Kokeile kuukausi maksutta

Bonavalta ale-asuntoja Vantaalle – kustannukset kuriin jo suunnitteluvaiheessa

Projektiryhmä paneutui erityisesti kaavamääräyksiin ja niiden tulkintoihin sekä rakentamisen kustannuksia lisääviin tekijöihin.

Bonava ja Vantaan kaupunki perustivat yhdessä projektiryhmän, jossa etsittiin edullisempia ratkaisuja Vantaan Leinelän uudiskohteessa. Keskeiseksi keinoksi nousi suunnittelutehokkuuden parantaminen. (Kuva:Bonava)

Bonava suunnittelee ja toteuttaa Vantaan Leinelään uudiskerrostalokohteen, jossa asuntojen hinnat asettuvat alle alueen muiden rakenteilla olevien kohteiden hintatason. Bonavan ja Vantaan kaupungin projektiryhmässä keskeiseksi keinoksi nousi suunnittelutehokkuuden parantaminen. Asunto Oy Vantaan Seelassa keskineliöhinta on noin 4 000 euroa.

Projektiryhmään osallistuivat Bonavan projektinjohtaja sekä tuotekehityksestä ja suunnittelusta vastaavat.  Vantaan kaupungilta mukana olivat kaavoituksen, rakennusvalvonnan ja asumisasioiden asiantuntijat. Projektiryhmä paneutui erityisesti kaavamääräyksiin ja niiden tulkintoihin sekä rakentamisen kustannuksia lisääviin tekijöihin.

”Yhteistyö Vantaan kaupungin kanssa on ollut erittäin rakentavaa. Syvällisen yhteistyön ansiosta olemme löytäneet ratkaisuja, joilla Seela 1:n neliöhinnat tulevat asettumaan alle alueen muiden rakenteilla olevien uudiskohteiden tason. Neliöhinta vaihtelee asuntotyypeittäin, mutta kohteen keskineliöhinta on 4 030 euroa, kertoo Bonava Suomen yksikönjohtaja Matti Kuronen.

Keskeinen keino on ollut Kurosen mukaan suunnittelutehokkuuden parantaminen. Sen myötä myytävien neliöiden määrä suhteessa rakennusoikeuteen on saatu korkeammalle.  Esimerkiksi irtaimistovarastot ovat asuntojen yhteydessä eikä alimpaan kerrokseen rakenneta erillisiä varastokoppeja käytävineen. Taloyhtiön yhteiset tilat ovat erillisessä piharakennuksessa. Julkisivuratkaisussa poikettiin alkuperäisen kaavan edellyttämästä kaarevasta julkisivusta.

Myös Vantaan puolella palaute on positiivista.

”Kaikilla oli aito halu päästä asuntojen kohtuuhintaisuuteen. Tulemme hyödyntämään tästä hankkeesta saatuja kokemuksia myös tulevien asuntokohteiden suunnittelussa yhdessä rakennuttajien kanssa, sanoo Vantaan kaupungin asumisasioiden päällikkö Tomi Henriksson.

Tätä artikkelia on kommentoitu 8 kertaa

8 vastausta artikkeliin “Bonavalta ale-asuntoja Vantaalle – kustannukset kuriin jo suunnitteluvaiheessa”

  1. Irtaimistovarastot olisivat varmaan voineet olla piharakennuksessa, olisi vielä halvempi.

  2. Ehkä hivenen temppusäästöä on ilmoittaa keskihinta ilman tonttiosuutta. Katsomattakin osaa arvata, että tontin omistus ei ole asunto-osakeyhtiöllä.

  3. Täysin marginaalihommaa. Enemmän haittaa kuin hyötyä. Tällainen pähkäily sopii toimistoinsinööreille ihan kivasti, aika kuluu mukavasti. Bonava alkaa pikku hiljaa jo ohittamaan gryndaavat rakennusliikkeetkin. Vielä kun jättää taloista ikkunat pois, porrashuoneet pois (huoneistoihin kulku omaa köyttä käyttäen ja ulos tuleminen taloyhtiön trampoliinille hyppäämällä) niin avot.

    Bonava ei ole ollut ainakaan vielä millään muotoa mittapuu kun on puhuttu laadukkaasta, järjellisestä, asukasystävällisestä ja kestävää kehitystä edistävästä rakennuttamisesta.

    Kustannukset saadaan kuriin aivan eri toimenpiteillä, tämä on ainoastaan keskikerroksen järjetöntä detaljiräppiä.

  4. Suunniteluratkaisulla kuitenkin lyödään 80 % kuluista kiinni, avaatko hieman mitä voisi suunnitella toisin näiden esimerkkien lisäksi.

    1. Niin…. Ammattimaisessa asuntorakennuttamisessa osataan kyllä rakennuttaa jo tehokkaasti, niin rakennuttajan kuin gryndaavan urakoitsijankin puolella. Näitä rakennuttamisen perustarpeet osaavia toimijoita on kyllä asuntorakennuttamisen puolella jo melko runsaasti. Kysymys on siitä, että kun aletaan viilaamaan pilkkua, se mitä sillä voitetaan, on hyvin marginaalista tai sitä ei ole ollenkaan, koska asiat tehdään jo muutenkin lähtökohtaisesti melko tehokkaasti. Asukas unohtuu yhä useammin ja useammin kuin ralli huutaa kaasupohjassa. Olen lukemattomia kertoja ollut siinä vaiheessa mukana kun olemme tehneet mielestämme asukkaan sekä tuloksen kannalta tasapainoisen ratkaisun. Olemme käyneet hankkeen läpi ja viilanneet järkeä käyttäen sellaisia asioita joilla saadaan asukkaalle ja asumisviihtyisyyteen poimittua lisäarvoa, katsoneet myös 50 vuoden päähän tai 50 vuoden syklillä kestävän kehityksen merkeissä, meillä siis on mielestämme kaikin puolin tasapainoinen päivänvalon kestävä hanke rakennettavaksi. Sitten saamme hankkeelle urakoitsijan, joka alkaa ehdottamaan halvempia ikkunoita ja ovia, sääsuojan poistamista, maalausurakan karsimista, julkisivutiilen vaihtoa edullisempaan, asuntojen lattiamateriaalin vaihtoa edullisempaan, joskus jopa tilojen karsimista jne… Ei se ole pahasta, en sano niinkään, mutta kun me emme olleet ajatelleet karsia laatua… asumisviihtyvyyttä jne. sillä, että me säästäisimme muutaman kymmenentuhatta- tai satatuhatta euroa ja jakaisimme tehtyä marginaalitulosta urakoitsijan kanssa, josta urakoitsija ottaa sen suuremman osan. Kaikessa tuossa karsimisessa mennään lähes toistuvasti jo ahneuden sektorille, miettimättä asukasta, tai enää oikeastaan yhtään mitään kestävän ja laadukkaan rakennuttamisen kannalta järkevää. Ollaan niin sanotusti tuplabulkkituotannossa.

      Me saisimme rakennettua paljon nykyistä laadukkaampiakin asuntoja ja pystyisimme tarjoamaan asukkaille samaan rahaan paljon enemmän asumismukavuutta ja erilaisia variaatioita, niin omistusasumisen puolella kuin vuokra-asumisen puolella jos rakennusalan rakenteet laitettaisiin kuntoon ja asuntorakennuttamisesta otettaisiin löysät pois, siellä on se ylivoimaisesti merkittävin käppi. Tällä hetkellä nussitaan aivan liian pientä pilkkua, kun isoon pilkkuun ei saa koskea. Tämä saa yhä useammin naurettavia ja puuduttaviakin piirteitä tähän loputtomaan jauhamiseen.

  5. Hölynpölykoordinaattorit pois työmailta, valta takaisin mestareille ja ” kylä kyllä minä ole Amatimies, maksa 5 euro tunti kyllä kyllä minä osa kaikki” sijaan oikeille ammattirakentajille kunnon palkka.

    Kuka uskaltaa kokeilla?

    1. Annetaanpa valta takaisin mestareille. Saadaan rakenteita, jotka eivät ole turvallisia. Työntekijöiden kuolleisuus tulee palaamaan sinne 70-luvun tasolle. Samalla kosteusvaurioiden määrä kasvaa, vaikkakin työmaat saatetaan saada nopeammin valmiiksi kun äijät tuumaa, että ei pienet vuodot mitään haittaa.

  6. Nuo muutokset pätevät lähinnä vain Bonavaan, kuvan rakennuksesta on liian vähän faktaa kustannusten arvioimiseen. Ylisuunnittelua Bonava ei harrasta, koska rakennusten e-luvut ovat keskitasoa.

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat