullalla päällystettynä.

  16. Ehkä sitä ei koetaa ykkösasiaksi, koska vain yhdellä kymmenestä suunnittelijoista on BIM teknokogia käytössään ja 50 % käyttää Autocadiä tai sen klooneja. Kysy aina suunnittelijaltasi tämä, saat suunnittelua edullisemmin. Tietomalli on Englannissa ollut julkisissa hankkeissa 2016 lähtien, tuleejo yksityiset sitä koskaan käyttämään.

  17. Paalutusurakoista haaveilevan rakennusmestari Harjakaisen on vaikea vastustaa automaattisesti raportoivaa Revitiä..

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat