Kokeile kuukausi maksutta

TEK: Korkeakouluille 3 000 euron värväyspalkkio ulkomaisista opiskelijoista

Jokisen mielestä hallituksen olisi hyvä tarttua asiaan jo tulevassa puoliväliriihessä, mikäli ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden määrä aiotaan kaksinkertaistaa vuoteen 2030 mennessä.

Vastaava järjestelmää ehdotti myös työ- ja elinkeinoministeriön asettama kestävän kasvun työryhmä, joka julkaisi raporttinsa helmikuun lopussa.

Tekniikan akateemiset TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokinen ehdottaa ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden määrän kaksinkertaistamista nykyisestä noin 20 000 opiskelijasta 40 000 opiskelijaan siten, että korkeakoulut saisivat 3 000 euron palkkion uusista ulkomaalaisista opiskelijoista.

”Hallituksen kannattaa tukea taloudellisesti korkeakouluja hankkimaan lisää opiskelijoita ulkomailta, koska osaavan työvoiman lisäys luo kasvua ja työpaikkoja”, Jokinen toteaa tiedotteessa.

TEkin toiminnanjohtajan ehdotuksessa valtio tukisi korkeakouluja 3 000 euron värväyspalkkiolla, joka maksettaisiin jokaisesta uudesta ulkomaalaisesta opiskelijasta.

”Värväyspalkkio on suurin piirtein sama kuin suomalaisten mediaanipalkka. Uskon, että rahat saadaan takaisin moninkertaisesti tulevina verotuloina”, Jokinen sanoo.

Vastaava ehdotti  myös työ- ja elinkeinoministeriön asettama kestävän kasvun työryhmä, joka julkaisi raporttinsa helmikuun lopussa. TEKin Jari Jokisen mielestä hallituksen olisi hyvä puoliväliriihessä ponnistella ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden määrän kaksinkertaistamiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa

7 vastausta artikkeliin “TEK: Korkeakouluille 3 000 euron värväyspalkkio ulkomaisista opiskelijoista”

  1. Miksi? Miksi ulkomaalaisia pidetään kaikessa suuremmassa arvossa kuin suomalaisia? Meillähän piti olla täällä maailman paras koulujärjestelmä, joka tuottaa maailman parhaita oppilaita?

    Miksi ei helpoteta kotimaisten opiskelijoiden tietä korkeakouluihin, vaikkapa niin että korkeakoulut järjestäisivät verkkokursseina ilmaiseksi, eli valtion tuella jatkuvasti rullaavia perus matemaatikan yms. kursseja, sellaisten henkilöiden osaamisen parantamiseksi, joilla ei välttämättä lukiossa ollut motivaatiota opiskella, kun eivät itsekään tienneet mitä haluaisivat tehdä.

    Tämä valtio on aivan käsittämätön. Omien kansalaisten mielenterveys-palveluista leikataan, annetaan nuorten syrjäytyä, rakennetaan jopa tarkoitsella sellaisia oppimismalleja ja tapoja, jotka suosivat tiettyjä ryhmiä ja tekevät toisten ryhmien oppivelvollisuudesta helvettiä. Sitten kaiken tämän päälle aiotaan käyttää rajattuja resursseja ulkomaalaisten kalasteluun. Varmaankin siksi että onhan se helpompaa kalastella muualta ihmisiä, verrattuna siihen että laitettaisiin asiat kuntoon kotimaassa.

    1. Pidäetaan tyhmät tyhminä ja köyhät köyhinä sanoo:

      Monessa muussakin banaani valtiossa koko koulutusjärjestelmän perustarkoitus on pitää ainoastaan tyhmät tyhminä ja köyhät köyhinä.

      Etteivät hyppisi vallasväen varpaille.

      DDR stä sosialisoitu nyky peruskoulu, jossa opetus etenee heikkolahjaisimpien mukaan, on ihanteellinen väline tähän puuhasteluun.
      Varsinkin suurissa kaupungeissa tätä luku- ja kirjoitustaidotonta väkeä tuntuu olevan loputtomasti saatavilla

  2. Valtio se vaan velkaantuu ja toiset keksivät kaikenlaisia tukijaisia valtion menojen kasvattimaksi . Esim parempi tuloisille annetaan sähköauton hankintaan 2 000 €.

    Nyt joku on keksinyt tukea ulkomaisia opiskelijoita, jotka tulevat tänne opiskelemaan ja lähtevät valmistuttuaan pois maasta.

    Kyllä suomalaisia opiskelijoille pitäisi suoda opiskelupaikka ensin ja tukea niitä.

  3. Ongelmana on se, että niistä ulkomailta tulevista korkeakoulopiskelijoista, joilla ei jo alunperin ole siteitä Suomeen (ja suomen tai ruotsin kielen taito ennestään), varsin harva työllistyy pysyvästi Suomeen, ainakaan vuotta pidemmäksi ajaksi. Värväyspalkkion sijaan harkita voisi työllistymispalkkiota, joka maksettaisiin työllistymisestä Suomeen 3 vuotta valmistumisen jälkeen. Sellainen voisi kannustaa kehittämään koulutuksia sellaisiksi, mistä on hyötyä työllistymisen kannalta. Toki esim. lääketieteestä valmistuvista jokseenkin kaikki saavat töitä, koska koulutusmäärät ovat alle kysynnän, mutta monella muulla alalla työllistyminen ei ole yhtä helppoa ja itsestäänselvää

    1. Ongelma on siis tällainen:
      ”Tekniikan alan yliopistokoulutuksesta valmistuneista ulkomaalaisista joka kolmas lähtee Suomesta heti valmistuttuaan ja vain noin puolet työllistyy vuoden kuluessa”

      Lisäksi samassa jutussa todettiin, että::
      ”kansainvälisistä tekniikan alan yliopistokoulutetuista tulee halpatyövoimaa verrattuna suomalaisiin tekniikan alan yliopistokoulutettuihin. Suomalaisen vastavalmistuneen keskipalkka on 3 400 euroa kuukaudessa ja ulkomailta tulleen noin 18 prosenttia alhaisempi eli 2 800 euroa kuukaudessa”
      https://www.verkkouutiset.fi/kolmannes-kv-opiskelijoista-lahtee-valmistuttuaan/#e29393ca

      Ongelmana työllistymisen kannalta se, että Suomesta valmistuneista ulkomaalaisista vain noin puolet työllistyy vuoden kuluessa valmistumisestaan Suomeen. Vastaavasti Suomen kansalaisilla näissä ikäluokissa työllisyysasteet ovat korkeita. Opinnot saa tehtyä pelkällä englannillakin, ja työelämässä pelkällä englannillakin pärjää osassa työpaikoista, mutta monissa muissa tehtävissä työntekijöiden odotetaan ymmärtävän ja osaavan esittää asiansa myös suomeksi tai ruotsiksi. Ennen kuin värväyspalkkioita aletaan rakentaa ulkomaalaisten opiskelijoiden sisäänottojen lisäämiseksi pitäisi opintoputken loppupään jälkeinen työllistyminen hoitaa paremaan jamaan. Teknologiateollisuus työllistää nykyisin kovin heikosti Suomessa valmistuneita, muualta maailmasta Suomeen tutkinnon suorittamaan tulleita, minkä seurauksena moni vaihtaa valmistumisen jälkeen asuinmaan lopulta muualle.

    1. Hohhoijaa. Sama kun linkkaisit kansanuutisten juttuja. Älkää katsoko persujen propagandaa

Vastaa käyttäjälle sitten Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat