Kokeile kuukausi maksutta

Espoo suunnittelee hulppean teko­saaren rakentamista: ”Länsi­puolelta ovat puuttuneet helpon elämän merenranta­kohteet”

Finnoon kunnianhimoisessa merenrantahankkeessa ovat vastakkain ympäristö ja raha.

Havainnekuva Finnoonsataman mahdollisesta tekosaaresta. Kuva: Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka oy ja Salla Hoppu.

Hulppea tekosaari ja täyttömaalle rakennettu asuinalue Finnoon satamassa Espoossa voisi tuoda kaupungille muhkeat maanmyyntivoitot.

Merenranta-asuntojen rakentamisen mahdollistava täyttömaa voisi tuoda kaupungille rahaa kaupungin laskelmien mukaan selvästi yli 100 miljoonaa euroa.

Nämä ovat suuntaa antavia arvioita.

Tekosaaren ja tekorannan rakentaminen maksaisi paljon ja veisi vuosia ruoppaamisineen ja maatäyttöineen. Rakennuskustannukset liikkuvat kuitenkin aivan eri mittakaavassa kuin merenrannan täyttömaasta saatavat tuotot.

Espoon kaupunki on laskenut, että rannan ruoppaaminen ja täyttömaan rakentaminen tulisi yhteensä näillä kahdella alueella maksamaan noin 3–4 miljoonaa euroa hehtaarilta. Tekosaaren ja merenrannan täyttäminen maksaisi noin 50–80 miljoonaa euroa toteutustavasta riippuen.

Ranta-alueiden täyttäminen tulisi kaupungin mukaan tekosaaren rakentamista kalliimmaksi, sillä tekosaari rakennettaisiin matalikolle, osittain lokkien pesimäluodon päälle. Sen sijaan rannassa on paksummat poistettavat pohjakerrokset ja vaatisi laajempaa ruoppausta ja täyttöä.

Saaren koko on osayleiskaava­suunnitelman mukaan noin 8,5 hehtaaria, ja lisäksi rantaviivaa kasvatettaisiin täyttömaalla vielä 8,5 hehtaaria.

Tekosaarelle voisi rakentaa asuntoja noin tuhannelle. Koko satama-alueen asukasmäärä on 3 000–4 000.

Merenrannalla asuminen erittäin haluttua

Merenrantatonteista käärittävät voitot olisivat muhkeita, koska merenrannalla asuminen on erittäin haluttua, sanoo Finnoon projektinjohtaja Kimmo Leivo Espoon kaupungilta.

Pelkkä tekosaari voisi tuoda Leivon mukaan kaupungille tuloja noin 106 miljoonaa euroa.

”Se on sadan miljoonan euron saari”, Leivo sanoo.

”Suuri sininen, se on niukkuushyödyke. Mielestäni tästä asiasta pitäisi käydä avointa keskustelua, jossa haitat ja hyödyt olisivat avoimesti esillä.”

Tekosaari ja täyttömaalle rakennettu satamarakentaminen esiteltiin ensimmäistä kertaa vuonna 2015. Hulppeiden suunnitelmien ja alustavien havainnekuvien esittelyn jälkeen hankkeesta on kuultu vain vähän.

Myös poliittinen keskustelu aiheesta on ollut vähäistä.

Espoon kaupunginvaltuusto päätti syyskuussa 2020, että hankkeen aikataulua, suunnittelun resursseja ja toteutumista arvioitaisiin uudelleen ruoppauksen ja läjityksen aiheuttamien haittojen ja koko hankkeen taloudellisten riskien vuoksi.

Tarkoitus on tuoda hankkeen jatkosuunnittelu erikseen poliitikkojen päätettäväksi lähivuosina, kun alueen suunnittelu on riittävän pitkällä.

Finnoosta tulee ympäristöään urbaanimpi

Muu Finnoo metroaseman ympärillä on kuitenkin jo rakentumassa. Vain kivenheiton päässä Finnoon satamasta rakennetaan jo useita asuintaloja, ja pohjoisosien asemakaavoitus on lähes valmis.

Alueesta on tulossa selvästi urbaanimpi kuin sitä ympäröivät pientalovaltaiset espoolaislähiöt, kuten Hannus, Iivisniemi tai Hyljelahti.

Korkeimmaksi Finnoo nousee heti metroaseman pohjoispuolella, jonne on tulossa espoolaisittain erittäin korkeaa rakentamista. Sitä kutsutaankin Leivon mukaan ”korkeaksi Finnooksi”. Osa asuintaloista on 20-kerroksisia, eikä alueelle rakenneta lainkaan pientaloja.

”Keskusta on enemmän sinkuille ja dinkuille, Djupsundsbäcken taas on enemmän perheille suunnattu asuinalue.”

Toteuttaminen vielä epävarmaa

Finnoon keskusta-alue ja asuinalueet sekä työpaikat tulevat valmistumaan vaiheittain 2020-luvulla. Merenranta-alueen toteuttaminen on epävarmaa, sillä siitä ei ole poliittista päätöstä.

”Satama-alueen suhteen kaivattaisiin ratkaisua, että siinä päästäisiin liikkeelle”, sanoo Espoon teknisen toimen johtaja Olli Isotalo.

”Vaikka näiden toteuttaminen olisi kuinka edullista tahansa, niin siihen tarvitaan myös poliittista yhteisymmärrystä. Ja jos sitä ei löydy, niin kuinka pitkiin prosesseihin halutaan mennä?”

Alueen ratkaisut pitävät sisällään muitakin haasteita kuin täyttömaiden tekemistä.

Finnoon satama-alue on edelleen veneiden talvisäilytyspaikka, ja vaikka osa veneistä sieltä ja muilta veneiden talvisäilytysalueilta saadaan siirrettyä Ämmäsmäelle, tulee Finnoon satamaan myös jäämään venesatama ja -säilytystä.

Lisäksi alueen yleisilmettä leimaa Fortumin voimala ja vielä toistaiseksi jätevedenpuhdistamo, jonka on tarkoitus siirtyä lähivuosina Blominmäkeen.

Toisaalta poliittista ristivetoa voi odottaa aiheutuvan myös ympäristökysymyksistä, joita täyttömaiden rakentamisessa on.

Merkittävin haitta vesilinnuille

Jo nyt tiedetään ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella, että täyttömaa tuo muutoksia veden virtaamiseen lahdessa ja sen myötä muutoksia mereen ja sen elämään. Lisäksi ruoppaustyöt häiritsisivät lintujen lento- ja uintireittejä ja mahdollisesti pesintää.

Ruoppaus ja läjittäminen muuttaisivat meriveden vuosiksi tavallista sameammaksi, mikä vaikeuttaisi joidenkin lajien olosuhteita.

Tekosaari rakennettaisiin paikalle, jossa nyt sijaitsee lokkien pesimäsaari. Lokeille on suunniteltu tekoluodon rakentaminen korvaavaksi pesimäpaikaksi.

Merkittävin haitta rakentamisesta koituisi tekoluodosta huolimatta vesilinnuille, jotka käyttävät alueen vesistöä ruokailussa ja poikueen kasvattamisessa. Finnoon altaalla poikaset varttuvat lentokykyisiksi.

Lähialueen rannoilla elävän uhanalaisen meriuposkuoriaisen esiintyminen myös Finnoon rantavesissä ei ole myöskään poissuljettua. Uhanalaisen lajin löytyminen voisi osaltaan vaikeuttaa suunnitelmien toteuttamista.

Mahdollinen maamerkki

Vaikka Finnoon tekosaaren ja tekorannan rakentaminen on kallista ja vaivalloista, siitä olisi Leivon mukaan huomattavaa hyötyä.

Tekosaari rantabulevardeineen ja ravintoloineen voisi Leivon mukaan olla vetonaula ja maamerkki Espoolle.

Merenrantatontit ovat myös yksi rahallisesti merkittävimmistä kohteista metroradan varrella.

”Täältä länsipuolelta ovat puuttuneet sellaiset helpon elämän merenrantakohteet. Tämä olisi se helmi”, Leivo sanoo.

Kaupunki voisi hyötyä alueista vielä useiden vuosien jälkeen. Leivon mukaan on todennäköistä, että merenranta-asuntoihin muuttaisi maksukykyisiä espoolaisia, jotka maksaisivat tuntuvia kuntaveroeuroja.

”Se tarkoittaisi tulevaisuuden verotuloja kaupungille.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 13 kertaa

13 vastausta artikkeliin “Espoo suunnittelee hulppean teko­saaren rakentamista: ”Länsi­puolelta ovat puuttuneet helpon elämän merenranta­kohteet””

  1. Pöljä hanke. Mittavat haitat ympäristölle ruoppauksineen ja läjityksineen. Kallis käyttää ja ylläpitää seuraavien satojen vuosien aikana. Kannattaisi keskittyä ympäristön ja kaavoituksen laadun kohottamiseen koko Espoossa.

  2. Toiveiden tynnyri. Kun kaavoitus ja suunnittelu maalla on hankalaa, niin mitä jos merellä onnistuisi.

  3. Ennen kuin pääkaupunkiseudulle otetaan yhtään uutta asukasta niin jo paikkakunnilla asuvilla tulisi järjestää sellaiset elinolosuhteet ettei tarvitse käyttää sosiaalivirastoa tai KELAa koko elämänsä aikana. Ei yhtään uutta asuntoa tai asukasta, ennenkuin vanhat asukkaat tulevat toimeen ilman sosiaalihuoltoa.

    Kelan asumistukitilasto on suorastaan hyytävää luettavaa. Se järkyttää ja herättää kysymyksiä tukitalouden rahavirroista.
    Asumisen tukia maksettiin viime vuonna yhteensä lähes 2,4 miljardia euroa, joten summa alkaa lähestyä Suomen puolustusmenojen suuruusluokkaa.

    Koko väestöstä noin 15 prosenttia kuuluu ruokakuntaan, jolle maksetaan asumistukea. Helsingissä yleistä asumistukea saa liki 20 prosenttia ruokakunnista. Turussa (24,5%), Joensuussa (24,4%), Tampereella (23,7%) ja Jyväskylässä (23,5%) ovat yleisen asumistuen saajien osuudet vielä suurempia.

    Kela kertoo, että viime vuonna asumistukea sai yhteensä 831 324 henkilöä. Voi hyvin ymmärtää, miksi näin suurille äänestäjämassoille annettua kainalosauvaa ei katkaista.

    Tuesta ottavat osansa suuret asuntosijoittajat Kojamo ja Sato, jotka ymmärrettävästi maksavat omistajilleen osinkoja. Molemmat ovat suurelta osin ulkomaisessa omistuksessa, joten näin iloisesti suomalaisen veronmaksajan rahoja siirretään ulkomaille.

    Asumistuet ovat osa puolisosialistista systeemiä, eikä juuri mikään Suomessa liikahda subventiotta. Tätä nisää eivät ime yksin vuokralaiset, vaan samalla nännillä ovat asuntosijoittajat.

    On syytä ymmärtää, että aiemmin tehdyt tukijärjestelmän muutokset ovat nostaneet asumistuen määrää. Laskennallisesti valtio kuittaa jo kolmanneksen kansan vuokramenoista.

    Sekin on tietenkin tutkittu, että pelko asumistuen menetyksestä vähentää työhaluja. Lyhytaikaista työtä ei kannata ottaa vastaan, koska useat päällekkäiset tulosidonnaiset järjestelmät leikkaavat palkannousun jälkeisiä käteen jääviä tuloja.

    Yhden ei siis kannata mennä töihin, koska toinen maksaa osan asumismenoista. Asumistuessa riittää toden totta korjattavaa.
    Eihän voi mitenkään olla niin, että töiden tekemisestä rangaistaan. Miljardeihin noussut asumistuki on esimerkki siitä, kuinka asumisen kalleus lopulta kaatuu veronmaksajien päälle.

    Koko asumistukihässäkkä on kuin täydessä malmilastissa oleva alamäkeen kulkeva jarruton juna, jolle ainakaan tukitaloutta kasvattava kansanrintamahallitus ei löydä pysäyttäjää.

    1. Ihan mielenkiinnosta mietin ja muuhun kiihkoiluun kantaaottamatta, mikä on opiskelijoiden osuus Suomessa ja PKS tuosta ruokakuntien osuudesta? Nykyään tuki on myös opiskelijoille yleisestä asumistuesta, joista moni asuu kyseisen tukimuutoksen takia yksin.

    2. Eikös siellä Kojamossa jyllää SDP ja vasemmistolaiset ammattiyhdistykset, jotka käärivät voittonsa verovapaina ylläpitämään yhdistyseliitin kulutusta. Järjestelmähän sopii vasemmistolle mainiosti.

      1. Tässä onkin se yksi ihmeellisyys, josta ei paljoa puhella. Kuinka paljon rakennussektoria olisi oikeasti mahdollista kehittää tuotekeskeisempään, laadukkaampaan, hinta-laatusuhteeltaan järkevämpään sekä kakkia ostavia ja käyttäviä asiakkaita palvelevaan suuntaan, jos tämänkaltaiset löysät saataisiin markkinasta pois.

        Huomaammehan me kaikki malliesimerkkinä HUSissa tehdyt korruptoituneet kilpailutuksetkin, jotka MOT nosti esiin. Ne on pitänyt laittaa kuntoon näemmä noin 20 vuoden ajan. Ei ole tullut ja ovatko tulossakaan.

        Elämme tältä osin melko sairaassa maailmassa, puoluekirjaan katsomatta.

  4. Hienoa että Espoon on vihdoin älynnyt Helsingin tavoin että merenrannat kannattaa jalostaa kaikkien asukkaiden käyttöön viihtyisikisi asuinalueiksi, nykyisen aidoin ja piikkilandoin suljetun ”members only” rannan sijan. Arabianranta-Herttoniemenranta-Aurinkolahti, Kalasatama, kaikki todella hienoja merenranta-asumaalueita entisten epämääräisten likaisten ja saastuttavien satamien ja venetelakoiden sijaan. Nyt minäkin voin unelmoida että parvekeelta tai rantaravintolasta voi katsella merta ja laiturissa olevia veneitä, tai talvella laittaa kotiovella sukset jalkaan ja lähteä meren jäälle hiihtämään. Tälläisiä asuma-alueita me hyvät veronmaksajat haluamme, emme mitään sisämaan peltokyliä.

    1. No mutta sinä oletkin hyvä veronmaksaja, toivottavasti et kuitenkaan veronkiertäjä, niitäkin siellä Espoon merenrannalla majailee.

      Me huonot veronmaksajat joudumme niihin peltokyliin asumaan, me kun maksamme kaiken tarvittavan siitä vähästä mitä meille tulee. Olemme maksaneet eli tukeneet joukolla myös sitä, että Espoon rannoilla mukavasti asutaan. Anteeksi kuitenkin, että olemme olemassa.

  5. Vaikuttaa alustavasti hienolta ja mielenkiintoiselta pyrkimykseltä. Merenrantoja tosiaan kannattaa jalostaa mahdollisimman monien asukkaiden käyttöön. Tulisikohan sinne muutama ”kehityshanke” SRV;llekin.

  6. Ei kukaan varakas kaupunkilainen käytä julkista liikennettä. Tästä on vain tulossa Jätkäsaari kakkonen valtavine pysäköinti ongelmineen ja ruuhkineen, kun saarelle pääsee yhtä piskuista siltaa pitkin.

  7. Sankariputkimies Super Mario voisi siitä hurauttaa Hiacellaan Stadinkaaseen huoltolappu tuulilasissa.

  8. ”Merkittävin haitta rakentamisesta koituisi tekoluodosta huolimatta vesilinnuille, jotka käyttävät alueen vesistöä ruokailussa ja poikueen kasvattamisessa. Finnoon altaalla poikaset varttuvat lentokykyisiksi.”
    Kartan mukaan suunnittelualueella ei ole mitään ruohikoita tai muita linnuille oleellisia elinpiirejä yhtä lokkiluotoa lukuunottamatta joten kovin epäselväksi jää perusteet uutisen väliotsikoinnille ja merkittävin sanan käytölle. Tai siis mitään haittoja rakentamisesta ei siis ole on johtopäätös.

Vastaa käyttäjälle Jussi Talonen Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat