Kokeile kuukausi maksutta

Helsinkiläinen taloyhtiö ja rakennusyhtiö ajautuivat 1,6 miljoonan euron riitaan

Asukkaiden mukaan Skanskan rakennuttamassa talossa murenee julkisivun laasti ja vettä valuu asuntoihin ja autotalliin.

Rita Haggrénin talon asunnoissa on havaittu lukuisia rakennusvirheitä. ”Aina kun avaamme jonkun rakenteen, löydämme uuden ongelman”, Rita Haggrén kertoo.­KUVA: SAMI KERO / HS

Kun helsinkiläinen Rita Haggrén kävi miehensä kanssa katsomassa pian valmistuvaa asuntoaan Pasilassa, oli asunnossa ollut jo ensimmäinen vesivahinko. Vuosi oli 2012 ja talo vasta rakennettu.

Haggrén ei vielä silloin tiennyt, että edessä olisi vielä kaksi vesivahinkoa hänen omassa asunnossaan sekä vuosien taistelu rakennuttajaa vastaan. Vuotava katto kun paljastui vain yhdeksi lukuisista puutteista.

”Kattopeltejä ei ollut laitettu limittäin, kuten kuuluu, vaan ne hädin tuskin koskettivat toisiaan”, Haggrén kertoo. Vettä saattoi siis sateella valua sisälle.

Tilanne ei ole Haggrénin mukaan yhdeksän vuoden aikana parantunut.

Talo vuotaa edelleen: nyt pahimmat vuotopaikat ovat Haggrénin mukaan taloyhtiön pysäköintihalleissa ja kellaritiloissa.

Lisäksi asukkaat ovat havainneet muitakin puutteita: julkisivumuurauksen laasti murenee, pihan päällysteillä kulkeminen on vaikeaa, porraskäytävän äänet kantautuvat ilmastointihormia pitkin asuntoihin ja paloturvallisuus on puutteellista.

Lista virheistä on pitkä. Laskutavasta riippuen erilaisia virheitä on mahdollisesti jopa satoja, Haggrén sanoo. Asukkaiden ja heidän palkkaamansa asiantuntijan havaitsemat puutteet ilmenevät oikeuden asiakirjoista. Asunto-osakeyhtiö Transistori haastoi rakennuttajan oikeuteen virheiden vuoksi.

Skanskalle isot korvausvaatimukset

Taloyhtiö vaatii Skanska Talonrakennus oy:ltä oikeudessa vahingonkorvauksia ja hinnanalennusta erilaisten rakennusvirheiden vuoksi kaikkiaan 1,6 miljoonaa euroa. Lisäksi taloyhtiö vaatii erikseen rahakorvausta käyttämistään asiantuntijapalveluista, joihin se katsoo olleensa pakotettu turvautumaan.

Skanska myöntää osan virheistä, mutta pitää suurinta osaa puutteista vähäisempinä kuin asukkaat tai katsoo asukkaiden menettäneen mahdollisuutensa valittaa niistä asukkaiden omien korjaustoimien vuoksi tai siksi, että ongelmia ei ole tuotu esille riittävän ajoissa.

Taloyhtiö on näin laajojen ongelmien edessä Haggrénin mukaan vain siksi, että pienempiä havaittuja virheitä ei korjattu heti.

Asukkaat palkkasivat asiantuntijan, koska kaipasivat lausuntoja rakennuttajalle tehtyjä valituksia varten. Asukkaat toivoivat, että asiantuntijan lausunnot saisivat rakennuttajan havahtumaan ongelmien laajuuteen ja ryhtymään perusteellisiin korjaustoimiin. Näin ei kuitenkaan asukkaiden mukaan käynyt.

Haggrénin mukaan Skanska ei suostunut uskomaan korjaustarvetta, joten taloyhtiö tutki korjattavaa kohdetta hyvin perusteellisesti todisteita saadakseen. Tämä tutkimus valitettavasti paljasti vain lisää ongelmia, Haggrén sanoo.

”Aina kun avaamme jonkun rakenteen, löydämme uuden ongelman. Kaikkien kannalta olisi ollut edullisinta, että Skanska olisi tarttunut ensimmäiseen korjauslistaan ja hoitanut ne asiat kuntoon. Me kaikki olisimme päässeet halvemmalla.”

Koko ajan uusia pulmia

Vielä nyt, kun talon valmistumisesta on pian yhdeksän vuotta ja osaa virheistä on rakennuttajan toimesta korjattu, talosta paljastuu asukkaiden mukaan ajoittain uusia ongelmia.

Näin kävi jälleen helmikuun lopussa, pakkaspäivien jälkeen. Haggrén meni autotalliin ja huomasi veden lorisevan jälleen seiniä pitkin, mutta nyt aivan uudesta paikasta.

Haggrén videoi veden lorinaa ja nieli kiukkuaan.

Autotalliin vuotava vesi on yksi taloyhtiötä piinanneista laajoista ongelmista. Niiden lähteeksi on arveltu pihakannen puutteita.

Skanskan mukaan kyse on paikallisista vuodoista, ilmenee oikeuden asiakirjoista. Yhtiö katsoo nykyisten vuotojen olevan yksittäisiä ja paikallisia ja on esittänyt suunnitelman, kuinka ne korjattaisiin.

Taloyhtiön mukaan kyse on huomattavasti vakavammasta ongelmasta: pihakansi ei asukkaiden mukaan ole riittävän tukeva rakenne esimerkiksi pelastusajoneuvoille. Asukkaat pitävät tätä turvallisuusriskinä.

Samanlaisia ongelmia on havaittu myös toisessa, pienemmässä pihakannessa. Myös näiden ongelmien vakavuuden Skanska kieltää.

Vakavia ongelmia ovat asukkaiden mukaan myös paloturvallisuuteen liittyvät puutteet suojauksissa, eristyksissä tai palokatkoissa.

Hätätilanteessa vakavaksi puutteeksi voisi osoittautua myös väestösuojan pakokuilussa oleva roina. Asukkaiden mukaan tätä hätäuloskäyntiä eivät kaikki asukkaat voi nykyisellään käyttää.

Monia arkisia pulmia

Näiden puutteiden lisäksi talossa on edelleen erilaisia arkisia pulmia, jotka eivät ole vaarallisia, mutta kiusallisia.

Talon ulkoseinien muurauslaasti murenee. Sitä kasautuu muutamien asukkaiden ikkunalaudoille, Haggrén kuvailee.

Parvekkeiden kynnyspelti on asennettu silikonilla vastoin toimittajan ohjeita. Haggrénin mukaan silikoni ei pidä kovilla pakkasilla.

Pihan kiveyksellä on vaikea kulkea, sillä se on rakennettu isoista kivenlohkareista ja sementinpalasista, Haggrén kertoo. Suunnitelmissa kiveyksen materiaaliksi oli kirjattu pyöreät kivet.

Osa ongelmista saa Haggrénin myös hymyilemään.

Yksi sellainen on erään putken kurkistusluukku talon teknisissä tiloissa. Luukkuun ei ollut ovea, eikä putkea siitä syystä päässyt tutkimaan. Asukkaat pyysivät Skanskaa korjaamaan tilanteen, ja yhtiö teki työtä käskettyä.

Nyt kurkistusluukkuun on ovi, mutta siitä puuttuu ovenkahva tai menetelmä, jolla oven saisi auki.

Vaikka Haggrénia naurattaakin tilanne, häntä myös harmittaa. Osa rakennuttajan toimista tuntuu suoranaiselta kiusanteolta.

Tämä näkyy esimerkiksi sillä tavalla, että yhtiöltä on hyvin vaikeaa tai lähes mahdotonta saada tietoa talosta ja tehdyistä korjauksista.

Korjaustöistä vähän tietoa

Tätä varten taloyhtiö haastoi Skanska Talonrakennuksen oikeuteen. Äskettäin tehty oikeuden päätös pakotti rakennuttajan luovuttamaan taloyhtiön oikeudessa vaatimat tiedot.

”Skanska antoi meille asiakirjat, joista on mustattu kaikki ne tiedot, joita emme oikeudessa osanneet erikseen mainita ja vaatia”, Haggrén sanoo.

Kyse on asukkaiden kotitaloa koskevista tiedoista. Yhtiön mukaan syynä mustaamiseen ovat asiakirjojen sisältämät liikesalaisuudet.

Sama tiedonkulun tahmeus koskee myös tehtyjä korjauksia, Haggrén kertoo.

”Kun jotain korjataan, eivät asukkaat tiedä yhtään, mitä on tehty, millä materiaalilla ja millä tavalla. Mitään selostusta korjaustöistä ei luovuteta, laitetaan vain katto kiinni.”

Skanska: Virheistä voi olla näkemyseroja

Skanska Talonrakennuksen tulosyksikön johtaja Jorma Seppä ei halua kommentoida yksittäisiä korjaustarpeita Transistorin tapauksessa keskeneräisen oikeuskäsittelyn vuoksi.

”On valitettava tilanne, että kohteessa on havaittu korjaustarpeita. Olemme tehneet korjaustoimenpiteitä yhdessä laadittujen korjaussuunnitelmien pohjalta. Jäljellä olevat asiat ovat kuitenkin riitautuneet, ja meillä on erimielisyyksiä [taloyhtiön kanssa] korjaustavoista ja korjauskohteista.”

Sepän mukaan asuintalossa oli vielä korjattavaa ja Skanska olisi halukas korjaamaan viat.

”Meillä on korjaussuunnitelmia kohteessa, mutta emme ole saaneet yhtiöltä lupaa mennä sinne korjaamaan.”

Turvallisuus on erittäin tärkeää Skanska Talonrakennukselle, Seppä sanoo.

”Ei ole oman etummekaan mukaista jättää virheitä korjaamatta, vaan korjaamme välittömästi omat virheemme. Virheistä voi kuitenkin olla näkemyseroja.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 27 kertaa

27 vastausta artikkeliin “Helsinkiläinen taloyhtiö ja rakennusyhtiö ajautuivat 1,6 miljoonan euron riitaan”

  1. Tässä tapauksessa vaikuttaa siltä, että Skanskan eettiset säännöt ovat pettäneet ja harvinaisemmin myös ruohonjuuritason puolella.

    Sanotaan, että kiire on laadun pahin vihollinen. Nykyään tuollaisen peruskerrostalon rakentamiseen pääurakoitsija vaatii n. 20kk rakentamiseen aikaa. Kyllä niin löysään aikatauluun pitäisi saada jo laatuakin.

  2. Taitaa olla Skanskan taktinen sääntö, ammattiselittäjät väsyttämässä osakkaita, tehtävänään jarruttaa takuita, jonkinlainen roskatakuus myyty jollekin selkärangattomalle mestarille, joka pappakarinallaan käy joskus säälistä ruuvaamassa..

    1. Noh.., pitää muistaa että tarinalla on aina kaksi puolta.

      Tästä casesta en tiedä mitään, eikä asiaan perehtymättä voi oikein mitään sanoa. Yleisesti näissä on kuitenkin se huono puoli, että asukkailla/osakkailla ei ole mitään ongelmaa kertoa oma näkemyksensä lehdelle tai saattaa se muuten julkisuuteen, mutta rakennusliike ei voi vastata samalla mitalla eikä kommentoida yksittäistä tapausta. Tämän kaikki osapuolet hyvin tietävät, minkä takia julkisuutta on erilaisissa riidoissa helppo käyttää aseena, kun tietää etukäteen että audiatur et altera pars ei edes voi toteutua.

      En siis puolusta Skanskaa tässä yksittäistapauksessa, en tiedä siitä mitään enempää kuin tämän yksipuolisen jutun sisällön. Kaikki edes joskus rakennusliikkeissä asuntopuolella töissä olleet tietävät kuitenkin, että eivät ne asiakkaidenkaan näkemykset ihan joka kerta materiaalisesti oikeita ole, vaikka sanotaankin että asiakas on aina oikeassa. Näitä näkemyksiä kun pääsee paukuttamaan lehdessä tietäen että vastapuoli ei voi vastata samalla mitalla, ei välttämättä aina muisteta edes pyrkiä objektiiviseen totuuteen. Omalla työpaikallani toimitusjohtajaa on tällaisessa yhteydessä syytetty virallisessa kirjelmässä muun muassa ihmisoikeusrikoksesta, kun materiaalisesti oli kyse yhden asunnon varastotilan koosta.

      Kuten Skanskan kaveri jutun lopussa sanoo, voi virheistä tulla näkemyseroja. Monet varmasti tunnistavat tilanteen, jossa sukset ovat menneet asukkaiden kanssa niin pahasti ristiin, että ainoa kelvollinen korjaustapa yhtiön mielestä olisi purkaa koko talo ja rakentaa uudestaan (sekin mielellään jonkun muun yrityksen toimesta), eikä mikään muu enää kelpaa. Toki inhimillistä sekin on, kun luotto menee ja henkilösuhteet tulehtuvat. Tätä yleensä vielä lietsoo se, että otetaan ulkopuolinen ”asiantuntija” joka pystyy työllistämään itsensä loputtomiin erilaisia raportteja laatiessaan. En tässäkään tarkoita että nämä ovat kaikki samalla
      mielellä liikkeellä, mutta sopivan ”henkilömixin” syntyessä voidaan saada iso riita melko pienestäkin asiasta.

      Virheitä tulee, se on selvä. Rakennusliikkeet myös kiistävät niitä välillä täysin aiheettomasti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että riitatilanteessa rakennusliike on aina väärässä.

      1. Rakennusliikkeen väsytystaktiikka on siis hyvä keino rahastaa epäkurantilla tuotannolla.

      2. Jurristilta ihan hyvä kannanotto. Kyllä mainitsemiasi piirteitä on olemassa, Kaikessa tässä laatuajattelussa on aikojen saatossa menty täysin väärän kautta. Mitä jos, YSE olisi saatu kirjoitettua pääurakoitsijan vastuiden osalta uusiksi, mitä jos niiden vastuiden täysimääräistä siirtämistä alihankintaketjuun olisi samassa yhteydessä hieman rajoitettu, olisiko se saanut pääurakoitsijan henkilökunnan vastaamaan laadusta eri tavalla ja tehtäisiinkö laatua tällä hetkellä merkittävän paljon pienemmällä kokonaisorganisaatiolla. Pääurakoitsijan vastuut ovat melko mitättömät, vaikka tällainen kommentointi saakin monet takajaloilleen.

        Isojen otsikoiden alta löytyvät ne rakennusalan suurimmat ja merkityksellisimmät ongelmat, niitä kuntoon laittamalla tulisi valtaosa myös rakennusalan pienemmistäkin ongelmista kuntoon, ne asiat joista rakennuslehdenkin jutuissa ja tällä kommenttipalstalla kiistellään. Niitä isoja otsikoita ovat mm. asuntojen hinnat ja siihen vaikuttavat todelliset tekijät, rakennusalan rakenteet joka liittyy myös edelliseen, laatu (miksi pääurakoitsijan vastuisiin ei saa koskea), markkina (kiinteistösijoituksen todellinen vaikutus markkinaan, kuin myös asumistukien), kaavoitus (Hitas käytännön jalostaminen myös yksityiseen maanomistukseen tai sen kaavoitukseen, tällä ohjattaisiin myyntiasuntojen hinnan muodostumista suuremmalle joukolle mahdolliseksi, koskee erityisesti isoimpia kasvukeskuksia). Varmasti vielä jotain muutakin. Nyt kuitenkin mennään enemmän tyyliin, että ”rakennuspalokunta” sammuttaa Töölössä kiinteistöä, kun Haagassa palaa.

      3. Kyllä ne rakennusliikkeet ovat tällaisissa tilanteissa lähes poikkeuksetta väärässä. Mikäli syy on henkilösuhteiden tulehtumisessa, niin siihen tarvitaan aina kaksi tai useampia toimijoita, eli se on aina myös rakentajan syy sovitella kun voi monella tapaa. Rakentaja valitsee kuitenkin poikkeuksetta vastauksekseen täydellisen kiistämisen ja muiden syyttelyn.

        Vuotava pihakansi on aina rakentajan tai suunnittelijan syy. Yleensä rakentaja on jättänyt laadunvarmistuksen tekemättä tai tiiveyskokeen jälkeen itse rikkonut kannen vedeneristyksen sekoillessaan kiireessä.

        Sitten ne asiantuntijat. Kotimaiset asiantuntijat pyrkivät pääsääntöisesti olemaan objektiivisia ja tuottamaan tilauksen mukaista aitoa tietoa tilanteesta. Asiantuntijat eivät tee päätöksiä vaan tuottavat tietoa. Mikäli palkkaat asiantuntijan tunnetusta insinööritoimistosta, jolla on aiempaa kokemusta kyseisentapaisista tilanteista, niin tulet saamaan tietoa toilintamasi ohjaamiseksi.

        Juristit sen sijaan haluavat riidellä kaikesta ja viedä mahdollisimman monta tapausta oikeuteen ratkottavaksi. Tällä tavoin kun saa kivasti nostettua ylimitoitettuja palkkioita ja väitettyä muille että on tärkeä.

  3. Näyttää siltä, että uudiskohteen ostaminen on nykyään ihan täyttä venäläistä rulettia, ikinä et tiedä milloin tuikkaat kätesi p*aan. Ja sitten niistä vielä pyydetään Helsingistanissa bauttiarallaa kybää neliö! Ziisus…

  4. Riskit asunnonostamisessa ovat selkeästi laajentuneet. Pelkkä laaturiski ei ole enää ainoa riski. Markkinoilla on mitä erilaisempia kiinteistösijoitusyhtiöitä, rahastoja, perustajarakennuttajia, gryndaavien rakennusliikkeiden lisäksi, jotka nekin jakautuvat vielä kahteen riskiluokkaan isot- ja keskisuuret/pienet rakennusliikkeet. Monenlaista puuhastelijaa on leikkimässä.

    Laaturiskin lisäksi joudut pahimmillaan jännittämään valmistuuko kiinteistö ennen konkurssia tai muuta taloudelliseen menetykseen liittyvää yllätystä. Jos kaikki realisoituu, meni iso osa rahoista, eikä ole takuuta.

    Laaturiskistä voisi kirjoitella vaikka kuinka pitkään. Taloudellinen riski taas lähtee korjaantumaan kahdella tavalla, joista toinen on asumistukien poistaminen tai järjestely uudestaan. Tämä korjaa osaltaan myös myyntimarkkinaa ja oletettavasti kohtuullisen voimakkaasti. Toinen on taas Hitas käytännön laajentaminen kaavoitukseen ja yksityiseen maanomistamiseen myyntituotannossa. Sillä pakotettaisiin rakennusala huomattavan paljon tehokkaammaksi, löysää nimittäin on ja ratkaisuja yleensä alkaa pakon edessä löytymään. Nyt meno on täyttä nassuttelua ns. potran johtajan polkkaa.

    Tilanne näyttää paljon huolestuttavammalta kuin halutaan esittää, ainakin tavallisten työssäkäyvien osalta.

  5. Ratkaisu tähän voisi olla negatiivisen jäännösarvon vähentämiben kauppahinnasta, mutta ottaako kukaan riesakseen tällaista edes ilmaiseksi, jos siinä on huono tontti ja kastuneet villat.

  6. Stadin kiivas rakentamisbuumi ja kaupunkisuunnittelun ”betoninhalaajien” halu tiivistää kaupunki ahtaammaksi poikii näitä lieveilmiöitä. Syntyy sutta ja sekundaa!

    Kuka hyötyy? Grynderit ja maan myyjä/vuokraaja. Ei stadilainen, ei velkarahalla kalliin asunnon hankkinut. Joku rotu nyt tähän saatava.

    https://www.ark.fi/fi/2021/01/kenen-ehdoilla-kaupunkia-tehdaan/

    1. Nimetön ei tainnut kommentoida artikkeli, joten turhaanpa minäkään kommentoin Skanskan hölmöilyä.

      Vastaan vain tuohon linkin kirjoitukseen, että hankalapa on olla kaikille mieliksi.

      Jos kehität ja rakennat yksityisellä rahalla, niin yritykset haluavat tuottoa sijoitetulle rahalleen ja palkkiota vaivannäölleen. Ihme epeleitä, kun eivät suostu tekemään pelkästä rakkaudesta lajiin.

      Jos julkisella rahalla kehitetään, niin budjetit paukkuu, veroja pitää korottaa ja tinkiä jostain muusta. Ja taas kitistään.

      1. Kyse ei ole siitä että pitäisi olla kaikille mieliksi. Kyse on siitä, että rakennusliikkeet rikkovat maankäyttö- ja rakennuslakia säännön mukaisesti kun eivät ymmärrä sen sisältöä. Suomessa valmistuu joka vuosi lukematon määrä rakennuksia, joissa käytetään lainvastaisia tuotteita rakennustuotteina. Suurin osa ei aiheuta mitään ongelmaa, mutta niissä tapauksissa kun ongelmia on, oltaisiin ne voitu välttää usein käyttämällä asianmukaisia tuotteita ja menetelmiä.

    2. Osapuilleen kaikki Helsingin suuret poliittiset ryhmittymät hyötyvät tästä Ceaușima-sikailusta jotenkin, joten rotia ei tule. Valitettavasti.

    1. Nämä toimialatutkimukset ovat täysi vitsi. Palautetta usein kysytään vain tahoilta, joiden tiedetään vastaavan positiivisesti.

      1. Jahas, taas joku oman elämänsä asiantuntija tietää paremmin kuin pohjoismaisessa laajuudessa toteutetun tutkimuksen tulos. Suosittelen tutustumaan siihen miten tuollainen tutkimus tehdään, niin ei tarvitse heitellä tällaisia puhdas mutu -onelinereitä.

        1. Fakta on se että sijoitusasunnon ostajat, jotka olivat tyytyväisimpiä perustavat arvionsa omiin osaketuottoihin ja ostamisen vaivattomuuteen. Tyytyväisyys oli laskussa niiden joukossa jotka ostivat itselleen asunnon. Tämä kielii huonosta laadusta ja heikosta ongelmien korjauksesta. Sijoittaja ei joudu näitä pohtimaan, mutta asuja joutuu.

          Lisäksi nämä tutkimukset on aina kyselyitä, joiden tulokset analysoidaan tilastotieteellisillä metodeilla. Kyseinen tiede ei kuitenkaan toimi mikäli vastaajat eivät ole rehellisiä. Pohjoismaissa on tyypillistä olla kohteliaampia epäselvissä tai vain vähän haittaa aiheutuneissa tilanteissa, jotka ovat kuitenkin huonoa laatua edustavia tilanteita.

          Jutusta puuttuu myös maininta tutkimuksen luotettavuudesta, joka voi joissakin näissä tutkimuksissa olla erittäin pieni, johtuen heikosta vastaus % ja muista kyselyihin vastaaviin henkilöihin vaikuttavista epävarmuustekijöistä. Nykyaikana ei mielestäni voida olettaa että kyselyihin vastaava joukko on aidosti satunnainen, sillä tietyt ihmisryhmät eivät vastaa tällaisiin tutkimuksiin yms yms.

          1. https://www.epsi-finland.org/report/uudisasuntorakentaminen-2020-2/

            Lue nyt ensin edes tuo yhteenveto tutkimusraportista, älä pelkkää rakennuslehden juttua.

            Mitä merkitystä pohjoismaisella kohteliaisuudella on tutkimuksessa, jossa nimenomaan vertaillaan samoja ja eri toimialoja Pohjoismaissa? Ei tämä mitään vääristymää aiheuta.

            Vaikka sijoittajat jätettäisiin kokonaan pois, uudisasuntorakentaminen sijoittuisi toimialojen välisen vertailun kärkeen Suomessa (ks linkki). Miten tämä kertoo huonosta laadusta?

            On varmasti työtä jäljellä, mutta tämä ainainen höpinä oman mutun pohjalta on jo vähän noloa. Jos tutkimustulos ja oma mielipide ovat ristiriidassa, onko mielestäsi rationaalista hylätä tutkimustulos ja pitää kiinni mielikuvasta?

  7. Lue nyt ensin se miten tutkimus on tehty. Siinä on haastateltu pohjoismaisia ihmisiä. Kyseessä on puhtaasti gallup, jonka osallistujat eivät ole aidosti satunnainen joukko, joten se ei ole tilastollisesti kelvollinen.

    1. Mitä oikein yrität selittää? Tutkimus olisi siis pitänyt tehdä soittamalla satunnaiselle ihmisjoukolle ympäri maailman ja kysymällä kokemuksia suomalaisesta uudisrakentamisesta? Siitähän sitä hyvä tutkimus saataisiin.

      Tottakai kyselyt kohdistetaan niille joilla asiasta on jotain kokemusta. Lisäksi on perusjoukko, kuten tässäkin tutkimuksessa.

      Mielestäni kyse on tältä osun varsin tyypillisestä tutkimusmenetelmästä. Lisäksi metodi on sama eri Pohjoismaissa ja eri aloilla, joten vertailtavuus näiden välillä on hyvä.

      Sinä olet kuitenkin sitä mieltä, että oma mielipiteesi/mielikuvasi on oikeassa ja tutkimus väärässä? Mitäs tukea sinulla on sille omalle mielikuvallesi, muuta kuin että ”kaikkihan sen tietää että tehdään sutta ja sekundaa”?

      1. Yritän kertoa sinulle, että se tutkimuksesi jota kovasta siteeraat ja ihannoit ei ole kovinkaan luotettava, joten sen pohjalta ei voi tehdä luotettavia johtopäätöksiä. Kuinka usein olet esim. kertonut kolmannelle osapuolelle juuri ostaneesi auton olevan aivan paska?

        Tällaiset kyselyt ovat pääsääntöisesti täyttä humpuukia. Saman tuloksen saisi heittelemällä noppaa.

        1. Aivan samalla tavalla tätä asiaa kysytään kaikilla muillakin toimialoilla. Ja siinä vertailussa asuntorakentaminen pärjää muille toimialoille erinomaisesti.

          1. Kyllä, Jussi kaikki kyselytutkimukset ovat erittäin epäluotettavia.

        2. Eli edelleen: näin on koska minä sanon.

          Jussi M tuossa toteaa saman asian jota minä sinulle yritän tolkuttaa, mutta ei vaan mene perille. Tasan samaa metodia käytetään muilla aloilla ja muissa maissa, joten vertailtavuus on hyvä.

          Kun niin innokkaasti kritisoit: miten sinä tutkisit asiakastyytyväisyyttä niin, että tulos on omasta mielestäsi luotettava? Minun nähdäkseni ajatus asiakkaiden haastattelusta ei ole kovinkaan huono. Sinusta olisi parempi kysyä tuhannelta satunnaiselta maapallon asukkaalta, mitä mieltä he ovat suomalaisesta asuntorakentamisesta?

          1. Ole hyvä ja perehdy kyselytutkimuksista tehtyihin tutkimuksiin, joissa arvioidaan tutkimusten luotettavuutta.

            Toki asiakkaita kannattaa haastatella, samalla täytyy myös ymmärtää haastateltavan joukon rajallisuus ja ettei sitä voi soveltaa aidosti satunnaisena osajoukkona, jolloin aineistoa ei voi käsitellä luotettavasti tilastotieteellisillä menetelmillä. Näin ollen tutkimuksella on vain rajallista arvoa, ja tuon epsi-ratingin kaltaiset vertailut ovat jokseenkin mielettömiä, koska ne näyttävät hyvältä, mutta eivät kerro todellisuudesta juuri mitään.

            Mikäli vertailet virheellistä aineistoa virheellisen aineiston kanssa, ei se tee kummastakaan aineistosta oikeaa.

            Asiakastyytyväisyys on kokonaisuus, jonka mittaamiseksi tulisi yhdistää lukuisia eri tutkimuksia, joista yksi voi hyvinkin olla tämänkaltainen kyselytutkimus. Se pitäisi kuitenkin yhdistää tietoon reklamaatio- ja takuukorjaus tiedoista, lisäksi tulisi arvioida montaa muutakin parametriä, jotta voitaisiin saada oikeasti mielekästä ja arvokasta tietoa asiakastyytyväisyydestä.

  8. Joku tulevaisuustutkija voisi etukäteen tutkia ja julkaista oman ””ns. Sinisen kirjan”” ja Helsingin kaupungin kaavoitus ja kiinteistöosaston Viherpiiperöiden arviot Malmin lentoasema-alueelle 60 m syvälle savimaalle rakennettavien räystäättömien muovilla vuorattujen pullotalojen elinkaaresta.

    Huopalahdessa on ihan vastaavaa esimerkkiä jo tarjolla, osa alueen rakennuksista ovat painuneet jopa 25 cm.

    Helsinkiläisiä viherpiipertäjiä suurempia totuuden venyttäjiä on maailmasta vaikea löytää, he kun eivät vaadi itseltään minkäänlaista älyllistä rehellisyyttä.

    Case Malmi lentoasema:

    Malmin Lentoasema-alueen ottaminen rakennuskäyttöön edellyttää mittavia esirakennustöitä, koska alue on suota. Hiljattain valmistuneen suunnittelu- ja konsulttiyhtiö Rambollin selvityksen mukaan esirakennustyöt aiheuttavat ainakin 343 miljoonan kilon hiilidioksidipäästöt. Esirakentaminen toteutetaan pääosin pilaristabiloinnilla, jossa maahan kairatut reiät täytetään sementillä. Näitä reikiä tarvitaan satojatuhansia. (Suomen Kuvalehti 17.2.)

    Kokonaispäästöt ovat paljon suuremmat, koska laskelmissa selvitettiin vain päästöjä, joita syntyy katujen, puistojen ja pihojen esirakentamisesta. Lisäksi alueelle rakennettavien talojen pohjat pitää paaluttaa teräsbetonipaaluilla. Laskelmissa ei myöskään ole huomioitu varsinaisen rakentamisen aiheuttamia päästöjä.

    Paaluja tarvitaan yhteensä noin 14 000 kilometriä. Niihin tarvittava sementtimäärä vastaa noin kolmannesta Suomen vuotuisesta sementtituotannosta. Paalujen tuotannosta tulee yli 350 000 tonnin hiilidioksidipäästöt. Tämän hiilimäärän sitomisen tarvitaan puuta noin 350 000 kuutiota.

    Rakentamisen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen lisäksi ongelmana on, että alueen maaperässä on vaarallista rikkihappo- eli sulfidisavea. Geologian tutkimuskeskuksen mukaan sulfidisavi on Suomen pahimpiin ympäristöongelmiin kuuluvaa ainesta. Mihin tällainen savi voidaan siirtää, ettei siitä aiheudu vaaraa ympäristölle?

    Lentoliikenteen säilyttämisestä Malmin lentoasemalla voidaan perustellusti olla montaa mieltä. Pitää kuitenkin muistaa, että Malmin lentoasema on Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä. Jos kenttä suljetaan, mihin muun muassa lentokoulutus siirretään?

    Toinen kysymys on, millaisia ilmastovaikutuksia rakennushankkeella on. On aivan selvä, että ilmaston kannalta ei ole mitään järkeä rakentaa suolle 25 000 asukkaan lähiö.

    1. Rapisevat saumat ovat kaavoittajan tahtotilan lopputulos, lisää on myöhemmin tulossa Pasilan aseman viereisiin kortteleihin. Kaavoittaja edellyttää jälkisaumausta betonielementtien tiiliverhoukseen, vielä ehtisi muuttaa osaan rakennuksista, jos halutaan toinen lopputulos.

      Toisaalta usein haetaan rouheaa ilmettä ja tällainen kauniisti etenevä rapina voi olla sitäkin, rakennuttajilla tai tämän jutun asukkailla on turha huoli elinkaarikustannuksista, kun tätä ilmettä on nimenomaan haettu kaupungin asiantuntevalla ohjauksella.
      Jos tuo ei ole taustalla, kaavoittaja voisi joskus jalkautua hankkeisiin, tai jättää detaljit rakennusvalvonnalle, myös Helsingissä.

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat