Metrojärjestelmien automatisoinnista uusi suunnitelma – kulunvalvonta ja liikenteenohjaus halutaan uudistaa kahdessa vaiheessa

HKL:n laatiman metron kehittämistä koskevan yleissuunnitelman mukaan metron osin vanhentuneet järjestelmät uudistetaan kahdessa vaiheessa.

Joulukuussa valmistunut yleissuunnitelma esiteltiin HKL:n hallitukselle tänään torstaina. Seuraavaksi se esitellään HSL:n johtokunnassa ja Espoon kaupunginvaltuustossa. Siinä esiteltyjen kehittämistoimien on määrä varmistaa metron kapasiteetin riittävyys 2060-luvulle asti.

Keskeisin suunnitelmassa esitetty keino kapasiteetin lisäämiseksi on uuden liikenteenohjausjärjestelmän toteutus, joka mahdollistaa vuorovälin tihentämiseen aluksi kahteen minuuttiin ja myöhemmin minuuttiin ja 40 sekuntiin eli 100 sekuntiin. Tämä mahdollistaisi 18 000 matkustajan kuljettamisen tunnissa 36 junassa.

Nykyinen vuoroväli on ruuhka-aikoina 2,5 minuuttia ja se mahdollistaa 14 000 matkustajan kuljettamisen tunnissa yhteensä 24 junassa.

Vaiheittainen toteutus kalliimpi

Uusien, automatisoitujen järjestelmien hankkiminen metroon on ollut pitkä prosessi. Helsingin kaupunki ja Siemens sopivat metron automatisoimisesta vuonna 2008. Sopimus purettiin alkuvuodesta 2015 ja se johti pitkään oikeusprosessiin.

Kantametrossa on käytössä monia järjestelmiä, joiden elinkaari on hyvin pitkällä tai jo loppumassa. Tällaisia ovat esimerkiksi raidevirtapiirit, hehkulankaopastimet sekä vanhimpien M100-junien pakkopysäytysjärjestelmä. Alkuperäinen suunnitelma oli ylläpitää näiden järjestelmien käyttöikää radioteknologiaan pohjautuvan kulunvalvontajärjestelmän käyttöönottoon saakka.

Uudessa suunnitelmassa uudistus toteutetaan kaksivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa korvataan pakkopysäytysjärjestelmä kulunvalvontajärjestelmällä, mikä mahdollistaa puoliautomaattiajon sekä vuorovälin laskemisen kahteen minuuttiin vuoteen 2030 mennessä. Samalla käydään läpi ratalaitteiden kunto ja vaihdetaan vanhenemassa olevat laitteet. Ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on 98–125 miljoonaa euroa.

Toisessa vaiheessa korvataan vanha asetinlaitejärjestelmä radiopohjaisella järjestelmällä. Samalla uusitaan liikenteenohjauksen keskusjärjestelmä. Toisen vaiheen toteutuksen jälkeen päästään 100 sekunnin vuoroväliin puoliautomaattiajossa. Toisen vaiheen kustannusarvio on 125–148 miljoonaa euroa. Vaiheittainen toteutus on kalliimpi kuin kertatoteutus, mutta mahdollistaa investointien ajoittamisen matkustajamäärän kehitystä vastaavaksi.

Kulunvalvonta- ja liikenteenohjausjärjestelmät mahdollistaisivat toisen vaiheen toteuttamisen jälkeen automaattiajon kokonaan ilman kuljettajaa, mutta tämä vaatisi vielä noin 100–200 miljoonan euron lisäinvestointeja infraan. Investoinnit kattaisivat automaattiovet, muutoksia kantametron laitureihin sekä tunnelialueella tarvittavat muutokset matkustajaturvallisuuteen. Muutostarpeita ei tässä vaiheessa ole kartoitettu eikä tarkempia arvioita tehty, koska mahdollinen investointi on kaukana tulevaisuudessa.

Vanhimmat junat poistuvat käytöstä

Suunnitelmassa laaditussa aikataulussa ensimmäisen vaiheen tarjouspyyntöjen valmistelu alkaisi jo tänä vuonna ja sopimus toimittajan kanssa allekirjoitettaisiin vuoden 2024 puolessavälissä. Asennus ja testaus kattaisivat vuodet 2026 ja 2027, ja käytössä uusi järjestelmä olisi vuoden 2028 lopulla.

Toiseen vaiheen aikataulu on vielä alustava. Suunnitelman mukaan 100 sekunnin vuoroväli olisi saavutettu vuoden 2035 lopulla.

Tihentynyt vuoroväli vaatii myös lisää kalustoa. Suunnitelman mukaan Helsingissä olisi 2030-luvulla käytössä 60 metrojunaa, kun niitä nyt on 45. Vuoden 2030 junista 25 olisi jo käytössä olevaa M300-sarjaa ja 35 myöhemmin hankittavaa M400-sarjaa. Kalustohankinnasta ei ole vielä tehty päätöstä.

Varhaisimmat M100- ja M200-sarjan junat poistuisivat suunnitelman mukaan käytöstä vuosina 2029–32. Niiden peruskunnostushanke on parhaillaan käynnissä ja ne voidaan tarvittaessa pitää liikenteessä vuoteen 2035 asti. Niiden automatisointi on kuitenkin osoittautunut hankalaksi.

Kalusto- ja laitteistomuutosten lisäksi yleissuunnitelma sisältää suuren joukon pienempiä toimenpiteitä, jotka liittyvät ongelmakohtien tunnistamiseen ja kehittämiseen sekä esimerkiksi matkustajaopastukseen ja matkustajavirtaukseen asemilla.

Kapasiteetti loppuu 2030-luvun alussa

Muutoksia tarvitaan, koska metron kapasiteetti loppuu ennusteiden mukaan 2030-luvun alkuun mennessä. Nykyisen kapasiteetin arvioidaan ylittyvän Länsimetron jatkeen rakentamisen jälkeen Tapiolan ja Kivenlahden välillä. Vaikka Kruunuvuorenselän raitiotien valmistuminen vuoden 2026 tienoilla keventää metron kuormitusta, myös itähaaran kapasiteetti ylittyy tulevaisuudessa maankäytön tihentyessä metron vaikutusalueella.

Jo viime vuosikymmenen aikana metron matkustajamäärä kasvoi noin 62 prosenttia. Erityisen paljon matkustajamääriä kasvatti Länsimetron liikenteen käynnistyminen vuonna 2017.

Käytännössä ainut tapa vastata kasvavaan liikkumisen tarpeeseen on kehittää metroa. Kaupunkirakenne ei kestä tarvittavaan kapasiteettiin vaadittavia bussimääriä. Myöskään pikaraitioteiden kapasiteetti ei riitä vastaamaan koko matkustajamäärän kasvuun.