Kokeile kuukausi maksutta

Meri-Rastila on kuin aikamatka 1990-luvulle, mutta kohta sieltä hävitetään kokonaisia kortteleita – Osa taloista ei ehdi edes 30 vuoden ikään

Meri-Rastilan rantametsät päätettiin säästää, ja sitä perusteltiin nykyisten asuinkortteleiden huomattavalla tiivistämisellä.

Meri-Rastilan ostoskeskus valmistui vuonna 1992.­ Kuva Juhani Niiranen / HS

Meri-Rastilasta puretaan pian taloja, jotka eivät ehtineet edes 30 vuoden ikään.

Purkaminen liittyy Itä-Helsingissä sijaitsevan asuinalueen suureen muodonmuutokseen, joka nyt on alkamassa.

Suuressa roolissa on ”purkava uusrakentaminen”, joka tarkoittaa vanhojen rakennusten hävittämistä ja täysin uusien rakentamista tilalle. Erikoiseksi tilanteen tekee se, että Meri-Rastilan rakennuskanta on huomattavan nuorta: purettavia kohteita on yhteensä kymmenen, ja ne kaikki on rakennettu 1990-luvun alussa.

Esimerkiksi uudesta asuinrakentamisesta ehdoton valtaosa rakennetaan purkavan uusrakentamisen metodilla.

Purettavaksi on suunniteltu yli 25 000 kerrosneliötä vanhoja asuinkerrostaloja ja opiskelijoiden koteja esimerkiksi osoitteissa Meri-Rastilan tie 9, 19 ja 26 sekä Harustie 7–8.

Asenteet muuttuneet

Meri-Rastilan tien talot täyttävät tänä vuonna tasan 30 vuotta. Harustien talot ovat Helsingin opiskelija-asuntosäätiön (Hoas). Nekin on rakennettu 1990-luvun alussa ja peruskorjattu vastikään vuosina 2015 ja 2017.

Helsingin opiskelija-asuntosäätiön talot Harustiellä puretaan osana Meri-Rastilan isoa uudistusta. Kuvassa Harustie 7, joka valmistui vuonna 1991.­ Kuva: Juhani Niiranen / HS

Purettavaksi ehdotetaan myös nykyisen Meri-Rastilan liikekeskuksen päärakennusta osoitteessa Meri-Rastilan kuja 2. Talossa on tällä hetkellä esimerkiksi S-market. Rakennus on valmistunut vuonna 1992.

Uusin purettavista kohteista on Haruspuiston leikkipuiston rakennus, joka on valmistunut vuonna 1993.

Kuinka poikkeuksellista on, että näin nuoria taloja puretaan?

”Se on nykyään yleistä. Vielä 2000-luvun alussa purkamiseen suhtauduttiin ihan eri tavalla, oikeastaan silloin ei purettu lainkaan”, sanoo Suomen arkkitehtiliitto Safan puheenjohtaja Henna Helander.

”Purkaminen on osa nyt vallalla olevaa täydennysrakentamisen trendiä, jossa pienempää korvataan isommalla. Mitä keskeisempi paikka, sitä nuorempia taloja puretaan.”

Omistusasumista halutaan lisää

Vuosaaren kaupunginosaan kuuluva Meri-Rastila on noin 5 300 ihmisen asuinalue, joka ennen 1990-lukua oli enimmäkseen metsäistä ulkoilualuetta.

Nyt aluetta odottaa valtava uudistus, jonka ensimmäistä osaa käsitellään tiistaina Helsingin kaupunkiympäristölautakunnassa. Länsiosaan laaditaan uusi asemakaava, jolla voidaan rakentaa asuntoja yli 2 000 uudelle asukkaalle.

Uudistaminen tehdään kahdessa vaiheessa. Kun koko uudistus on valmis, Meri-Rastilassa on asuntoja liki 10 000 ihmiselle.

Suunnitelmissa on alueen eriytymiskierteen katkaiseminen. Meri-Rastilassa on suhteellisesti enemmän vuokrataloja kuin mihin Helsinki tavoitteissaan pyrkii. Alueelle halutaan siis lisää omistusasujia tasapainottamaan tilannetta.

Uudistuksessa pyritään säilyttämään ja korostamaan merellisyyttä, maastonmuotoja, yhtenäistä arkkitehtonista luonnetta ja luonnon läheisyyttä.

Asuntojen lisäksi myös liiketiloja ja julkisia palveluja lisätään huomattavasti. Erityisen paljon uudistuu metroaseman ja ostoskeskuksen tienoo. Myös alueen pääväylää eli Meri-Rastilan tietä siirretään.

”Alue on unelias ja hiukan unohtunut”

Nykyinen Meri-Rastila kuvastaa 1990-luvun alun rakentamistyyliä. Alun perin haluttiin tehdä pienimittakaavainen ja monimuotoinen asuinalue, jossa korostuvat väljyys ja luonnonläheisyys. Talot ovat pääosin hissittömiä kolmikerroksisia kerrostaloja, ja aukiot sekä jalankulkuyhteydet ovat tärkeässä osassa.

”Helsinki on aina kasvanut tällä tavalla, kohtalaisen yhtenäisinä alueina. Monien eri vuosikymmenten tuomaa kerroksellisuutta on oikeastaan vain ydinkeskustassa”, Helander sanoo.

”Kun täydennysrakennetaan, pitäisi puhua siitä, kestävätkö kaikki alueet uudet kerrostumat. Nyt halutaan tehdä kaikkialle hyvin massiivista täydennysrakentamista, mikä ei välttämättä joka paikkaan sovi.”

Helander on kuitenkin sitä mieltä, että alue kaipaa muutosta. Niin hienoja kuin korttelien sisäpihat ja metsäpuistot ovatkin.

”Nyt alue on unelias ja hiukan unohtunut. Paikkahan on meren rannalla ja todella luonnonkaunis, sillä on paljon potentiaalia.”

Nyt aluetta hallitsevat betonielementtitalot, mutta uusien talojen halutaan olevan kestävämpiä. Julkisivumateriaaliksi esitetään paikalla muurattua tiiltä, muurauksen päälle tehtyä rappausta tai puuta. Tällä tavoitellaan laadukasta kaupunkikuvaa.

Laajat rantametsät säästetään

Puistoja ja metsiköitä hävitetään uudistuksessa vähemmän kuin alun perin suunniteltiin. Meri-Rastilan laajat rantametsät päätettiin säästää, ja tätä perusteltiin sillä, että nykyisiä asuinkortteleita tiivistetään ja korotetaan.

Silti noin 20 000 uutta kerrosneliötä on tulossa nykyisille viheralueille.

”Täydennysrakentamista ja muutosten tekemistä Meri-Rastilassa helpottaa se, että siellä on paljon institutionaalisia toimijoita kuten Heka, Sato ja Hoas”, Helander sanoo.

Kaupunki on pyrkinyt saamaan uudistukseen mukaan yksityisiä tonttien haltijoita, jotta suunnittelua ja rakentamista voidaan tehdä yhtenäisesti.

Koko Meri-Rastilan kaupunkiuudistuksen pitäisi olla valmis viimeistään 15 vuoden päästä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa

7 vastausta artikkeliin “Meri-Rastila on kuin aikamatka 1990-luvulle, mutta kohta sieltä hävitetään kokonaisia kortteleita – Osa taloista ei ehdi edes 30 vuoden ikään”

  1. ”purkava uusrakentaminen”

    Eli käytännössä elinkaarensa alkupuolella olevia taloja pannaan surutta matalaksi. Ah kuinka ihqun vihreätä, ekologista ja resurssiviisasta, mutta ideologian ja ahneuden sumentamilta tuskin nyt muuta voi toisaalta odottaakaan.

  2. Nythän on niin, että uudet rakennukset Meri-Rastilaan täytyy ehdottomasti tehdä puusta, silloin pääsemme rakentamaan puutalojen tilalle jälleen uusia taloja 30 vuoden päästä. Näin saamme rakennettavaa riittämään. Toivottavasti ympäristöministeriö on asiassa hereillä.

    1. Jep. Ja sitten kun eristetään ne vielä pulloiksi, asennetaan rakenteet märkinä ja jätetään ilmanvaihto ruvelle, niin johan on korjauspuollellekin töitä tiedossa. Mutta kuten eräskin vihreä ajatusten Tonava taannoisessa vaalmainoksessaan sanoi, niin ilmastonmuutoshan on loistava bisnes!

      1. Pulloksi eristäminen on kadunmiehen rakennusfysikaalisesti väärä ja valheellinen termi, mikä ei pidä paikkaansa eikä tarkoita mitään. Termiin liittyvät ongelmat liittyvät aina siitä, että rakennusta ei ole tiivistetty kunnolla toisin kuin termi antaa ymmärtää.

  3. Järkevämpää olisi korottaa näitä elementtirunkoja puisilla kerroksilla ja peittää rumat elementit eristeillä.

    1. No tuossa voisi oikein ja maulla toteutettuna olla kyllä järkeäkin. Tosin tiedä sitten kustannustehokkuudesta.

Vastaa käyttäjälle Maurizio Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat