Kokeile kuukausi maksutta

Vantaa hamuaa nyt tornitaloja – rakennuttajia kiinnostaa etenkin Myyrmäki

Kaupunki on tehnyt selvityksen siitä, minne ja millaisilla ehdoilla korkeaa rakentamista voisi syntyä.

Tikkurilan korkeat asuintalot Kielotorni ja Vantaan Sarastus sijaitsevat Talvikkitiellä. (Kuva: Kalle Koponen/ HS)

Vantaan tuore selvitys korkeasta rakentamisesta kertoo, ettei Vantaalla oikein ole sellaista. Syykin on selvä: mitä korkeampi talo, sitä suuremmat kustannukset.

Kiinnostusta korkeaan rakentamiseen on kuitenkin olemassa sen verran, että kaupunki on tehnyt selvityksen siitä, minne ja millaisilla ehdoilla korkeaa rakentamista voisi syntyä.

Korkean rakentamisen rajana on pidetty 56:ta metriä, jolloin tulevat voimaan tiukemmat palomääräykset. 56-metrisessä talossa on normaalimitoituksella 17 kerrosta.

Vantaan Astrum Korsossa on Urpiaisentien-sivultaan 59-metrinen, mutta asuinkerroksia siinä on vain 16. Martintorni Martinlaakson rautatieaseman vieressä on 15-kerroksinen ja kurkottaa 56 metriin.

Vaantaa sovittelee nyt korkeaa rakentamista juuri rautatieasemien tuntumaan ja hyvien liikenneyhteyksien varteen. Esimerkiksi Myyrmäessä rakennuttajilla on ollut tornitaloja kohtaan jonkin verran kiinnostusta.

Kiinnostus ei silti takaa toteutusta. Myyrmäen aluearkkitehdin Timo Kallaluodon mukaan suurin kerrosluku Myyrmäen keskustan asemakaavoissa on tätä nykyä 16 kerrosta.

”Rakentamiskustannukset nousevat 16 kerroksen jälkeen, joten näyttää siltä, ettei tämän korkeampia rakennuksia Myyrmäkeenkään olisi tulossa.”

Viranomaismääräykset nostavat kustannuksia

Ympäristöministeriön asetus edellyttää yli 56-metrisiltä taloilta muun muassa automaattista sammutuslaitteistoa ja ulosmenokäytävien savusuojausta. Vaatimukset kiristyvät rakenteiden paloluokissakin, ja autopaikkoja on järjestettävä asuntojen määrän mukaisesti.

”Viranomaismääräykset lisäävät korkean rakentamisen kustannuksia, joten hankkeissa on syytä katsoa kannattavuutta”, sanoo maankäytön apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä.

Korkeuden kasvaessa talotekniikan ja rakenteiden viemä tilakin kasvaa eli myytävien neliöiden ja kokonaispinta-alan suhde pienenee jonkin verran.

Korkeita asuintaloja kannattaakin tällä logiikalla rakentaa sinne, missä kysyntä ja neliöhinnat ovat lupaavia. Vantaalla tämä voisi tarkoittaa Myyrmäen lisäksi Tikkurilaa ja osin Aviapolista.

Lentoaseman läheisyys rajoittaa korkeaa rakentamista Aviapoliksessa siellä, missä lentoestekorkeuden rajoitukset ovat voimassa. Esimerkiksi Kivistö ei lentoaseman rajoitusten vuoksi sovellu korkeaan rakentamiseen.

Hakunila, Koivukylä, Korso, Länsimäki ja Martinlaakso eivät tässä vaiheessa sovellu korkeaan rakentamiseen palveluiltaan, maan arvoltaan tai joukkoliikenteen palveluiltaan.

Suuri osa osa Vantaan kerrostaloista on rakennettu 1970-luvulla ja sen jälkeen. Kaupunkikuva on matala, ja pihapiirit ovat väljiä.

Tällaisessa rakennetussa ympäristössä tai luonnonmaisemassa yli 56-metrinen rakennus näkyisi kauas.

Kielotorni Tikkurilassa, Martintorni Martinlaaksossa ja Astrum Korsossa ovat kohteita, joiden perusteella ihmiset kykenevät suunnistamaan paikasta toiseen.

Laadusta pidettävä kiinni

Vantaa arvioi ennakkoon, että korkeita rakennuksia nousee kaupunkiin jatkossakin yksittäisinä hankkeina, ei tornitalojen ryppäinä.

”Nyt valmistunut selvitys on yksi tarkastelu, jota hyödynnetään kaavarunkojen ja asemakaavojen laadinnassa sitä mukaa kuin hankkeita tulee”, Penttilä sanoo.

Vantaan teettämän selvityksen keskeisiä johtopäätöksiä on, että tornitalojen rakentamisen laatua on pystyttävä ohjaamaan.

Jos ison kerrostalon suunnittelu menee pieleen, ruma maamerkki ärsyttää ihmisiä laajalla alueella.

Naapurikaupunki Helsinki on laatinut korkean rakentamisen rakennustapaohjeen, joka keskittyy lähinnä teknisiin vaatimuksiin eikä erityisesti kata arkkitehtuurin laatua.

Vantaalla johtopäätös onkin, että kaupunkiin on luotava omat suunnittelukäytännöt.

Mutta onko edes toivottavaa, että Vantaalle nousisi yli 18-kerroksisia asuinrakennuksia? Apulaiskaupunginjohtaja Penttilän vastaus on varauksellisen myönteinen.

”Näihin kolmeen aluekeskukseen, Tikkurilaan, Myyrmäkeen ja Aviapolikseen, korkea rakentaminen sopii kyllä.”

Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee korkean rakentamisen selvitystä tiistaina.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Vantaa hamuaa nyt tornitaloja – rakennuttajia kiinnostaa etenkin Myyrmäki”

  1. Mitä siellä täällä olevilla yksittäisillä tornitaloilla voitetaan? Yksi vastaus kysymykseen on, että ei yhtään mitään. Loppujen lopuksi kaavoituksen ja kaupunkikuvan kannalta sillä hävitään paljon enemmän.

    Paljon järkevämpää olisi rikkoa maisema kunnolla, jos se kerran on tarkoitus rikkoa. Tornitaloja isoina ryppäinä ja totta kai segrekaation estämisen periaatteella, yksi kolmesta täyteen vuokra-asujia, yksi kolmesta maahanmuuttajia, yksi kolmesta grynderin unelmaa.

  2. Tuo Astrum on yksi 2010-luvun älyttömimpiä asuntohankkeita. En tänä päivänä ymmärrä, miten Luja siihen lähti. 16 kerroksen torni Korsoon? Kuka siellä haluaa asua? No niinpä siellä sitten olikin asuntoja vuosikausia tyhjillään, lieneekö vieläkin.

    Korkeissa kannattaa olla osoitteen kanssa tarkkana.

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat