RIAn uusi puheenjohtaja panostaa avoimuuteen ja järjestöyhteistyöhön – ”On oltu omissa poteroissa jo riittävän kauan”

Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA sai marraskuun puolessavälissä pidetyssä liittokokouksessaan uuden puheenjohtajan. Valinta osui lopulta varsin odotetusti Tommi Luukkoseen, joka on monipuolisen työuransa lisäksi kasvattanut kannuksiaan myös rakennusalan järjestökentällä.

Luukkonen on ollut viimeiset kaksi vuotta RIA-liiton varapuheenjohtaja ja vetänyt muun muassa sen Visio 2030 -työryhmää. Lisäksi hän on ollut mukana RIAn työvaliokunnassa ja hallituksessa, Fisen hallituksessa ja pääsuunnittelijoiden pätevyyslautakunnassa sekä ympäristöministeriön asettamassa maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisen sidosryhmäfoorumissa.

Roti-raportissa hän on asiantuntijana arkkitehtuurin, suunnittelun, muotoilun ja taiteen paneelissa.

Luukkonen on ollut aktiivinen toimija myös RIAn paikallistasolla. Hän on ollut Keski-Suomen RIAn hallituksen jäsenenä 12 vuotta, josta viimeiset viisi vuotta hallituksen varapuheenjohtajana. Luukkosen ansioihin laskettiin sekin, että hän on pyrkinyt kehittämään paikallisyhdistysten toimintaa myös valtakunnallisesti.

Visiotyöryhmän ideat konkretiaksi

Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää, muistuttaa vanha kansanviisaus. Sen joutuu tulevien kahden vuoden aikana huomaamaan myös Luukkonen. Hän on luotsannut RIAn strategiaryhmää ja pääsee nyt viemään sen visioita kenttä- ja lattiatason toiminnaksi.

Visio 2030 -hankkeessa on selvitetty muun muassa yhteistyömuotoja eri järjestöjen ja toimijoiden kanssa sekä mietitty keinoja, kuinka turvata jäsenten ammattitaidon ja hyvinvoinnin jatkuva kehittyminen. Samalla pyritään tehostamaan liiton ja sen jäsenyhdistysten toimintaa.

Uusi puheenjohtaja tunnustaakin, että RIAn tunnettuuden lisääminen ja jäsenmäärän kestävä kasvattaminen ovat tulevien vuosien keskeisiä haasteita.

”RIA-jäsenyydet on saatava jatkumaan nykyistä paremmin myös opiskeluvuosien jälkeen. Toki alalle vasta tulevilla nuorilla on eurot usein tiukalla, ja liiton jäsenmaksu voi tällaisessa elämänvaiheessa tuntua turhalta menoerältä. Siksi sille on saatava entistä enemmän vastinetta”, Luukkonen sanoo.

Bensaetu ei sytytä entiseen malliin

Yksi syy voi olla sekin, etteivät perinteiset jäsenyysedut, kuten vakuutus- ja polttoainealennukset tai lomapaikat, enää iske entiseen tapaan 20–30-vuotiaisiin. Lisäksi vastavalmistuneiden ja työelämään siirtyvien insinöörien ja arkkitehtien sieluista kisaa RIAn ohella moni muukin alan järjestö.

”Nyt mietitään entistä tarkemmin sitä, onko jäsenyydestä aidosti ammatillista hyötyä. Tätä oman toiminnan sisältöä ja myös viestintää meidän on jatkossa terävöitettävä entisestään.”

Yhtenä esimerkkinä käytännön hyödyistä hän mainitsee laki- ja asiantuntijapalvelut, jotka ovat RIAn edunvalvonnan ydintä.

”Olemme jäsentemme turvana esimerkiksi tilanteissa, joissa nuoret osaajat ovat tekemässä heidän kannaltaan epäoikeudenmukaisia työsopimuksia. Näitäkin tapauksia tulee valitettavasti edelleen vastaan.”

Alan liitot pois poteroista

Rakennusala on ollut koronakuukausinakin yksi Suomen tukijaloista ja näyttää pysyvän pienestä suhdannejarrutuksesta huolimatta sellaisena myös ensi vuonna. Toimiala saa myös palstatilaa, mutta Luukkosen mielestä äänessä voisivat olla välillä muutkin kuin alan suurimmat työnantaja- ja työntekijäjärjestöt – esimerkiksi RIA.

”Liian harva tiedostaa, että me olemme oikeasti Suomen rakentajia ja rakennetun ympäristön asiantuntijoita. Siihen nähden äänemme ei kuulu lähellekään riittävästi”, Luukkonen sanoo.

Samaan hengenvetoon hän korostaa yhteistyön voimaa: RIA, RKL, RIL ja Safa voisivat ulostuloissaan ja kannanotoissaan tulla selvästi nykyistä enemmän ulos yhdessä rintamassa – silloin myös ääni olisi kovempi ja kantaisi pidemmälle.

”Yhteistyötä voitaisiin kehittää monella muullakin rintamalla, ja itse olen siihen todella avoin. Minun mielestäni rakennusalan järjestöissä on oltu omissa poteroissa jo riittävän kauan. Nyt on aika katsoa reunojen yli eteenpäin.”

Muureja voi murtaa ja poteroiden reunoja madaltaa myös uuden puheenjohtajan oma tausta: Luukkonen on vuosien varrella ollut tavallisena palkollisena, esimiehenä ja yrittäjänä, mutta hankkinut työkokemusta myös julkiselta sektorilta.

”Toki tämä tausta auttaa ymmärtämään paremmin omankin jäsenkunnan murheita.”

Etätyössä on myös etunsa

Luukkonen on siviilityössään 115 henkeä työllistävän Arkkitehtipalvelu oy:n osakas ja hallituksen jäsen, jonka vastuulla ovat yhtiön hankekehitys ja strategiset linjaukset. Hän vetäytyi yhtiön toimitusjohtajuudesta viime vuonna oltuaan sen johdossa 11 vuotta.

”Korona ei ole meitä juurikaan kolhinut. Kuluva vuosi näyttää olevan tähän asti kiireisin, ja töitä riittää jatkossakin”, Luukkonen ynnäilee.

Henkilömäärällä mitattuna Arkkitehtipalvelu on Suomen suurin arkkitehtitoimisto, jolla on toimipaikat Jyväskylässä, Kuopiossa, Lahdessa, Tampereella ja Helsingissä. RIAn ja Arkkitehtipalvelun ohella Luukkonen on monien muidenkin yhteisöjen ja yritysten hallituksissa. Uusimpana urakkana on kehittää ja toteuttaa ikääntyvien kevyen hoivan välimuotoista asumista Virkkula-brändin alla. Luukkonen lähti toteuttamaan hankkeita sivutyönään.

Aikapulaa Kuopiossa asuva rakennusarkkitehti ei silti tunnusta potevansa, vaikka päiville kertyy pituutta ja työtehtäville kirjoa.

”Hommaa helpottaa se, että olen käytännössä irti Arkkitehtipalvelujen operatiivisesta toiminnasta. Lisäksi valtaosa kokouksista hoituu nykyisin etänä, joten matkusteluun ei kulu entiseen tapaan enää aikaa.”

Vaikka kasvokkain tapaamiselle on edelleen sijansa, löytää uusi puheenjohtaja Teams-työskentelystä monia hyviäkin puolia. Se pakottaa esimiehen jakamaan vastuuta ja luottamaan oman väen osaamiseen. Henkilöstö puolestaan voi tehdä töitä itsenäisesti ja näyttää sitä kautta kyntensä.

”Meillä on RIAn jäsenistössäkin todella monipuolinen kirjo eri alojen osaamista, jota voimme hyödyntää etäyhteyksien avulla entistä paremmin.”

Kolme kysymystä

1. Mikä aikanaan veti rakennusalalle?

”Nuoruusvuosien taideharrastukset viitoittivat tietä arkkitehtuurin saralle. Sieltä se lähti.”

2. Millainen olet esimiehenä ja johtajana?

”En johda, vaan valmennan ja sparraan. Asioita tehdään yhdessä ja samalla tavoin ratkaistaan myös ongelmia.”

3. Mitkä ovat olleet oman työurasi huippuhetkiä?

”Venäjän projektityö kasvatti, ja oma yritys kehitti minua ihmisenä. Yksi huippuhetki oli oma oivallus, että toimitusjohtajan tehtävän voi siirtää myös toiselle.”