Kokeile kuukausi maksutta

Näin paljon maksaa yhden polkupyöräpaikan rakentaminen – Rakli kysyy, tulevatko pyörien kustannukset autopaikkakustannusten päälle vai tilalle?

Raklin selvityksessä arvioitiin kaavamääräysten kustannusvaikutuksia neljässä kohteessa. Polkupyöräpaikkojen kustannusvaikutus oli selvityksen mukaan halvimmillaan 101 euroa ja kalleimmillaan 158 euroa per asuinneliö.

Myös uusien kauppakeskusten yhteyteen vaaditaan nykyään rakennettavaksi pyöräpaikkoja. Kalasataman Redissä on paljon paikkoja pyörille. Kuva: Jussi Helttunen

Rakli on tuoreessa selvityksessään arvioinut, minkä verran erilaiset yksittäiset kaavamääräykset lisäävät rakentamisen kustannuksia.

Ketään ei yllätä tieto, että autopaikkojen rakentaminen on kallista, toteutetaan ne sitten millä tavalla tahansa.

Raklin selvityksessä arvioitiin neljän todellisen kohteen kaavamääräysten kustannusvaikutuksia. Autopaikkamääräykset nostivat rakentamisen kustannuksia kohteesta riippuen 418 eurosta 582 euroon per asuineliö.

Sitä vastoin moni saattaa yllättyä siitä, että myös polkupyöräpaikat tulevat kalliiksi.

Polkupyöräpaikkojen kustannusvaikutus oli Raklin selvityksen mukaan halvimmillaan 101 euroa ja kalleimmillaan 158 euroa per asuinneliö. Jos asunnossa on 60 neliötä, tarkoittaa se sitä, että asunnon hinnasta pelkästään pyöräpaikka on maksanut jopa lähes kymmenen tuhatta euroa.

Se on aika paljon, kun sen suhteuttaa yhden tavallisen polkupyörän hintaan, joka on tyypillisesti satasia.

Vähenevätkö autopaikat?

Raklin mukaan pyöräpaikkavaatimukset ovat lisääntyneet asemakaavoissa nopeasti ja ne muodostavat jo yhden merkittävän kaavamääräyskustannuksen.

Raklin johtaja Kimmo Kurunmäki sanoi selvityksen esittelytilaisuudessa ymmärtävänsä, että kunnat haluavat nykyään panostaa polkupyöräpaikkoihin. Samaan aikaan vaatimustaso pyörien pysäköinnissä on noussut merkittävästi.

Kurunmäki kysyy kuitenkin, että jos pyöräpaikkoja halutaan lisää, vähenevätkö autopaikat samalla? Vai tulevatko pyörien kustannukset autopaikkojen kustannusten päälle? Rakli epäilee, että on mahdollista,
ettei pyöräpaikkojen kustannuksia tunnisteta ja arvioida kaavavaiheessa riittävän hyvin.

Raklin tilaisuudessa selvityksen johtopäätöksiä kommentoinut Saton maanhankintapäällikkö Antti Laineen mukaan polkupyöräkustannukset ovat yllättävän kovia.

Laine epäilee, että jos autojenkin markkinaehtoinen pysäköinti on yleensä vaikea toteuttaa, on se vaikeaa myös polkupyörille. Asukkaat eivät siis Laineen mukaan olisi todennäköisesti valmiita maksamaan kalliin pyöräpaikan todellisia kustannuksia.

”Miljardin euron kysymys kansallisesti”

Rakli korostaa, että kaavamääräysten kustannusvaikutukset muodostuvat monesta tekijästä. Siksi niiden yhteisvaikutukset olisi syytä ymmärtää nykyistä paremmin. Varsinkin, jos olemassa olevien määräysten päälle halutaan uusia määräyksiä.

Ohjausryhmän puheenjohtaja, Investors Housen toimitusjohtaja Petri Roininen laskee, että kansallisesti kaavamääräykset muodostavat miljardiluokan kysymyksen. Roininen vetoaa kunnanvaltuutettuihin, kaavoittajiin ja rakennuttajiin, jotta kaavamääräysten kustannusvaikutuksia arvioitaisiin nykyistä tarkemmin.

Erityisesti Roininen kohdistaa toiveensa tuleviin kunnanvaltuutettuihin ja peräänkuuluttaa nykyistä osaavampaa kaavoituksen johtamista.

”Kaavoitusta pitää johtaa. Valtuutettujen pitää katsoa kaavoitusta tulevan asukkaan kannalta ja miettiä, kenelle asuntotuotantoa halutaan. Ennen kuin kaavoja viedään hyväksyttäväksi, pitäisi arvioida niiden kustannukset asukkaan kannalta”, Roininen sanoo.

Toisaalta hänen mielestään rakentajienkin olisi syytä nostaa kissa rohkeasti pöydälle.

”Ehkä osapuolilla ei ole yhteistä kieltä tai intressit ovat erilaiset, mutta kuntalaisen kannalta olisi tärkeää puhua näistä asioista”, hän sanoo.

Tätä artikkelia on kommentoitu 14 kertaa

14 vastausta artikkeliin “Näin paljon maksaa yhden polkupyöräpaikan rakentaminen – Rakli kysyy, tulevatko pyörien kustannukset autopaikkakustannusten päälle vai tilalle?”

  1. Suomessa on käynnistymässä megaluokan infra-hankkeita, mutta rakennuslehti uutisoi polkupyörä parkeista.Upeaa uutisointia.

    1. MOT uutisoi näistä sitten vähän myöhemmin.

  2. Itse haluaisin ostaa 3 pyöräpaikkaa/varasto missä voisi turvallisesti säilyttää pyöriä. Vaikka ne maksaisivatkin sitten 300e/kpl. Ilmaiset tilat kuten nykyiset pyöräkellarit ovat ongelmalliset kun ne täyttyvät romupyörillä joita ei käytetä, samalla kun pyöräkellarien turvallisuus on kyseenalainen mikäli omistat kalliin pyörän. Moni säilyttää siksi pyöriä asunnossa tai parvekkeella.

    Eli uskon että olisi olemassa markkina varastotiloille, samoin niitten rakentaminen on helppoa, varastoja voi rakentaa autohallien nurkkiin, pihalle tai syvälle talon runkoon missä ei voi muutakaan rakentaa.

    Autopaikat pitäisi vihdoin saada eriytettyä omiksi yhtiöikseen, käyttäjät saisivat itse päättää miten kova tarve on. Isälle se tarve oli kova, oli valmis maksamaan 30000 paikasta kun ostivat asunnon

    1. 300 €/kpl olisi halpa hinta. Tuossa ei puhuttu kappalehinnasta, vaan neliöhinnasta per myydyt huoneistoneliöt. Sillä hinnalla jo aika moni ostaisi pyörävaraston itselleen. Laskelma sanottiin tehdyn asunnon keskikoolla 45 neliötä, ja kun kertoo luvulla 45 halvimman luvun 101 euroa/m2 ja kalleimman luvun 158 euroa/m2, saa pyöräpaikoille hintahaitariksi 4500-7000 e/kpl. 7000 €/kpl on suhteellisen kallis säilytystila esimerkiksi parin sadan euron pyörälle. Toki 30 000 euron autopaikkakin on kallis säilytyspaikka 5000 euron autolle.

      Auto- tai pyöräpaikkojen eriyttäminen omiksi yhtiöikseen ei vaikuttane siihen, että asunnot ja auto- tai pyöräpaikat ovat yhteydessä toisiinsa hinnoittelultaan – koska ne on kaavamääräyksissä yhdistetty toisiinsa. Asuntoa ei saa rakentaa takaamatta samalla kaupungin vaatimaa määrää auto- tai pyöräpaikkoja.

  3. Outo taoa verrata pyöräpaikan tai autopaikan hintaa pyörän tai auton hintaan.
    Pysäköintipaikalla on käyttöarvo, joka ei ole riipu siihen pysäköitävän ajopelin hinnasta.
    Pyörät ovat muutaman satasen, koska kalliimpia ei uskalla jättää parkkiin, kun kunnollisia pyöräparkkeja ei ole.

    Oman kokemukseni mukaan aika moni olisi valmis maksamaan kunnon pyöräpaikasta.
    Ne, ketkä päätyvät omakotitaloon, arvostavat hyviä varastotiloja, miksei siis kerrostaloasukkaat?
    Se, että selvityksen mukaan pyöräparkki maksaa 1/4 autopaikan hinnasta kuulostaa kyllä kovalta, koska tilaa hyväkin pyöräparkki vaatii 1/10 autopaikan tilasta tai allekkin, kun otetaan ruudun lisäksi huomioon ruutuun kulkemiseen vaadittava tila.
    Mikä siis tekee pyöräparkin toteuttamisesta 5-10 kertaa autopaikan rakentamista kalliimpaa suhteessa sen vaatimaan tilaan?

    Haiskahtaa siltä, että tutkimuksella on pyritty osoittamaan pyöräparkkien kannattamattomuus ja luvut valittu sen mukaan.

    Paraikaa menossa hanke, jossa linjasaneerauksen yhteydessä tehdään uudet laadukkaat pyöräpysäköintipaikat erillisrakennukseen.
    Pyöräpaikan kustannus on n. 22 e/asuinneliö.

    1. Pyöräpaikkojen suunnittelijoiden kannattaisi tehdä opintomatka pyöräilyn kehtoon Amsterdamiin. Siellä kaduilla kiertää kaupungin kuorma-autoja, joihin heitetään väärin pysäköidyt pyörät, joita riittää kanavien varsilla. Kettingit katkaistaistaan nopeasti. Pyörille on joka puolella valtavia, pääasiassa ilmaisia parkkitaloja, jossa niitä kasataan moneen kerrokseen. Yhden autopaikan tilaan menee kymmeniä pyöriä vierekkäin ja päällekkäin.

  4. Suomessa on käynnistymässä 10-14 miljardin infrat. Rakennuslehti keskittyy tällä välin uutisoinnissaan pieneen piiperrykseen.

    1. 10-14 miljardin infratkin voivat käynnistyä, mutta se lienee vuosikymmentason ja useamman eduskunnan ajan yhteenlaskettu lisäpanostus. Pääosin 10-14 miljardin euron puheet ovat tällä hetkellä tukevasti ilmassa. Seuraavien eduskuntavaalien jälkeen nähtäneen, aikooko seuraava ja sitä seuraava hallitus käynnistyää jotain isompaa vai ei. Nykyinen hallitus on käynnistänyt suunnitteluhankkeita ja puhunut vain parin miljardin euron lisäelvytyksestä, ja siitäkin vain osa päätynee infrahankkeisiin, ja pilkkoutunee vielä useaan pienempään osaan.

      1. Sentään isompia kuin polkupyörä parkit

  5. Melko isoja lukuja saatu laskettua. Olisi huomattavasti uskottavampaa, jos laskelmat taustaoletuksineen olisi myös julkistettu.

  6. paljon parjatut omakotitalot sisältävät monta pyöräparkkia, sisällä ja ulkona, kun omistaa pakettiauton tulee kaupassa iso pyöräparkki. mahtava tunne kun omassa pihassa 3 autoa, peräkärry, kottikärry, halkopino, moottoripyörä, polkupyöriä, kaikille oma paikka, mistään ei tule erillistä hintaa eikä kukaan sakota vaikka en tee kuten haluan.

    kyllä muuttaessa tietää mihin muuttaa.

  7. Täyttä puppua. Tosiaan ei maksa > 100 € / as-m2.

    Ihan tavanomaisessa ratkaisussa meillä on 2500 as-m2, joka jakautuu 50 asunnontoon. Jokaiselle asunnolle on pyöräpaikka lämpimässä pyörävarastossa, numeroiduin merkittnynä kaksipuolisissa Sheffield kaaritelineissä, eli jokaista asuntoa kohden tarvittiin 2 m2 (+käytävä) pyöräpysäköintiä.eli yhteensä 127 m2 lämmintä pyörävarastoa omalla ulko-ovella ja kameravalvonnalla. 127 m2 kerrosalaan kuulumatonta perus betonirakenteista varastotilaa yhdellä lämmityspatterilla ja kahdella led-valaisimilla sekä ulko-ovella ja sisäovella käytävään ei maksa kuin 1200€/m2 rakentaa, kun asuntojen rakennustekninen hinta on 2300€/m2 eli jakolaskun tuloksena 61 €/as-m2. Tässä pitää nyt huomioida, että tämä ratkaisu on jo se kallein mahdollinen. Ei kaavassa vaadita että pyöräpaikat ovat ensinnäkään näin tilavia, saati että ne ovat sisällä lämpimässä tilassa lokkojen takana ja kameravalvonnalla… Useimmissa tapauksissa pyöräpaikan hinta on vain pyörätelineen hinta pihamalla.

  8. Tutustukaapa huviksenne miten pyöräilyn kehto Oulu on nämä linjannut. Vähänkään lähemmäksi keskustaa tultaessa kaikki pyöräpaikat on sullottava lämpimään massaan maanalle. Lisäksi reilusti lisävaatimuksia pyöräpaikkjoen saavutettavuudelle. 2-kerrostelineet kielletty yms. Näillä ratkaisuilla selvityksen hinnat aivan linjassaan ja jokapäiväistä arkea hankekehityksessä. Tähän, kun lisätään muu idiotismi kuten esteettömät irtainvarastot 2-3m2 päästään jo siihen tilanteeseen, että normaali taloissa ei riitä yksi kellarikerros tilantarpeelle, eikä kantaviarakenteita saada vietyä kerroksista suoraan perustuksille.

    Muutamia vuosia sitten asuntorakentamisessa hm2/brm2 tehokkuus oli tavanomaisesti 0,66-0,69. Tänäpäivänä kaikenmaailman kikkailujen ja kevennysten vinkumisen jälkeen päästää tasoille 0,62. Jos jotain asuinrakentamisen kustannuksista tajuaa niin ymmärtää tuon vaikutuksen olevan asuntojen hintoihin todella valtava. Joissain tapauksissa näiden johdosta käy vielä niinkin, että koko rakennusoikeutta ei saada käytettyä asumiseen jolloin maan kustannusvaikutus/hm2 kasvaa entisestään.

  9. Niinpä niin, todella kalliiksi tulee tuolla laskutavalla myös muutaman satasen vaatteenrytkyjen säilytys muussa kuin jätesäkissä huoneen nurkassa, kun aletaan laskemaan paljonko kodin säilytysratkaisut vievät kalliita (10 k€/m2) lattianeliömetrejä. Kerrostalojen parin metrin käytävät ne vasta maksavatkin, kun täysin toimivat saadaan jo 80-100 cm leveydellä. Kiinnittäisin huomiota myös siihen kuinka paljon maksetaan ylimääräisestä huonetilavuudesta nykyisellä täysin holtittomalla sääntösuomen huonekorkeudella. Eikö 2,05 m riittäisi 99,99 %:lle kansasta?

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat