Kokeile kuukausi maksutta

Marvea rakentaa vuokra-asuntoja Asuntoyhtymälle Hämeenlinnaan

Asunto Oy Hämeenlinnan Asemarannan asunnot luovutetaan asukkaille kesällä 2022.

Marvean rakentamat vuokra-asunnot tulevat Hämeenlinnaan. Kuva: Marvea

Pirkkalalainen Marvea on aloittanut asuinkerrostalon rakennustyöt Asuntoyhtymälle Hämeenlinnan Asemarannan alueelle rautatieaseman viereen. Asuntoyhtymä rakennuttaa Asemarantaan 100 vuokra-asuntoa.

Asunto Oy Hämeenlinnan Asemarannan asunnot luovutetaan asukkaille kesällä 2022.

Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa

6 vastausta artikkeliin “Marvea rakentaa vuokra-asuntoja Asuntoyhtymälle Hämeenlinnaan”

  1. Onpa erityinen rakennusliike tämä Marvea. Se on ollut toiminnassa vasta 1,5 vuotta ja sillä on jo monia omakehittelemiä hankkeita. Rakennusalalla on useimmiten ollut niin, että ensimmäiset 5-10 v tehdään kilpailu-urakointia, koska omien hankkeiden kehitys kestä vuosia. Isot kaavahankkeet jopa kymmenen vuotta. Onko heillä jokin ohituskaista käytössä?

    1. Hyvä huomio, eikä ole ainoa yllätys yllätys tässä lajissa.

      Taitaa olla myös riskitöntä hommaa, kun pankeilla tuntuu olevan lompsa levällään lähes kaikille uusille toimijoille.

    2. Monella aloittavalla firmalla tilanne on se, että alkuun on pakko tehdä kilpailu-urakointia, koska ei edes ole pääomia käynnistää omia hankkeita. Jos rahoitus löytyy, ja kokemustakin on, niin rakennusliike voi aloittaa omillakin hankkeilla. Kaavahankkeet ovat hitaita, mutta rakennusmaata saa ostamalla tai vuokraamalla valmiiksi kaavoitettujakin tontteja ihan normaalilla kilpailumenettelylläkin. Yleisellä tasolla voi todeta, että hankkimalla valmiiksi kaavoitettuja maa-alueita rakennuskohteiksi voi joutua maksamaan enemmän rakennusoikeusyksikköä kohti kuin mihin hintaan rakennusoikeutta voi saada ostamalla ensin maa-alueen, ja saamalla siihen joko kaavan tai muutattamalla kaavaa rakentajan kannalta suotuisammaksi. Kaavamuutoksissa kaavoituskorvausta ei joudu maksamaan koko rakennusoikeuden kasvun arvon vertaa, vaan vain osa arvonnoususta leikataan kaupungille.

    3. n kertoi lyhyen oppimäärän aiheeseen. Pitkässä oppimäärässä kerrottaisiin tämän lisäksi myös se, että omistusasunnon ostaminen ei ole busines, mutta kiinteistösijoittaminen on ja siksi vauhko on päällä, ehkä myös pankkien rahoituksen osalla.

      Olen monesti ihmetellyt varsinkin pääkaupunkiseudun ja muiden Suomen suurten kasvukeskusten osalta, ajatteleeko kukaan, mikä on asunto-osakkeiden kokonaiskustannus 60-70 vuoden tähtäimellä (tyyliin äidiltä tytölle tai isältä pojalle) onko kiinteistösijoittajien excelissä ajateltu uutta tai uudehkoa asuntoa ostettaessa paljonko asunnon hinnaksi tulee kun mukaan laskee myöhemmin tehtävä TATE saneeraus, julkisivuremontti, vesikattoremontti, ikkunaremontti. Jos maksaa siitä ihanasta uudesta kolmiosta 450 000€ ja 60-70 vuoteen laittaa siihen vielä korjauksien muassa reippaan 150 tuhatta lisää, lainan korot toki kyytitytöksi, niin onko sijoitus omistusasumiseen ok? entä sijoitusasumiseen?

      Sijoitusasunnon pyörittämisessä on se pelaaminen, eli heitetään asunto pois kun alkaa kustantaa ja ostetaan toinen tms. He ovatkin monesti jarruttamassa vanhojen asuinrakennusten remontointeja, kun ylimääräisiä kustannuksia ei saisi Exceliin tulla.

      Laajemmin kiinteistövarallisuutta ajatellen, katsooko kukaan tulevaisuuteen, tai edes sitä, mitä nyt touhutaan?? Mikään ilmapallo ei voi kasvaa loputtomasti ja sijoittajien ohjaus markkinassa on viemässä tai vienyt ”tavalliselta” asunnonostajalta mahdollisuuden järkevään sijoitukseen. Korjausvelka on myös maksettava ja pahasti näyttää, että asumistukijärjestelmä ei asuntosijoitusveijareille jatkossa riitä he tarvitsevat valtion (veronmaksajat) tukemaan myöhemmin myös kiinteistöjen korjaustoimintaa.

      Nimimerkillä indeksille indeksi.

      1. Kyllä omistamisen kokonaiskustannuksia pitkällä tähtäimellä ainakin sadat ammattimaiset sijoittajat Suomessa miettivät. Erityisesti niitä miettivät sellaiset pitkäjänteiset vuokratoimijat, joiden strategiana on rakennuttaa taloja ja pitää ne sen jälkeen pysyvästi omistuksessaan ilman myymistä. Toki on syytä huomata, että nämä toimijat maksavat koko talon hankkiessaan asunnoista tyypillisesti parikymmentä prosenttia vähemmän kuin ne, jotka ostavat yksittäisiä asuntoja, eli kannattavuuslaskelmien lähtökohta on jo erilainen.

        Omistusasunnon omistaminen on menneisyydessä ollut monelle hyvä business. Asunnon sai johonkin hintaan, sitten tuli inflaatio, joka söi nostetun velan ja nosti asunnon arvon, ja jäljellä oli omistus, jolla oli arvoa, ja lainan korotkin sai vähentää verotuksessa. Toki toisenlaisessa sijainnissa kävi toisin. Nykyisin tilanne on erinäköinen, kun vuokra-asuntojen asumistuet ovat aiempaa korkeampia ja omistusasunnon korkojen verovähennysoikeus on asteittain poistettu. Silti se tilanne on yhä jäljellä, että veroja ei peritä asunnon arvonnoususta, jos sitä ei myy.

        Kannattaa muistaa, että vielä 1900-luvun alussa kaupunkien asunnoista selvä enemmistö oli vuokra-asuntoja. Kaupunkien asunnot olivat aikoinaan sijoittajien hallussa, joiden vauraus saattoi olla huomattavankin suurta tavalliseen väestöön verrattuna. Sittemmin keskiluokan ja työväestön vaurastuessa tuli omistusasumisen yleistymistrendi, jota valtio edisti mm. verotusratkaisuillaan. Nyt valtio suosii taas enemmän vuokra-asumista, ja suunta kulkee taas kohti sijoittajien yhä useammin omistamia asuntoja. Jossain kohtaa valtio taas ehkä sitten tekee joskus tulevaisuudessa suunnanmuutoksen johonkin suuntaan.

  2. Uusia rakennusliikeitä on perustettu yli markkinan kasvun. Useat rakennusliikkeet ovat kertoneet kovasta kasvusta. Julkisuuden paine johtaa helposti huonoihin eettisiin ratkaisuihin.

    Kilpailun pitää perustua uusille innovaatioille ja toimintatavoille. Ne vievät toimialaa eteenpäin ja auttavat tekemään asiakkaille entistä parempia ratkaisuja. Kopiointi ja dumppaus kurjistavat toimialan ja johtavat lopulta kansantaloudenkin kannalta huonoon lopputulokseen.

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat