Aalto-Yliopiston tutkimuksen mukaan lämmityksen sähköistyminen jatkaa kasvua. Tämä kasvattaa suuresti riippuvuutta tuontisähköstä.
Aallon tuoreessa raportissa ollaan huolestuneita sähköistyvästä lämmityksestä. Selvityksessä todetaan, että lämmityksen sähköistämisessä haasteena on tehokysymykset, jotka on ratkaistava, kun yhteiskunnan sähkönkulutus kasvaa yhtäaikaisesti sähköntuotannon muuttuessa yhä sääriippuvaisemmaksi.
Suomen lämpöpumppuyhdistyksen Sulpu ry:n aineiston perusteella todetaan, että sähköistämisen edetessä lämpöpumput korvaavat enemmän öljyä, kaukolämpöä ja puuta sekä yhdistettyä sähkön-ja lämmöntuotantoa kaukolämmöntuotannossa. Tämä lisää sähkönkulutusta ja kasvattaa sähkötehontarvetta kovilla pakkasilla.
Sähköenergiayhtiöiden mukaan sähkönkäyttö on muuttunut kotitalouksissa muuttuneiden lämmitysratkaisujen vuoksi. Samalla sähköverkon kuormituspiikit ovat suurentuneet ja lisääntyneet. Kuormituspiikkejä aiheuttavat esimerkiksi koteihin asennetut lämpöpumput kovilla pakkasilla.
Euroopan laajuinen tutkimus (ENTSO-E:n raportti) kertoo, että Suomen sähköntuotannon tehovaje on yksi Euroopan suurimmista. Vuonna 2020 tehovaje on vain Kyproksella Suomea suurempi.
ENTSO-E:n mukaan Ruotsin ja Norjan tuotanto ei riitä kattamaan Suomen tehovajetta. Tämä on tilanne reservilaitokset ja valmistuvat voimalaitokset huomioiden.
Ruotsi haluaa päästä fossiilittomaksi taloudeksi vuoteen 2045 mennessä ja suunnittelee jatkavansa yhteiskunnan sähköistämistä. Tämä kasvattaa voimakkaasti sähkötehontarvetta samaan aikaan, kun suuri osa sähköntuotantokapasiteetista aiotaan ajaa alas.
Lämmitysenergiayhdistyksen mukaan Ruotsin malli voi johtaa siihen, että Suomi ei voi luottaa pystyvänsä joka tilanteessa tuomaan sähköä esimerkiksi Ruotsista. Myös Venäjän sähköntuonti on kysymysmerkki, jos pakkaset ajoittuvat samaan aikaan molempiin maihin.
Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa
3 vastausta artikkeliin “Lämmitysenergiayhdistys on huolissaan sähköistyvästä lämmityksestä”
Lämpöenergiayhdistyksen huoli sähkötehon tarpeesta on aiheellinen. Valitettavasti he niputtavat kaikki sähköllä toimivat lämmitystavat yhteen, vaikka niiden sähkötehon tarve huippukuormitustilanteessa poikkeaa merkittävästi.
Mikäli sähkön käytön lisääntyminen lämmityksessä perustuisi suoraan sähkölämmitykseen, ongelma olisi todellinen ja iso. Onneksi kasvu tulee lämpöpumppuasennuksista, joiden vaikutus sähkötehon tarpeeseen on huomattavasti pienempi. Mutta lämmitysmuotoa suunnitteleva voi vaikuttaa merkittävästi tehontarpeeseen lämpöpumpputyypin valinnalla, jossakin määrin jopa enemmän kuin energian tarpeeseen.
Huippupakkasilla maalämpöpumppu on tehokkain. Uusimmat intvertteritoimiset maalämpöpumput tuottavat oikein mitoitettuna lämmön kylmimmilläkin kelillä pelkällä kompressorikäytöllä. Tyypillisissä nykyisissä pientaloissa parin vedenkeittimen tarvitsemalla teholla. Eikä oikein mitoitettu perinteinen osateholämpöpumppukaan ole tehosyöppö, vaikka tarvitseekin huippupakkasilla avukseen lisävastusta. Sitä kun ohjataan tarpeen mukaan portaittain, ainakin kaikkien tunnettujen merkkien lämpöpumpuissa. Maalämpöpumpun sähkötehon tarve tyypillisissä pientaloissa alittaa poikkeuksetta sähkökiukaan tehontarpeen.
Ilmasta lämpöä keräävät lämpöpumput ovat mielekkäitä valintoja etenkin lämmitystä tehostettaessa ja uusittaessa. Ilmalämpöpumput ovat kustannustehokkuudessa ylivoimaisia vanhoissa suoran sähkölämmityksen taloissa kohtuuhintaisen investoinnin vuoksi. Ilma-vesilämpöpumput voidaan helposti asentaa korvaamaan öljylämmitystä ja ne parhaimmillaan lähestyvät energiatehokkudessa halvempia maalämpöpumppuja. Molemmista parhaimmat tuottavat kohtuu hyvin lämpöä vielä -20 asteen pakkasella. Mutta aivan huippupakkasilla ne eivät pärjää maalämmölle.
Lämpöpumput ovat energiatehokkuudellaan ympäsristöystävällistä lämmitystä. Mikäli sähkötehon tarve on kriittinen ongelma, pitää yhteiskunnan tuottaa edellytyksiä oikeille valinnoille. Edellytyksien ei ole syytä olla rajoituksia menneen maailman tapaan. Kannustimia kyllä löytyy, mm. sähkön hinnan muodostumisen läpinäkyvyydellä. Kustannusten, joihin huipputehotarpeeseen varautuminen luonnollisesti vaikuttaa.
Enempi pitäisi olla huolestunut sähköistyvästä liikenteestä.
……ja tämä kaikki on siitä syystä kun siirrosta voi laskuttaa mitä hyvänsä , koska muuten jää kaukolämpökodit kylmäksi kaupungeissa kun tuo sähköntuotannon lauhdevesi jää saamatta .
Vähän kuin polttoainepuolella. Diesel valmistus tuottaa sivutuotteena bensaa. Jolle pitää löytää käyttäjiä……bensiinihybridit…