Kokeile kuukausi maksutta

Finnfoam aikoo hyödyntää soijan tähteistä tehtävää biomuovia lämmöneristeiden tuotannossa – pilottitehdas tulossa Uuteenkaupunkiin

Biomuovia aiotaan hyödyntää lämmöneristeiden tuotannossa.

Soijan jalostuksesta tähteeksi jäävä siirappimainen soijamelassi on nyt biomuovin raaka-ainetta. Kuva: Finnfoam

Neljän yrityksen yhteistyönä on kehitetty prosessi, jolla valmistetaan ensimmäisenä maailmassa ruoka- ja rehutuotannon sivuvirroista kompostoituvaa biomuovia.

Uuteenkaupunkiin ollaan rakentamassa biopolymeeritehdasta, jossa pilotoidaan biomuovin valmistusta teollisessa mittakaavassa, Finnfoam tiedottaa.

Soijan jalostuksesta tähteeksi jäävä siirappimainen soijamelassi on nyt biomuovin raaka-ainetta. Uudessa, neljä vuotta kehitetyssä kaksivaiheisessa prosessissa soijamelassi käy ensin bioreaktorissa maitohapoksi, josta polylaktidi-biomateriaali valmistetaan.

Polylaktidia on käytetty vuosikymmeniä lääketieteellisinä implantteina, ja nyt siitä voidaan tehdä mm. 3D tulostimien filamentteja. Finnfoam aikoo ryhtyä valmistamaan siitä bioeristeitä.

Finnfoam, Brightplus, VTT ja Nordic Soya ovat yritysyhteistyönä tutkineet soijan jalostuksen sivuvirtana syntyvän soijamelassin mahdollisuuksia tulevaisuuden raaka-aineena. Osittain Business Finlandin rahoittama tutkimusprojekti kesti neljä vuotta.

”Yhteistyöprojektin tuloksena syntyneen prosessi-innovaation avulla ensimmäisenä maailmassa soijantuotannon sivuvirroista valmistetaan ekologista maitohappopolymeeriä. Näin voidaan tarjota kestävämpi vaihtoehto myös sokerista ja maissista tuotetulle maitohappopolymeerille eli PLA:lle, joissa käytetään neitseellisiä raaka-aineita eli viljellään biomuovin, ei ruoan tuotantoa varten”, toteaa Finnfoamin toimitusjohtaja Henri Nieminen.

Ruoaksi kelpaamaton soijamelassi on aiemmin hävitetty polttamalla. Biomateriaalien valmistaminen ruoantuotannon sivuvirroista parantaa myös tuotannon kannattavuutta.

Nordic Soya Oy käyttää Uudenkaupungin tehtaassaan Euroopassa viljeltyä soijaa. Sen jalostusprosessissa tähteeksi jäävää soijamelassia on käytetty tutkimuksen raaka-aineena. Kotimainen innovaatio yhdistää tiedotteen mukaan täysin uudella tavalla synteettistä biologiaa, kemiaa ja materiaaliteknologiaa.

”Projekti on sekä erinomainen esimerkki siitä, mitä teollisen biotekniikan osaamisen avulla voidaan saavuttaa, että taidonnäyte haastavan teollisuuden tähteen muuntamisesta korkeampiarvoiseksi tuotteeksi mikrobien avulla. Tehtävä on vaatinut merkittäviä teknologisia ponnistuksia prosessin eri vaiheissa. Siinä on hyödynnetty erityisesti VTT:n osaamista synteettisessä biologiassa, mikrobien muokkauksessa ja bioprosessien optimoinnissa”, sanoo VTT:n strategiajohtaja Tiina Nakari-Setälä.

Ekologinen vaihtoehto muoville

Kotimaista, eettisesti kehitettyä bioraaka-aineen kehitys- ja tuotantokonseptia voidaan laajentaa jatkossa uusille markkinoille, missä soijapapua jalostetaan ruoka- ja rehutuotantoon.

Soijan jalostuksen tähteistä tuotettavalla biomuovilla onkin valtava potentiaali kiertotalouden skaalattavana vientituotteena: Globaalisti soijan tuotannosta yli jäävällä tähteillä voitaisiin tuottaa vuositasolla noin 22 miljoonaa tonnia biomuovia.

Lääketieteellisistäkin sovelluksista tunnettu biomuovi soveltuu erinomaisesti myös erilaisten kompostoituvien pakkausten valmistukseen sekä esimerkiksi filamentiksi 3D-tulostimiin.

Finnfoam aikoo ryhtyä hyödyntämään uutta biomuovia rakennusten lämmöneristeiden tuotannossa. Niiden ekologisuutta lisää tiedotteen mukaan se, että lämmöneristeet toimivat myös hiilinieluina ja auttavat näin pienentämään rakennusten hiilijalanjälkeä.

Tehdas käyttöön vuoden 2023 loppuun mennessä

Uusien biomateriaali-innovaatioiden pilotointia varten yritykset ovat aloittamassa pilottitehdashanketta Uuteenkaupunkiin Nordic Soya Oy:n eli Euroopan suurimman soijapapujalostamon yhteyteen. Pilottitehdas tullaan rakentamaan 2021–2022 aikana.

Täysmittakaavan tehdas suunnitellaan käyttöönotettavaksi vuoden 2023 loppuun mennessä.

”Pilottitehdas tukee toteutuessaan merkittävästi Suomen kestävän kehityksen ekosysteemiä ja tulevaisuuden työpaikkojen syntymistä”, toteaa Nakari-Setälä.

Finnfoam jakautui vuoden 2021 alussa kahdeksi yritykseksi, joista FF-Future keskittyy tulevaisuuden ratkaisuihin. Nyt käynnistettävä pilottitehdashanke on FF-Futuren ensimmäinen suuri investointi.

”Suomella on loistavat mahdollisuudet ryhtyä biomateriaalien edelläkävijäksi, mutta tämä edellyttää, että kotimaassa on resursseja testata tuotantoprosessin skaalausta. Haluamme olla mukana rakentamassa alan kotimaiselle ekosysteemille konkreettisia resursseja, ja etsimme mukaan toimijoita, joilla on kiinnostus rakentaa kotimaista biomateriaalituotantoa ja kaupallistaa sitä globaaleille markkinoille”, Nieminen sanoo.

Mukaan haetaan pioneerihenkisiä yhteistyökumppaneita.

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Finnfoam aikoo hyödyntää soijan tähteistä tehtävää biomuovia lämmöneristeiden tuotannossa – pilottitehdas tulossa Uuteenkaupunkiin”

  1. Onkohan nyt ihan loppuun asti ajateltu, kun laitetaan kompostoituvaa eloperäistä materiaali lämmöneristeen sisään. Kun eriste on kosteaa betonia vasten alkaa emäksisyys hajottaa orgaanista yhdistettä ja kosteus homehduttamaan/lahottamaan. Eikö se olisi ekologisempaa jalostaa se soijaliemi Kiinassa, eikä kuskata merten yli ja jatkojalostaa energiaa käyttäen täyteaineeksi, joka heikentää tuotteen ominaisuuksia? Siitä olen samaa mieltä, että nyt luodaan tulevaisuuteen töitä rakennusalalle kunnolla, jos kompostoituvaa biomateriaalia laitetaan alapohjiin eristeeksi.

    1. Vaatii yleensä noin 40-50 asteen lämpötilan, jotta polylaktidien kompostuituminen etenee nopeasti eli muutamassa kuukaudessa. Jos on lämpötila on alhainen, niiden kompostuituminen vie aikaa olosuhteista riippuen joko useita satoja vuosia tai jopa tuhansia vuosia. Asian on moni havainnut kotikompostissaan: kun biojätebussin sisältö on jo kompostoitunut, mutta itse pussi ei tunnu hajoavan millään, ellei kompostissa ole riittävän kuumaa riittävän pitkän aikaa. Kemiallisesti polylaktideja pystyy ilmeisesti muokkaamaan vielä kestävämmiksikin. Tuollaisesta tehty eriste ei liene suositeltava saunan seinään, mutta vaikkapa lapin erämaamökissä, jossa lämpötilat ovat pääasiassa aika alhaisia, voisi olla ihan mielenkiintoinenkin ajatus käyttää eristettä, joka kompostuituu hitaasti, eikä jää luontoon 10 000 tuhannen vuoden päähänkin. Toki tuotteen pitää ensin läpäistä vaadittavat testit.

    2. Kyllä – ollaan loppuun asti mietitty.

      Olet aivan oikessa, että näitä biopohjaisiin raaka-aineisiin perustuvia materiaaleja pitää tarkkaan harkita mihin niitä voidaan laittaa turvallisesti. Lähtökohta on aloittaa käyttö ns. kuivistarakenteista. Jo pelkästään niissä on paljon kehittämisen varaa – niin hometurvallisuuden kuin myös ekologisuuden kannalta – ei hyönteismyrkkyjä rakenteisiin ekologisuuden nimissä!

      Tämä soijamelassi ”valmistetaan” Suomessa. Tämä ei ole päätuote vaan sivuvirta, joka ei kelpaa ravinnoksi – eli siinä on ISO, ISO ERO nykyisiin biomuoveihin!

      Mikroobien (hiiva) avulla soijamelassista saadaan maitohappoa. Maitohappo voidaan polymeroida PLA:ksi, josta jo nyt valmistetaan mm. leikkauksissa käytettävät itsesulavat langat sekä ruuvit on valmistettu. Ne nimittäin hajoavat turvallisesti lähtöaineeksi eli maitohapoksi. Ei siis ole niinkään tärkeää se miten nopeasti mikäkin materiaali hajoaa, vaan tärkeämpää on sen mitä hajoamistuotteita siitä syntyy.

      PLA on tulevaisuuden tärkein muovi sekä biomateriaali.

  2. Eipä ole olemassa eristeluokitusta Lapin erämaamökeille erikseen. Ihan sama vaikka kompostoitumisessa menisi 1500 vuotta. Mikäli se alkaa, syntyy myös hajoamistuotteita, joita kukaan ei varmasti halua sisäilmaansa tuoksuteltavaksi.

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat