Joukko helsinkiläisiä aloitti kunnianhimoisen projektin lämmityslaskun leikkaamiseksi – Nyt Mannerheimintien varteen porataan seitsemän kilometriä kaivoja

Tasainen pärinä tervehtii kadulla kulkijoita Mannerheimintiellä. Mäenrinteessä kerrostalon pihamaalla näkyy metelin aiheuttaja: roteva porakalusto, joka tunkeutuu kalliossa 400 metrin syvyyteen.

Pohjanmaalainen Rototec-yhtiö poraa taloyhtiön tarpeisiin maalämpökaivoja.

Työt alkoivat jo viime vuoden puolella, ja tammikuun loppuun mennessä pitäisi 18 lämpökaivoa olla valmiina asennustöitä varten. Kaivojen yhteenlaskettu syvyys on yli seitsemän kilometriä.

Seuraavan lämmityskauden alkaessa ensi syksynä Asunto-osakeyhtiö Mannerheimintie 87–89 irtaantuu Helsingin kaukolämpöverkosta.

”Ryhdymme lämmityksen suhteen omavaraiseksi ja ympäristöystävälliseksi”, sanoo hallituksen puheenjohtaja Juha Tehikari.

Taloyhtiön vanha lämmitysjärjestelmä oli tullut tiensä päähän, joten jotain oli joka tapauksessa tehtävä. Tehikari laskee, että maalämpöön siirtymisen matka ideasta toteutukseen on ollut noin viisi vuotta.

Ratkaisua on hiottu eri vaiheissaan kolmessa yhtiökokouksessa, joista viimeisin ja ratkaiseva oli viime syksynä.

Lupahakemukset kasvussa

Tehikarin taloyhtiö on muutoksen etulinjassa, sillä Suomen lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtajan Jussi Hirvosen mukaan Suomessa noin 300–500 taloyhtiötä vuodessa vaihtaa kaukolämmöstä maalämpöön.

Helsingissä myönnettiin viime vuonna 300 toimenpidelupaa maalämpökaivoja varten, mutta lukuun sisältyvät kaikki kohteet pientaloja ja liiketiloja myöten. Rakennusvalvonta ei tilastoi, kuinka moni hakijoista on nimenomaan irtaantumassa kaukolämmöstä.

Talotekniikkayksikön päällikkö Petri Perkiömäki sanoo, että lupahakemukset maalämpökaivojen tekemiseen ovat joka tapauksessa lisääntymässä. Maalämmön suosio kasvaa etenkin uudiskohteissa.

”Toimenpidelupa voidaan antaa myös silloin, kun kohde on vuokratontilla. Kaupungin vuokratonteille lupa annetaan järjestelmällisesti, jos vain muut edellytykset täyttyvät.”

Toimenpidelupaa päätettäessä arvioidaan tontin olosuhteita ja tarkistetaan, ettei maan alla lymyä esimerkiksi tunneleita tai runkoputkia.

Vaihdoksia siivittää hintakehitys

Hirvosen mukaan järjestelmävaihdoksia on siivittänyt kaukolämmön hinta.

”Tahti on vain kiihtynyt sitä mukaa kuin kaukolämmön hinta noussut, ja hiili huolestuttaa”, Hirvonen sanoo.

Suomessa tulee vuonna 2029 voimaan kivihiilen polttokielto. Toistaiseksi esimerkiksi Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen tuottaa kaukolämmöstään noin puolet kivihiilellä.

”Monissa tapauksissa osakkaitten vastikkeita voidaan laskea välittömästi. Jos taloyhtiö ottaa 15 vuoden investointilainan, lainanhoitokulut voivat olla pienemmät kuin kaukolämpölasku”, Hirvonen sanoo.

Kohteesta riippuen maalämmön investointikustannukset voivat taloyhtiössä ulottua muutamasta sadastatuhannesta eurosta puoleen miljoonaan euroon.

Hintaan vaikuttaa tontin olosuhteiden lisäksi myös taloyhtiön koko. Tehikarin yhtiössä asuntoja on yhteensä 106.

Oma energiantuotanto kiinnostaa

Helenin johtaja Maiju Westergrenin mukaan Helenin kaukolämpöverkosta irtautuu vuosittain joitakin kymmeniä kiinteistöjä. Vastaavasti verkkoon liittyy satoja uusia asiakkaita.

Helenin kaukolämpöasiakkaana on noin 7 000 taloyhtiötä.

”Trendi tämä (verkosta irtaantuminen) siis ei vielä ole, mutta on mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan mennään. Ehkä trendinä on enemmän kiinnostus omaan energiantuotantoon. Tämä näkyy muun muassa siinä, että kiinteistöt asentavat lisääntyvässä määrin aurinkopaneeleita”, Westergren sanoo.

Westergrenin mukaan hinta tai huoli päästöistä eivät täysin selitä kiinnostusta maalämpöön. Kaukolämpö on kokonaisuutena ottaen kerrostaloille yhä verraten edullista, ja hiilipäästötkin ovat vähenemässä.

Helenin kaukolämmön hiilipäästöt puolittuvat parin vuoden päästä, kun Hanasaaren voimalaitos suljetaan.

Avustus tarjolla taloyhtiöille

Maan hallitus on osaltaan vauhdittamassa taloyhtiöitten energiasiirtymää. Vähäpäästöiseen lämmitykseen siirtyvillä taloyhtiöillä on mahdollisuus saada investointiinsa avustusta 4 000–6 000 euroa asuntoa kohden.

Tämä porkkana kiinnostaa.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran käsittelyssä on parhaillaan 1 928 energia-avustushakemusta. Näistä 641 on yhteisöjen, kuten taloyhtiöiden, hakemuksia ja 1 287 henkilöiden hakemuksia.

Energia-avustusta voi saada enintään 50 prosenttia avustettavaksi hyväksytyistä kustannuksista. Yli 4 000 euron asuntokohtainen avustus on mahdollinen vain, jos talo korjataan lähes nollaenergiatasolle, kertoo ylitarkastaja Johanna Heikkilä.

Avustus maksetaan jälkikäteen toteutuneiden laskujen perusteella ja vasta, kun energiankulutuksen lasku on osoitettu virallisella energiatodistuksella. Siksi Mannerheimintielläkään ei vielä tiedetä tarkkaa avustussummaa.

”Meidän pitäisi kyllä saada maksimaalinen avustus, koska energiavertailu tehdään rakennuksen alkuperäiseen lämmitysmuotoon, joka vuonna 1951 oli kivihiili”, sanoo Tehikari.

Muita korjaushankkeita samassa yhteydessä

Osakkaiden vastikkeita Mannerheimintien kahdessa asuintalossa ei energiaremontin vuoksi kuitenkaan voida laskea, koska samassa yhteydessä toteutetaan muitakin korjaushankkeita.

Maalämpöjärjestelmän lisäksi taloyhtiö asentaa asuntoihin saakka jäähdytysputkiston. Osakkaat voivat sitten päättää, hankkivatko omalla kustannuksellaan huoneistoonsa jäähdytysjärjestelmän.

Jäähdytysjärjestelmä parantaa osaltaan myös maalämmön hyötysuhdetta.

Asuntoihin asennetaan myös nykyistä painovoimaista ilmanvaihtoa parantava järjestelmä, jossa nykyisten ilmanvaihtoventtiilien paikalle tulee älyventtiilit.

Koska maalämpö- ja jäähdytysjärjestelmä kuluttavat sähköä, taloyhtiö hankkii katoille aurinkopaneelit. Samalla asennetaan autopaikoille valmius sähköautojen lataamiseen. Myös näihin järjestelmämuutoksiin on mahdollista saada energia-avustusta.

Asennustöissä syntyvien pintavaurioiden vuoksi porraskäytävät on päätetty maalata, ja samalla vaihdetaan huoneistojen alkuperäiset ovet. Uusiin oviin tulee myös nykyaikainen lukitusjärjestelmä.

”Konsulttia todella tarvitaan”

Suomen lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Hirvosella on yksi selkeä neuvo taloyhtiöille, jotka tuumivat maalämpöön siirtymistä.

”Ottakaa hankekonsultti! Hankekonsultti tekee perusselvityksen, pyytää tarjoukset, tekee toimenpidelupahakemuksen ja avustushakemukset ja valvoo urakkaa.”

Mannerheimintie 87–89:ssä ollaan tyytyväisiä hankekonsultin valintaan.

”Konsulttia todella tarvitaan. Hän kilpailutti urakan meidän puolestamme, ja tarjouksia tuli 4–5”, Tehikari sanoo.