Kokeile kuukausi maksutta

Karu tutkimustulos: Kotitalousvähennys ei lisää kysyntää

VATT:n ja PT:n tutkimuksesta selviää, että kotitalousvähennyksen käyttöönotto tai sen laajentaminen eivät ole lisänneet palveluiden kulutusta.

Kotitalousvähennystä pudotettiin viime vuoden alussa 2 250 euroon ja korvausprosentti laski 50 prosentista 40 prosenttiin. Sitä hyödynnetään mm. kodin remonteissa.

Kotitalousvähennystä on pidetty hyvänä keinona lisätä työpaikkoja palvelualoilla sekä vähentää veronkiertoa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tuoreen tutkimuksen mukaan hyödyt ovat kuitenkin oletettua pienemmät.

Käytännössä kotitalousvähennys ei näytä merkittävästi edistävän kumpaakaan avaintavoitteista. Lisäksi tuki kohdistuu erityisesti hyvätuloisiin, jotka ostaisivat kyseisiä palveluja muutenkin.

Suomessa myönnetään kotitalousvähennystä vuosittain noin 400 miljoonaa euroa. Sitä hyödyntää vuosittain noin viidennes suomalaisista. Vähennystä voi hyödyntää mm. kodin remontti- ja siivouspalveluita hankittaessa.

”Koska palveluita ei kuluteta enemmän, palvelualoilla ei myöskään synny uusia työpaikkoja kotitalousvähennyksen vaikutuksesta”, toteaa tutkimusprofessori Jarkko Harju VATT:sta.

Kotitalousvähennyksen muutokset eivät näytä juurikaan vaikuttavan kulutustottumuksiin.

”Tutkimuksemme perusteella kuluttajat eivät ole kovin herkkiä hintojen muutoksille. Tulos on yhtenevä aiempien tutkimusten kanssa, joissa tutkittiin palveluiden alennettujen arvonlisäverokantojen vaikutuksia kysyntään”, kertoo tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen Palkansaajien tutkimuslaitokselta.

Heikko jarru harmaalle taloudelle

Yksi kotitalousvähennysjärjestelmän tavoite on myös se, että kuluttajien ilmoittaessa palveluostoistaan verottajalle, yritykset siirtyvät harmaan talouden piiristä raportoimaan myynnit verottajalle.

”Yritysten verottajalle ilmoittamat myynnit eivät kuitenkaan kasvaneet siivousalalla, kun kotitalousvähennys otettiin käyttöön. Yllätyimme, ettei kotitalousvähennyksellä havaittu veronkiertoa vähentävää vaikutusta”, kertoo tutkija Aliisa Koivisto VATT:sta.

Kotitalousvähennyksen vaikutukset työllisyyteen ja harmaaseen talouteen -tutkimushanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Kotitalousvähennys on yksi istuvan hallituksen budjettiriihessä käsiteltävistä asioista.

Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa

6 vastausta artikkeliin “Karu tutkimustulos: Kotitalousvähennys ei lisää kysyntää”

  1. Kummallinen johtopäätös. Lääkärin tai muun hyvätuloisen kannattaa jäädä pois töistä ja tehdä remontti itse esim. Timpurin apulaisena. Ja maksaa pimeänä. Siinä sairaat jäävät hoitamatta eikä tuloveroja synny. Olisin odottanut laajempaa kansantaloudellisia analyysiä.

    1. Tuo on aika yksinkertaistava kommentti. Kysymyshän ei ole siitä, että lisääkö hintojen alentaminen kysyntää, vaan siitä, että onko järkevämpää, että valtio kerää verotulonsa niin, että on korkeampi tuloverotus ja korkeampi arvonlisäverotus, joista sitten osa kuluttajista saa kotitalousvähennystä (jolloin verotuloa kertyy yhteensä x miljardia) vaiko kannattaisiko kansantaloudellisesti asia toteuttaa niin, että on matalampi tuloverotus tai matalampi arvonlisäverotus, mutta ei kotitalousvähennystä ainakaan niin laajalla skaalalla kuin nyt. Kotitalousvähennys voi lisätä varakkaimpien ostovoimaa, mutta esimerkiksi korkeampi arvonlisäverotus voi vastaavasti sitten vähentää pienituloisten ostovoimaa. Kansantaloudellisesti lopputulos voi kokonaisuuden kannalta silloin olla se, että kotitalousvähennys lisää verottajan ja verotettavien veroraportointiin liittyvää työtä, mutta että se ei lisää kokonaiskysyntää.

      Selvityksen yksi tulos oli viittaa siihen, että kommentissa mainitut lääkärit ostaisivat palveluita ostopalveluna jokseenkin yhtä lailla, vaikkei kotitalousvähennystä olisikaan. Tulos oli se, että ihmisistä yllättävän harvat edes tietävät kotitalousvähennyksen ehtoja. Se voi vähentää sen teoreettisia mahdollisuuksia aidosti vaikuttaa kysyntään, jos ihmiset eivät edes tiedä, paljonko kotitalousvähennystä voi saada. On mahdollista, että kotitalousvähennys kyllä tekee siirtymää sillä tavoin, että kysyntää tulee lisää niihin asioihin, joista kotitalousvähennystä voi saada verrattuna niihin, joista sitä ei saa. Eli esim. uuden kesämökin jotain rakennustöitä voidaan siirtää 2 vuoden päähän valmistumisesta, jotta kotitalousvähennystä voi saada, koska uudisrakentamisesta kotitalousvähennystä ei saa, mutta 2 vuotta vanhan talon viimeistelystä voikin saada. Tai jotain töitä saatetaan teettää ennemmin kotipihassa kuin tehtaalla, koska työajasta kotipihassa saa kotitalousvähennyksen, mutta tehtaalla ei. Mutta kansantalouden tasolla kokonaiskysyntä ei välttämättä silti kasva verrattuna siihen, jos sama määrä veroja kerättäisiin alemmalla tuloverolla ja/tai alemmin arvonlisäverokannoin, jotka riittäisivät saman verotuoton saamiseen valtiolle, jos verovähennysoikeudet olisivat suppeampia.

  2. Rakennustuotealan pitkäaikaisena myyntiveturina olen kyllä käytännön näkökulmasta varsin eri mieltä. Kotitalousvähennyksen alusta saakka ihan tavallinen työssäkäyvä pariskunta Matti & Maija ovat hyvinkin laskeneet hyväkseen kotitalousvähennyksen tuoman verohyödyn.urakoiden työosuudesta. Veroporkkana on nimenomaan tuonut päätöksiin sen kannustavan potkun. Se, että vain varakkaat korjaisivat talojaan on kyllä täyttä hölynpölyä. Korjaajat ovat ihan tavallisia työtätekeviä suurimmalta osaltaan.

    Veroporkkanassa on hyvää myös se, että suorittavan urakoitsijan on oltava ennakkoperintärekisterissä. Siinä jäävät sekä pimeä työvoima että velvoitteensa laiminlyövät yrittäjät nuolemaan näppejään. Käytännön havainto on, että ”tunnuksettomat” ovat kentältä lähes kadonneet.

    Taitaa olla aatteellinen tilaustyötutkimus.

    1. ”Rakennustuotealan pitkäaikaisena myyntiveturina olen kyllä käytännön näkökulmasta varsin eri mieltä. Kotitalousvähennyksen alusta saakka ihan tavallinen työssäkäyvä pariskunta Matti & Maija ovat hyvinkin laskeneet hyväkseen kotitalousvähennyksen tuoman verohyödyn.urakoiden työosuudesta”

      Toki noin. Mutta tuon selvityksen mukaan pääosa teettää työt vähennyksistä tai niiden puutteesta huolimatta, ja se ihmisjoukko, jolla vähennys vaikuttaa siihen, teetetäänkö jotain työtä ollenkaan, on suhteellisen pieni.

      VATTin selvityksessä oli mukana vertailuasetelma, jossa katsottiin siivouspalveluiden kysynnän kehitystä Suomessa ja Ruotsissa aikasarjalla, jossa toisessa maassa työ tuli kesken aikasarjan (vuonna 2007) kotitalousvähennyksen piiriin ja toisessa tilanne ei muuttunut. Kysyntä kehittyi molemmissa maissa silti samoin.

      Toisensa casena oli vuonna 2009 Suomessa toteutettu remonttialan kotitalousvähennyksen enimmäismäärän nosto. Kontrollimaana oli puolestaan Ruotsi, jossa vastaavaa muutosta ei silloin tapahtunut. Remonttipalveluiden kysynnän kehitys näytti samanlaiselta molemmissa maissa, eikä kotitalousvähennyksen nostolla remonttipalveluissa havaittu remonttipalveluiden kysyntää nostanutta vaikutusta Suomessa. VATTin tutkijat kirjoittivat asiasta raportissaan näin:

      ”jos muutoksella olisi harmaata taloutta vähentävä vaikutus, raportoidun liikevaihdon tulisi myös kasvaa vertailuryhmään verrattuna. Kuvion perusteella on kuitenkin selvää, että remonttipalveluyritysten raportoitu liikevaihto ei kasva ja toisaalta myöskään raportoitujen vähennysten määrä ei muutu, joten tämän tarkastelun perusteella näyttää siltä, että kotitalousvähennyksen muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta remonttipalveluiden kysyntään tai harmaan talouden määrään. Tarkan arvion tekeminen remonttialan kotitalousvähennyksen muutoksen vaikutuksista on kuitenkin haastavaa samaan aikaan tapahtuvan finanssikriisin takia. Analyysin perusteella voi kuitenkin uskottavasti sulkea pois sen, että kotitalousvähennyksen suhteellisen suurella maksimimäärän muutoksella olisi ollut suuria vaikutuksia remonttialan palveluiden käyttöön ja kulutukseen.”

      Tutkimuksen tulokset ovat julkisesti saatavilla. Jos on eri mieltä tuloksista, voi itse laskea tulokset uusiksi haluamallaan tavalla, ja katsoa, muuttuuko tulos. Tutkimusten julkaisut ovat keskustelun avauksia. Mielenkiintoista nähdä, mitä tuosta keskustelun avauksesta seuraa.

  3. Huoratalossa käynnissä pitäisi saada vähennys, jos portto tekee verokortilla.

  4. Tutustuin tarkemmin tuohon VATTin paperiin. Siinä on kyllä ongelmiakin. Näemmä siinä on oletettu, että verovähennysoikeuksien muutosten vaikutukset näkyisivät heti. Remonttien taustalla on usein monen vuosien harkinta, sitten suunnittelua ja vielä aikaa vieviä lupaprosessejakin isommissa remonteissa. Voisi olettaa, että säädösten muutoksesta täysimääräisiin reaktioihin voisi myös olla vuosien viive. Monen muunkin asian kohdalla on havaittu täysimääräinen uuden lainsäädännön hyödynnys vasta vuosia muutoksen jälkeen. Tuossa on tarkasteltu ehkä liian tiukasti juuri rajahetkeä muutoksissa. Varsinkin kun kyse oli yli 10 vuoden takaisista asioista, olisi voinut seurata dataa pidemmälle molempiin suuntiin ja raportoida myös siitä.

Vastaa käyttäjälle tuosta Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat