Kokeile kuukausi maksutta

Turve ja rahkasammal ovat kelpo eristeitä – Luke, Metsäkeskus ja Oulun amk tutkivat

Suurimmiksi esteiksi luonnonmateriaalien yleistymiselle mainittiin vähäinen tietoisuus, toistaiseksi vaikeahko saatavuus ja uskottavan tutkimustiedon vähyys ostopäätöstä tehtäessä.

Materiaalien käytöstä kysyttiin Suomen hirsitaito ry:n jäsenyrityksiltä. Yrittäjät suhtautuivat luonnonmateriaaleihin myönteisesti.

Luonnonmateriaaleista valmistetut eristeet ovat tuoreen tutkimuksen mukaan varsin toimivia vaihtoehtoja. Tulokset ilmenevät Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n (Oamk), Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen metsäkeskuksen Paikalliset biopohjaiset rakennusmateriaalit -hankkeen tuloksista.

Kyseisessä hankkeessa tutkittiin  kutterilastua, selluvillaa, rahkasammalta ja turvetta sekä levytuotteina kahta Vapon koetuotannossa valmistettua tuotetta, joista toinen oli puhdasta turvetta ja toinen turpeen ja rahkasammalen sekoitetta.

”Eristävyydeltään parhaat materiaalit olivat rahkasammal, selluvilla ja turve-rahkasammallevy, mutta kaikki materiaalit osoittautuivat mittauksissa eristävyysominaisuuksiltaan käyttökelpoisiksi”, kertoo Luken tutkija Marja Jallinoja tiedotteessa.

Kutterinlastu ja selluvilla ovat jo markkinoilla vakiintuneita eristemateriaaleja. Turvetta ja rahkasammalta on Suomessa irtomateriaalina käytetty eristeinä perinteisessä puurakentamisessa, mutta niistä ei valmisteta kaupallisia tuotteita. Turpeesta sekä turpeen ja rahkasammalen sekoitteesta valmistetut levyeristeet ovat täysin uusia, vasta kehitysvaiheessa olevia tuotteita.

Taulukko. Elinkaarilaskennan tulokset tutkituille eristemateriaaleille laskettuna yhtä eristeneliötä kohti, jonka lämmönläpäisykerroin on 0,17 W/m2K.

Perinteiset materiaalit yllättivät

Liiketoiminnallisia ominaisuuksia ja kaupallistamisen mahdollisuuksia selvitettiin haastattelemalla alan asiantuntijoita. Rahkasammaleella, turvesekoitteella ja kutterinlastuilla on omia vahvuuksiaan ja ne soveltuisivat hyvin eristekäyttöön. Kutterinlastusta valmistettuja lämpöeristetuotteita on jo markkinoilla, ja sahateollisuuden sivuvirtana sillä on myös monia myönteisiä myyntiargumentteja. Lämpöeristämisessä kutterinlastulla on lisäksi pitkä perinne.

Omakohtaisia kokemuksia näiden materiaalien käytöstä kysyttiin Suomen hirsitaito ry:n jäsenyrityksiltä. Yrittäjät suhtautuivat luonnonmateriaaleihin myönteisesti, vastanneista kaikki olivat valmiita käyttämään luonnonmateriaaleja tekemissään rakennuksissa. Kaikki kyselyyn vastanneet olivat myös valmiita suosittelemaan luonnonmateriaaleja niiden ekologisuuden ja alhaisen hiilijalanjäljen ansiosta.

Suurimmiksi esteiksi luonnonmateriaalien yleistymiselle mainittiin vähäinen tietoisuus, toistaiseksi vaikeahko saatavuus ja uskottavan tutkimustiedon vähyys ostopäätöstä tehtäessä.

”Olin itsekin yllättynyt uusien materiaalien kilpailukyvystä niin teknisiltä ominaisuuksiltaan kuin muilta ostopäätökseen vaikuttavilta tekijöiltään”, toteaa hankkeen liiketoimintamahdollisuuksia Oamk:ssa tutkinut Petri Luukkonen.

Selluvilla ja kutterinlastu vihreimmät vaihtoehdot

Pienin hiilijalanjälki ja primäärienergiankulutus oli selluvillalla ja kutterinlastulla. Molempien tuotteiden raaka-aine on kuivaa, ja niiden prosessointi eristeeksi kuluttaa vähän energiaa. Raaka-aineen tuotannon ympäristövaikutukset ovat pienet, sillä selluvilla valmistetaan keräyspaperista ja kutterinlastu on höylätyn sahatavaran valmistuksen sivutuote.

Suurimmat ympäristövaikutukset olivat tutkimuksen mukaan levyeristeillä, sillä niiden tuotannossa ei ole vielä optimoitu energiankäyttöä. Valtaosa fossiilisesta ilmastovaikutuksesta syntyi energialähteenä käytetystä nestekaasusta. Energiankulutus oli selvästi suurempaa kuin muilla eristeillä.

Turpeesta ja rahkasammalesta tehtyjen irtoeristeiden ilmastovaikutus ja energiankulutus olivat huomattavasti pienemmät kuin levytuotteilla, mutta silti moninkertaiset verrattuna selluvillaan ja kutterinlastuun. Näiden tuotteiden ilmastovaikutuksesta merkittävä osa muodostuu raaka-aineen tuotantoalueella.

Tätä artikkelia on kommentoitu 8 kertaa

8 vastausta artikkeliin “Turve ja rahkasammal ovat kelpo eristeitä – Luke, Metsäkeskus ja Oulun amk tutkivat”

  1. Myydäänkö rahkasammalta jo jossakin kauppapaikassa vai onko vielä tuotanto-ongelmia ?

  2. Vielä kun tuo ruma ja kapillaarisesti vettä nostava betonisokkeli korvattaisiin graniittijärkäleillä.

    1. Noniin. normi 300 mm sokkeli ei ole relevantti ongelma kunhan kapilaarikatko on hoidettu. Nämä sammal ja muut viritelmät taas ovat täyttä viherpestyä rahastusta. Juuri näissä eristeissä on paras kasvualusta mikrobeille.

  3. Mineraalivillasta irtoaa kuituja huoneilmaan, eikä puun kanssa pidä muoveja käyttää. Jäkälä ja naava ovat erittäin puhtaita, niidenkin päälle voi vetää tervaa, jos pelkää hometta.

    1. Tervassahan ei ole ollenkaan haitta-aineita ja sen hengittäminen on suositeltavaa. Menes nyt kotio sen muovihuutelun kanssa. Perinteinen rankarunkoinen seinä muovisella höyrynsululla toimii, kunhan se vaan toteutetaan oikein.

  4. Olrt niin tollo, ettet käsitä hirsiseiniä käsitellyn ulkopuolelta.

  5. Perinteisessä hirsirakentamisessa hirret maalataan punamullalla ei tervalla.

  6. Kyse oli eristämisestä ja rive tervataan.

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat