Kokeile kuukausi maksutta

Palkansaajien ennuste: Suomen talous kasvaa tänä vuonna 2,5 ja ensi vuonna 3,1 prosenttia

Yksityinen kulutus on koronakriisin päätyttyä poikkeuksellisen vahvaa, PT arvioi.

Kauppa käy kitkatta myös koronan jälkeen, ennustaa PT.

Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) ennustaa, että Suomen bruttokansantuote (bkt) kasvaa tänä vuonna 2,5 prosenttia. Ennuste on 1,4 prosenttiyksikköä pienempi, kuin laitos ennusti syysennusteessaan.

Ensi vuoden kasvuennustetta PT sen sijaan nosti 1,4 prosenttiyksiköllä 3,1 prosenttiin. Vuonna 2023 bkt:n kasvu loivenee ennusteen mukaan 1,4 prosenttiin.

Yksityinen kulutus on koronakriisin päätyttyä poikkeuksellisen vahvaa tänä ja ensi vuonna, PT arvioi.

PT ennustaa, että yksityisen kulutuksen kasvu ei purkaudu lyhytkestoisena kulutuspiikkinä, vaan jakaantuu tälle ja ensi vuodelle.

Vienti toipuu ja inflaatio kiihtyy

Suomen vienti toipuu koronakriisistä PT:n mukaan tänä ja ensi vuonna. Ennusteessa koronakriisin päättymisestä aiheutuva viennin ja tuonnin kasvu ajoittuu suurimmalta osin ensi vuoteen siten, että vuonna 2022 vienti kasvaa 7 prosenttia ja tänä vuonna 4,5 prosenttia. Edellisessä ennusteessaan PT ennusti viennin kasvavan tänä vuonna 13,2 prosenttia.

Työttömyysaste on ennusteen mukaan tänä vuonna 7,4 prosenttia ja ensi vuonna 6,9 prosenttia. Koronakriisiä edeltävälle tasolle työttömyysaste palaa ennusteen mukaan vasta vuonna 2023, jolloi se painuisi 6,7 prosenttiin.

Kuluttajahintainflaatio olisi tänä vuonna 1,3 prosenttia, ensi vuonna 1,2 prosenttia ja vuonna 2023 laskisi 1,1 prosenttiin.

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Palkansaajien ennuste: Suomen talous kasvaa tänä vuonna 2,5 ja ensi vuonna 3,1 prosenttia”

  1. Odottaisin PT:lät hiukan realistisuutta, ei pitäsi valehdella noin paljon, menee uskottavuus. Konkurssisuma on vasta alussa….

    1. Olen samaa mieltä kuin TilastoHarha. Kenen etua tämänlainen tahallaan liioittelu ajaa? Valhe, emävalhe, tilasto.

  2. Bruttokansantuotteen kehityksestä minulla ei ole vielä kantaa tämän vuoden osalta, kun en ole siihen asiaan riittävästi perehtynyt, mutta on aika tavallakin riskejä sen suhteen, että vienti ei välttämättä toivu tänä vuonna. Sitä estää parikin asiaa. Ensinnäkin Brexit syö Suomen vientiä. Suomi on ollut isompi viejä Britanniaan kuin tuoja sieltä. Toisekseen maailmanlaajuinen konttipula estää tekemästä globaaleja kuljetuksia kohtuuhintaan. Kolmanneksi raakaöljyn hinnan nousu on tehnyt merikuljetuksista selvästi kalliimpia kuin oli vuonna 2020. Meriliikenteen polttoaineet ovat verottomia, eli hintojen nousu heijastuu suoraan kuljetuskustannuksiin. Neljänneksi, vientiä vaikeuttaa ja hidastaa arvokkaimpien tuotteiden osalta lentoliikenteen hiipuminen. Lentokoneiden reittiverkosto Suomesta ulkomaille on nyt selvästi suppeampi kuin oli vuoden 2020 alussa, jolloin oli suorat lentoyhteydet paljon useampaan paikkaan kuin on nyt. Arvokkaiden tuotteiden kuljetuksessa aika on rahaa.

    Tämä vuosi näyttäisi olevan kotimarkkinavetoisempi ja siis aiempaa enemmän kotimaisen kulutuksen varassa niin Euroopassa kuin monissa muissakin osissa maailmaa kuin mihin oli jo totuttu. Sitten kun rajat taas aukeavat, kasvaa myös vienti ja tuonti. Vaikka pääosa viennistä onkin ammattimaisten toimijoiden käsissä, myös kuluttajatuonnilla ja kuluttajaviennillä on tavannut olla miljardiluokasa oleva osuus Suomen kokonaisviennissä ja -tuonnissa. Nyt kuluttajavienti ja kuluttajatuonti on vähäistä, kun mm. laivat aiemmin olleelta reitiltä Helsinki-Tukholma seisovat satamassa ja sekä länsirajan että itärajan yli ei pääasiassa pääse matkustajat kulkemaan. En tiedä, onko PT:n ennustetta tehtäessä analysoitu miten tarkasti sitä, mistä esimerkiksi viennin kokonaisuus on aiemmin rakentunut, ja että miten se tänä vuonna todennäköisesti rakentuu.

  3. Wahlroosin kuoliaaksi vaiettu toteamus löytyy mm youtubelta

    Suomen bruttokansantuote on edelleen samalla tasolla kuin vuonna 2007 eli mitään kasvua ei ole ollut 14:ään vuoteen.

    Podcast Löytynee YouTube ilta hakusanalla Harkimo Wahlroos

    Ari Ojapelto on myös kirjoittanut aiheesta Omassa blogissaan jo parinkin kilometrin verran palstamillimetrejä

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat