Kokeile kuukausi maksutta

Verottaja hakee konkurssiin tuhansia nuoria asuttavaa Nuoriso­säätiötä – Verosaatavat 2,6 miljoonaa euroa

Helsingin käräjäoikeus päätti torstaina, että Nuorisosäätiö on maksukyvytön. Verottaja haki säätiötä konkurssiin heti perjantaina.

Kuvituskuva. Kuva Seppo Mölsä.

Verottaja hakee konkurssiin monien kohujen keskellä ollutta Nuorisosäätiötä. Säätiöllä on maksamattomia veroja viivästysmaksuineen noin 2,6 miljoonaa euroa, konkurssihakemus kertoo.

Konkurssihakemus tarkoittaa sitä, että säätiön toiminta loppuu, jos sillä ei ole rahaa maksaa verottajan saatavia.

Konkurssihakemus on usein ankara ja konkurssiuhkainen perintätoimi. Verottajan konkurssihakemuksesta kertoi maanantaina ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Säätiö on maksukyvytön

Helsingin Sanomat kirjoitti viime torstaina, että noin 4 000 nuorta asuttavan Nuorisosäätiön toiminta saattaa olla loppumassa kokonaan. Helsingin käräjäoikeus päätti torstaina, että yrityssaneerausmenettely lakkaa ja säätiö on maksukyvytön.

Verottaja haki Nuorisosäätiötä konkurssiin seuraavana päivänä eli perjantaina. Konkurssihakemuksessa verohallinto viittaa juuri Helsingin käräjäoikeuden torstaiseen päätöksen, jonka vuoksi Nuorisosäätiön maksukyvyttömyyttä ei voi saneerausohjelman avulla poistaa.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Ara) arvion mukaan kaikista Nuorisosäätiön asuttamasta 4 000 nuoresta 3 000 asuu kohteissa, jotka ovat Ara-rajoitusten piirissä. Niissä vuokrat eivät Aran käsityksen mukaan voi nousta eikä asukkaita voi irtisanoa, vaikka Nuorisosäätiö myisi asunnot jollekin muulle esimerkiksi konkurssimenettelyn yhteydessä.

Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtaja Jari Laine sanoi torstaina, että säätiö neuvottelee vielä niin sanotusta vapaaehtoisesta saneerauksesta, koska Helsingin käräjäoikeus keskeytti niin sanotun yrityssaneerausmenettelyn.

”Konkurssi ei ole kenenkään etu. On huomattava, että esimerkiksi yksikään iso liikepankki ei ole vaatinut saneerauksen keskeyttämistä”, Laine sanoi viime torstaina. Nyt vaikuttaa siltä, että ainakaan verottaja ei osallistu neuvotteluihin vapaaehtoisesta saneerauksesta.

Käräjäoikeus teki torstaina päätöksen yrityssaneerauksen keskeyttämisestä. Se on Nuorisosäätiön kakkosvaihtoehto, ja vasta kolmas vaihtoehto on konkurssi.

”Vasta konkurssin hetkellä avaimet siirtyvät pesänhoitajalle, eli vielä on toivoa. Nyt alkaa soittokierros velkojille siitä, suostuvatko he vapaaehtoiseen yrityssaneeraukseen”, Laine sanoi.

Vuokrat nousevat

Yrityssaneerauksen päättyminen ja verottajan konkurssihakemus tarkoittavat epävarmoja aikoja nykyisille vuokralaisille, joiden vuokranantaja hyvin todennäköisesti vaihtuu. Tämä tietäisi vuokrien nousua nykyiseltä edulliselta tasoltaan ainakin vapaarahoitteisissa kohteissa.

Valtaosa Nuorisosäätiön asunnoista on yleishyödyllisiä, ja niitä koskevat Aran rajoitukset. Niitä on jatkossakin vuokrattava nuorille, vaikka asuntojen omistaja vaihtuisi. Säätiö tiedotti torstaina, että asukkaat voivat jatkaa asumistaan normaalisti, ja lupasi ilmoittaa tilanteen muuttumisesta.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Ara) valvontapäällikkö Sami Turunen ilmoitti maanantaina, että Aran käsityksen mukaan vuokrat eivät nousisi missään tapauksessa niissä taloyhtiöissä, jotka ovat Aran rahoittamia.

”Lähtökohtaisesti näin ei kuitenkaan tapahtuisi [vuokrien nousu], sillä Aran rajoitukset pysyvät voimassa ja uudenkin omistajan olisi määritettävä vuokrat omakustannusperiaatteella”, Turunen kirjoittaa sähköpostissaan.

Aran valvontapäällikön Sami Turusen laskelman mukaan Nuorisosäätiöllä on Aran rahoituksella hieman yli 2 700 asuntoa 70 talossa. Vapaarahoitteisia asuntoja Nuorisosäätiöllä on hänen arvionsa mukaan tuhatkunta.

Asukas voi saada tiedon Aran rahoituksesta joko vuokrasopimuksesta tai Nuorisosäätiöltä kysymällä.

Nuorisosäätiön aluksi hakema ja saama yrityssaneeraus on tuomioistuimen hyväksymä toimenpide, joka on usein konkurssin vaihtoehto. Sen aikana johto neuvottelee uudelleen velkoja ja yrittää leikata niitä, jotta velallisen, kuten Nuorisosäätiön, toiminta voisi jatkua.

Tätä vaihtoehtoa Nuorisosäätiölle ei enää ole, mikäli hovioikeus tai korkein oikeus eivät päätä toisin. Nuorisosäätiön puheenjohtaja Jari Laine sanoi viime viikolla, että säätiö valittaa Helsingin käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen.

Taloja on myyty

Nuorisosäätiö on joutunut myymään omaisuuttaan eli käytännössä vuokratalojaan selvitäkseen edellisen johdon aiheuttamasta kriisistä ja akuutista rahapulasta. Kun vuokratalon omistaja on vaihtunut, nuoret asukkaat ovat joutuneet maksamaan selvästi aiempaa suurempaa vuokraa.

Välittömät vuokrankorotukset ovat olleet esimerkiksi viidentoista prosentin luokkaa. Vuokrat ovat nousseet kohteissa, jotka eivät enää ole Aran sääntelyn piirissä.

Ara ei myöntänyt viime toukokuussa Nuorisosäätiön tytäryhtiöille yleishyödyllistä asemaa, mutta Nuorisosäätiö on valittanut päätöksestä hallinto-oikeuteen.

”Jos Nuorisosäätiön tytäryhtiöt eivät saa yleishyödyllisyyttä, se voi johtaa taloudellisiin vaikeuksiin. Säätiön 41 kiinteistöstä 19 on aravalainoitettua, jolloin niistä jouduttaisiin mahdollisesti luopumaan”, Laine arvioi.

Nuorisosäätiön tavoitteena on, että 22 asuntoyhtiötä voisi jatkaa joka tapauksessa, kävi yleishyödyllisyydelle miten tahansa. Pahimmassa tapauksessa seuraa konkurssi ja noin 4 000 nuoren turvallinen asuminen vaarantuu.

Talousrikostutkinta

Nuorisosäätiön rahaongelmista ja taloussotkuista on käynnissä myös talousrikostutkinta.

Epäselvyyksien taustalla on säätiön entisen johdon epäilty rikollinen toiminta. Entiset johtajat saivat potkut, ja heitä epäillään lahjusten ottamisesta ja talousrikoksista.

Nuorisosäätiö aikoo myös vaatia entiseltä johtokaksikoltaan ja entisiltä keskustavaikuttajilta Aki Haarolta ja Perttu Nousiaiselta kymmenien miljoonien eurojen korvauksia. Säätiö vaatii käräjillä miljoonien korvauksia myös osalta säätiön entisistä hallituksen jäsenistä.

Perusteena on hallituksen hyväksymä kahdeksan miljoonan euron kiinteistökauppa, joka kanteen mukaan tehtiin säätiön tappioksi ja myyjäpuolena olleen rakennusliikkeen eduksi.

Käräjäoikeus katsoi torstaina, että myös säätiön aiempiin johtohenkilöihin kohdistuva rikostutkinta on este yrityssaneerausmenettelyn jatkamiselle. Käräjäoikeuden mukaan ei ole ilmennyt sellaisia laissa tarkoitettuja vastasyitä, jotka oikeuttaisivat menettelyn jatkamisen.

Säätiön hallituksen puheenjohtaja Laine katsoo, että tämäkin peruste on väärä, koska nykyjohtoon ei kohdistu minkäänlaisia rikosepäilyjä.

Lisäksi poliisi epäilee Haaroa ja Nousiaista sekä joukkoa muita säätiön ympärillä toimineita muun muassa törkeästä petoksesta.

Epäiltyjä on ainakin toistakymmentä, ja heidän omaisuuttaan on pantu vakuustakavarikkoon arviolta yli kymmenen miljoonan euron arvosta. Helsingin käräjäoikeus määräsi viime huhtikuussa vakuustakavarikkoon pelkästään Aki Haaron ja Perttu Nousiaisen varoja yli seitsemän miljoonan euron arvosta.

Hallituksen puheenjohtaja Laine oli keskiviikkona hyvin epäileväinen sen suhteen, että Nuorisosäätiö saisi rikoksesta epäillyiltä takaisin lopulta yhtään mitään.

”Puhutaan pähkinöistä suhteessa menetyksiin.”

Tämä johtuu siitä, että Nuorisosäätiön uuden johdon arvion mukaan vanha johto puhalsi neljässä vuodessa säätiön omaisuudesta 40 miljoonaa euroa erilaisten hämärien kauppojen ja järjestelyjen avulla.

Nuorisosäätiö tarjoaa vuokra-asuntoja työssä käyville ja työelämään hakeutuville 18–29-vuotiaille nuorille aikuisille.

Poliittinen näytelmä

Nuorisosäätiö on keskustataustainen, mutta sen siteet keskustaan ovat katkenneet.

Kuuluisin säätiöön liittyvä poliittinen näytelmä nähtiin kymmenen vuotta sitten. Vuonna 2010 oikeuskansleri Jaakko Jonkka pyysi perustuslakivaliokuntaa tutkimaan, onko pääministeri Matti Vanhanen esteellinen osallistumaan valtioneuvoston yleisistuntoihin, joissa päätettiin Raha-automaattiyhdistyksen avustusten myöntämisestä Nuorisosäätiölle.

Tutkinta meni poliisille, ja lopulta valiokunta katsoi, ettei asiassa tarvinnut edetä. Keskustavaikuttajista Matti Vanhanen ja muun muassa Antti Kaikkonen ovat olleet aikoinaan Nuorisosäätiön puheenjohtajia.

Kaikkonen sai vuonna 2013 viiden kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen luottamusaseman väärinkäytöstä. Tuomio liittyi Kaikkosen rooliin Nuorisosäätiön puheenjohtajana vuosina 2003–2009. Nuorisosäätiö antoi sääntöjensä vastaisesti vaalitukea keskustalle vuosina 1998–2009.

Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa

7 vastausta artikkeliin “Verottaja hakee konkurssiin tuhansia nuoria asuttavaa Nuoriso­säätiötä – Verosaatavat 2,6 miljoonaa euroa”

  1. Säätiö voi vielä selvitä. Sillähän on valtavat kassavirrat, kyllä niillä voi hoitaa verovelat eli verottajan vaatima 2,6 milj euroa. Mistä muuten Ara olettaa, että nykyiset ararahoitteisten asuntojen vuokrat eivät nouse? Saattaahan olla, että vuokrat ovat olleet liian alhaiset, eli eivät ole kattaneet kaikkia kustannuksia.

  2. Säätiön tytäryhtiöillä on hyvät kassavirrat, mutta ne eivät paljon auta, jos säätiön itsensä pitää parissa viikossa konkurssihakemuksen jättämisestä maksaa Verottajalle velat, tai ainakin riidaton osa niistä, tai päästä sopuun uudesta maksuaikataulusta. Jos käräjäoikeuteen jätetyn konkurssihakemuksen jälkeen ei joko maksa velkojaan asetettujen aikarajojen puitteissa, osoita velkoja riidanalaisiksi tai saa velkojaa perumaan konkurssihakemusta, edessä on aika isolla todennäköisyydellä konkurssi. Tytäryhtiöiden tulot ovat eri asia kuin se, paljonko ne tulouttavat vuosittain rahaa säätiölle.

    Helsingin käräjäoikeuden päätöksen mukaan saneerausaikana yrityksen juokseva kassavirta ei ollut riittänyt kattamaan säätiön menoja (mukaan lukien yrityssaneerausta hoitaneen asianajotoimiston kulutasot), vaan massavelkoja oli kertynyt, ja ne oli maksettu pois sitten myymällä yksi kohde. Säästöön ei siis ollut jäänyt mitään, vaan menot ylittivät tulot. Oletettavasti säätiön juristikulut ovat olleet aika isoja, koska oikeusjuttuja on aika monta menossa. Jo vuosi sitten oikeusjuttuja oli menossa ”kymmeniä”: https://yle.fi/uutiset/3-11019520 . Vuokria ja tuloutuksia pitäisi korottaa, että tulot kattaisivat edes säätiön menot, tai saada säätiön omia menoja leikattua. Tai sitten pitäisi saada ajoitusvapaita kohteita myytyä hyvään hintaan. Niin kauan kuin yrityssaneeraus oli menossa, säätiön asema oli aika turvattu, mutta sen lakkatuspäätös voi olla kovaa kyytiä, elleivät velkojat tule vastaan.

    Olisi kiinnostavaa tietää, mistä ja miltä ajanjaksolta 2,6 miljoonan euron verovelka on kertynyt säätiölle, jonka toiminta on pääsääntöisesti ollut verotonta.

    1. Tuli yrityssaneerauksesta mielleyhtymänä sana ”yritys” tekstiin mukaan, vaikka piti kirjoittaa säätiö. Helsingin käräjäoikeuden tiedote Nuorisosäätiö-asiasta löytyy tästä: https://oikeus.fi/karajaoikeudet/helsinginkarajaoikeus/fi/index/tiedotteet/2020/12/tiedotehelsinginkarajaoikeusmaarasinuorisosaationyrityssaneerausmenettelynlakkaamaan.html
      Tiedotteessa luki mm.:
      ”Säätiö on maksukyvytön, eikä maksukyvyttömyyttä voida selvittäjien käräjäoikeudelle toimittaman saneerausohjelmaehdotuksen avulla
      poistaa. Säätiö oli menettelyn aikana velkaantunut ja joutunut ottamaan väliaikaista luottoa tytäryhtiöltään. Vaikka tuo velka oli saatu maksetuksi erään kohteen myynnistä saaduilla varoilla, käräjäoikeus on arvioinut, että saneerausohjelman jatkokäsittely tulisi aiheuttamaan säätiölle vielä merkittäviä kustannuksia. Sen vuoksi on todennäköistä, että se ei jatkossakaan kykenisi menettelyn aikana maksamaan uusia velkojaan ja lisävelkaantumisen vaara on olemassa.”

  3. Miksi Nuorisosäätiö-casessa aina kauhistellaan nuorten vuokralaisten asemaa? Tottakai vuokrat voivat nousta, mutta tuskin tulevat erottumaan ympäristössä olevista muista ns. ara-asunnoista. Monestakin syystä: arasäännöt, ympäristöä korkeammat vuokrat johtavat näissä asunnoissa tyhjäkäyttöön ym. Kyllä vuokralaiset tulevat selviämään. Säätiön omia kuluja tuskin saadaan tällä menolla leikattua. Kun Ara vihdoin ja viimein heräsi, se ei luovuta eikä pidäkään luovuttaa, vaikka säätiö on ollut joskus kepun hallussa, kuten myös Haaro ja Nousiainen sekä Aran ylijohtaja Rossilahti, ovat olleet kepun keskeisiä toimijoita ja osittain jopa palkkalistoilla. Ainakaan siis juristikulut eivät tule laskemaan. Mitähän nuo kymmenet oikeusjutut ovat säätiötä kohtaan? Yksityishenkilöt ovat sitten asia erikseen, keitä lienevätkin. Hallituksen jäseniä? Heitä kohtaan voi tietysti olla käynnissä kymmeniä oikeusjuttuja, mutta ne oikeudenkäyntikulut eivät ole säätiön kuluja. Ihan neuvo hallitukseen aikoville jäsenille: älkää ryhtykö ”yleishyödyllisen” yhtiön hallitukseen.

  4. No mitenkäs sattuikaan… Iltalehden päivän otsikko ”Keskustalaisilla meneillään operaatio Nuorisosäätiön asuntojen kaappamiseksi takaisin lähipiirilleen”.

    Ei Keskusta voi luopua yleishyödyllisestä rahasamposta noin vain. Niin kuin sanottu yleishyödyllisyyden nimissä on tehty kyseenalista rahaa ja paljon.

    Mielenkiinto kohdistuu siihen, onko ja jos on niin kuinka paljon ARA;n Rossilahti junailussa mukana.

    Rakennuslehti kärppänä ottanee selvää, ollaanko rehellisin merkein matkassa.

    1. Onko Nuorisosäätiön tonttivarallisuus vielä pannassa vai jollakin tuotannossa?

    2. kannattais varmaan tutkia muitakin yleishyödyllisisä toimijoita miten ovat varallisuutensa keränneet

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat