Kokeile kuukausi maksutta

Paavo Lipponen: Elielinaukiolle ei mahdu minkäänlainen rakennus

”Elielinaukiota koskevilla suunnitelmillaan Helsingin kaupunki on valmistelemassa uskomatonta vahinkoa maailmankulttuuria ja pääkaupungin identiteettiä kohtaan (HS 8.3.)”, entinen pääministeri Paavo Lipponen kirjoittaa Helsingin Sanomien Lukijan mielipiteessä.

Elielinaukio. Kuva: Outi Pyhäranta / HS

Hänen mukaansa sama meno jatkuu Eteläsataman alueella ja Urbaana-hankkeessa. ”Ahneusvimma tuli näkyviin jo Garden-hankkeessa. Monin paikoin ylitiivis rakentaminen on tuottanut huonoa asumisympäristöä”, Lipponen kirjoittaa.

”Rautatieasema on maailman arkkitehtuurin merkittävimpiä monumentteja. Siitä uhkuu Suomen nousu kansakuntana, ja siinä näkyy amerikkalaisen 1920- ja 1930-lukujen pilvenpiirtäjän ja art decon synty. Elielinaukion puoleisen fasadin ja Postitalon väliin ei sovi minkäänlainen rakennus. Koko aukiota varten tulisi järjestää ideakilpailu selkein ohjein, tavoitteena piazza, joka yhdistää ydinkeskustan Töölönlahteen.

Töölönlahden puiston rakentamisen lykkääminen on käsittämätöntä, kun tarjolla olisi mahdollisuus luoda kaupunkilaisille Luxemburgin puiston tapainen kohtaamis- ja virkistysalue. Miksi kaupunki on sietänyt Rautatieaseman ja Töölönlahden välistä sekamelskaa näin kauan asukkaiden hyvinvoinnin kustannuksella?

Eteläiselle ranta-alueelle tarvitaan ehdottomasti avoin suunnittelukilpailu. Genovanlahdelle Italiassa tilattiin suunnitelma Renzo Pianolta, mikä kertoo merellisen kaupungin itsearvostuksesta. Helsingille mereltä näkyvä valkoinen fasadi on erottamaton osa kaupungin identiteettiä. Sitä ei pidä antaa rakennusliikkeiden mielivallan pilattavaksi.

Urbaana-hankkeen suunnittelun antaminen rakennusliikkeelle on härskiä toimintaa. Avoin tila Baanan päällä on ainutlaatuinen mahdollisuus kehittää laadukasta kaupunkiympäristöä, joka yhdistäisi Kampin ja Töölön maailmanluokan alueeksi. Ideakilpailu Urbaanaa varten on järjestettävä ehdottomasti, meneehän tässä ja muissa hankkeissa Suomelta kokonaan maine arkkitehtuurin suurvaltana ja kaupungilta sen identiteetti”, Lipponen päättää mielipidekirjoituksensa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 12 kertaa

12 vastausta artikkeliin “Paavo Lipponen: Elielinaukiolle ei mahdu minkäänlainen rakennus”

  1. 8kymppinen ex demari. Siitä on hyvä rakennusalan ammentaa.

    1. Mistäs rakennusalalle saataisiin identiteetti, Paavo ja ammattiyhdistysliikkeet eivät ainakaan ole sitä saaneet ajan saatossa rakennettua, pikemminkin toisin päin.

  2. Paavon kanssa tällä kertaa samaa mieltä. Helsingin rakennusbuumiin olisi saatava jo jarrua.

    1. Riippuu, mihin rakennetaan. Viheralueiden päälle p*komiset tulisi kategorisesti kieltää jo ihan lakitasolla.

      1. lakiehdotuksesi perusteella kaikki rakennukset Ivalosta etelään tulisi purkaa

        1. Edellisessä kommentissa oli puhe Helsingistä, eli tarkoitin tietenkin Helsinkiin jo kaavoitettuja viher-, virkistys- ja puistoalueita.

  3. ilmankos kesällä tuli tieto että nurkilla vuosia olleet autonakkikiskat piti häätää, turvallisuus näkökohdan vuoksi, pyöräilijät ja jalankulkijat olivat tulleet äkisti vääraan, näin asioista tulee pienellä viiveellä totuudenmukaisia.
    taitaa maal alla olla toinen helsinki.

  4. Mielenkiintoista näin ennen vaaleja ja uusia pormestareita. Jotain saattaa tulla ilmi, ainakin lisää keskustelua.
    https://yle.fi/uutiset/3-11829138

    Joukko arkkitehteja syyttää Helsinkiä rakentamisen salamyhkäisyydestä ja “uuskorporatismista” – tuore kirja: tulevaan jättiareenaan liittyy kytkykaupat

    Tuoreen kirjan mukaan kaupunkisuunnittelu on ulkoistettu Helsingissä sijoittajille ja rakennuttajille. Listasimme kolme esimerkkiä.
    kaupunkisuunnittelu 11.3. 06:45Päivitetty 11.3. 08:55

  5. Paavolla on sananvapaus, ei riistetä sitä edes Paavolta.

  6. Onkohan pamfletin kirjoittajilta hieman unohtunut, että rakentamisen seurauksena luonnonympäristö on muuttunut peruuttamattomalla tavalla Helsingissä jo 1500-luvulta saakka? Edellisiä kerrostumia on muutettu ja tuhottu, kun uutta on toteutettu.

    Nyt kaavoituskritiikissä pohjimmiltaan on kyse vain erilaisista mielipiteistä sen suhteen, missä määrin lähes 500 vuotta jatkunut historiallisten kerrostumien muodostuminen pitäisi pysäyttää johonkin tiettyyn aikakauteen?

    Entä jos joku perustellusti toivoisi, että Helsinki tulisi täysin ennallistaa perustamisvuotensa 1550 asuun?

  7. Kaasuputken voisi siihen vetää ja kultainen fonisti liekin valoon.

Vastaa käyttäjälle kivitautinen Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat