Kokeile kuukausi maksutta

Asuntokauppa käy Helsingissä, Turussa ja Tampereella – muualla hinnat hiipuvat

Huoneistokeskuksen mukaan markkinoilla on nyt vallalla kaksi ristikkäistä trendiä.

Huoneistokeskuksen kyselyn mukaan markkinoilla näkyy kaupungistumisen jatkuminen, mutta samaan aikaan osa perheistä hakeutuu pois keskustoista.

Asuntokauppa käy nyt pääkaupunkiseudulla niin kuumana, että Hypo ennustaa asuntojen hintojen nousevan tänä vuonna Helsingin, Espoon ja Vantaan alueella keskimäärin neljä prosenttia. Se on eniten kymmeneen vuoteen.

Myös Turun ja Tampereen seuduilla kauppa käy vilkkaasti. Suurimassa osassa Suomea ja erityisesti keskuskaupunkien ulkopuolella hintakehitys on sen sijaan heikkoa. Asuntomarkkinoiden kahtiajako kasvavien ja taantuvien alueiden välillä näyttää siis vain vahvistuvan.

”Kasvukolmion ulkopuolella hinnat hiipuvat yhä, eikä pohjia ole nähty”, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus kirjoittaa asuntomarkkinakatsauksessa.

Kun pääkaupunkiseudunkin hintojen nousu vuonna 2022 vähän laantuu, Hypo ennustaa koko maan hintojen painuvan keskimäärin jopa miinuksen puolelle.

Kysyntä  on pääkaupunkiseudulla nyt niin kovaa, että vaikka asuntoja on tullut myyntiin viime vuotta enemmän, niitä on myytävänä kuitenkin vähemmän.

”Asunnot käyvät kaupaksi nopeasti, joten vuodenvaihteessa kauppasivustoilla oli 15 prosenttia vähemmän asuntoja verrattuna 2019–2020 taitteeseen odottamassa ottajaansa”, Brotherus kirjoittaa.

Huoneistokeskus kirjasi kovia kasvulukuja

Myös Huoneistokeskuksen maanantaina julkistamat asuntokauppatilastot kertovat vauhdikkaasta menosta pääkaupunkiseudun asuntokaupassa. Helsingissä tehtiin Huoneistokeskuksen mukaan tammikuussa kauppoja 8,5 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten ja Espoossakin kauppamäärät nousivat 6,5 enemmän. Vantaalla kauppojen määrä kuitenkin supistui.

Kaikkein eniten asuntokauppa vilkastui Turussa, missä asuntoja myytiin yli 13 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.

Koko maassa keskimäärin asuntokauppoja tehtiin Huoneistokeskuksen mukaan 4,6 prosenttia enemmän kuin viime vuoden tammikuussa.

Asuntojen kysyntää ajaa Hypon mukaan nyt kolme trendiä: ennätysmatalat korot, kaupungistumisen jatkuminen ja asumiseen käytettävän tulo-osuuden kasvu.

Asuntolainojen viitekorot ovat olleet nollassa jo vuosia. Myös marginaalit ovat laskeneet ja niiden myötä uusien lainojen keskikorko on Suomen Pankin mukaan laskenut 0,7 prosenttiin. Kasvavissa kaupungeissa marginaalit ovat Hypon mukaan jo alle puolen prosentin.

Hypon mukaan ei ole mitään näyttöä siitä, että kasvukeskusten vetovoima hiipuisi etätyön takia. Pikemminkin etätyö kasvattaa suurempien kaupunkiasuntojen kysyntää. Niitä syntyy entistä enemmän myös uudiskohteisiin.

Hypon mukaan näyttäisi myös siltä, että ihmiset ovat valmiita käyttämään entistä enemmän rahaa asumiseen.

Osa kaipaa pois keskustasta

Huoneistokeskuksen välittäjilleen tekemän kyselyn mukaan ostajat kaipaavat nyt eniten lisää huoneita ja neliöitä.

Kyselyn mukaan markkinoilla on vallalla kaksi osin vastakkaista trendiä. Toisaalta kaupungistuminen jatkuu, mutta samaan aikaan osa perheistä hakeutuu pois keskustoista. Rivitalojen ja omakotitalojen kysyntä on suurta. Samoin kesämökkien.

”Etätyöskentelyä helpottava lisähuoneen tarve näkyy selvästi asunnonetsijöiden toiveissa. Samoin entistä useampi toivoo asunnolta omaa pihaa tai terassia, jossa voi viettää aikaa ilmojen lämmetessä”, liiketoimintajohtaja Marina Salenius sanoo.

Asuntojen rakentaminen ei myöskään ole olennaisesti hiljentynyt kasvukeskuksissa, vaikka rakentaminen kuumeni pari vuotta sitten. Tänä vuonna rakennetaan vajaat 40 000 uutta asuntoa.

Hypo muistuttaa ostajia hankkimaan lainalupauksen pankista hyvissä ajoin ja pitämän jalat maassa.

”Asunnon ostajan kannattaa käydä asiat läpi kylmästi lukujen kautta – viimeistään vierailu osaavan asuntorahoittajan luukulla pakottaa pitämään jalat tukevasti maassa ja unelmat realistisina.”

Vuonna 2020 aloitettiin noin 40 900 asunnon rakentaminen – taso on ennusteisiin nähden hurja

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Asuntokauppa käy Helsingissä, Turussa ja Tampereella – muualla hinnat hiipuvat”

  1. Samaa propgandaa oli ennen 90 luvun lamaa, pari lamaa kokeneena, artikkelista voi päätellä, että kauppa ei käy kaupungeissa, vaan käy muualla, jos sielläkään.

    Jos asuntosijoittaja myy paniikissa 10 000 asuntoa bulvaaniyritykselle, saadan tilastoihin liikettä…

    1. Voipi olla juurikin tuota propagandaa. Mitä enemmän liituraitaekonomi tai trendiasunnonvälittäjäjärjestönhallituksenpuheenjohtajatoimitusjohtaja on kertomassa suhdanteesta ja asuntokaupan loistavasta tilanteesta, sitä huonommassa jamassa asuntokauppa on.

      Nyt olisi suurin syy ja huoli, ennen kaikkea se huoli, kiinnittää huomio siihen kuka on ostaja tai mikä on rakennuttamisen/myynnin genre. Tavallinen kuluttaja on tippumassa asunnonostoleikistä kohtuullisen pian. Se on tällä hetkellä jo totaalisen suuri riski tavalliselle kuluttajalle tai oikeammin sanottuna velkarahalla ostajalle.
      Vuokramarkkinassa isojen toimijoiden on riskin realisoituessa helpompi tehdä temppu, joka ei ole tavalliselle kuluttajalle mahdollinen.

Vastaa käyttäjälle PaniikkiPopulismi Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat