Ylva teki EU:n ensimmäisen taksonomia-analyysin kiinteistöilleen ja huomasi monta ihmeellisyyttäkin kriteereissä

Ylva eli Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan varallisuudenhoitaja teki taksonomia-analyysin ensimmäisenä toimijana Suomessa. Kestävän liiketoiminnan johtaja Antti Ruuska arvelee, että se voi olla ensimmäinen jopa Euroopassa.

Taksonomia-asetus on sen verran viivästynyt, että lopulliset kriteerit eivät ole vielä valmiit, mutta Ylva teki oman arvionsa jo julkistetuilla alustavilla tiedoilla.

Taksonomia-analyysi käsitti Ylvan liiketoiminnan sekä uudis- ja korjaushankkeet. Siinä laskettiin hiilivelka eli kasvihuonekaasujen määrän, joita Ylvan omistama kiinteistöt ovat elinkaarensa aikana ilmaan päästäneet.

Ylvan analyysilla on laajempaakin merkitystä, sillä EU:n kestävän rahoituksen tueksi tarkoitettu taksonomia auttaa sijoittajia, yrityksiä ja liike-elämän toimijoita sekä EU:n jäsenvaltioita suuntaamaan sijoituksiaan kestäviin kohteisiin. Kiinteistöjen osalta energiatehokkuusluokka on keskeisin kestävyyden arviointikriteeri.

Luokitusjärjestelmä määrittelee, millaiset sijoituskohteet vievät kohti hiilineutraalia ja kestävää taloutta. Se on tärkeä osa EU:n tulevia ilmastopoliittisia toimia.

Mahdollisesti jo ensi vuodesta alkaen suurten pörssiyhtiöiden ja finanssialan toimijoiden on  raportoitava kestävän liiketoiminnan osuus liiketoiminnastaan taksonomian mukaisesti.

EU määritteli tiukoin ympäristökriteerein, mihin elvytysrahoja saa käyttää – taksonomia tulee julkisiin hankintoihinkin

Ylva suhtautui uudistukseen niin erittäin positiivisesti, että päätti tehdä taksonomialaskelmat viimeisimmän saatavilla olevan taksonomiaversion mukaisesti, vaikka Ylva ei kuulu vaatimusten piiriin. Käytännössä laskelmat koskevat kiinteistöjä, koska ravintolat eivät kuulu taksonomia-aloihin.

Ylvalla on kovat ympäristötavoitteet

Ylva oli jo ennen taksonomia-analyysia tehnyt paljon toimenpiteitä hiilijalanjälkensä parantamiseksi.

”Kunnianhimostamme kertoo se, että aiomme saavuttaa hiilineutraaliuden vuoden 2025 loppuun mennessä – huomattavasti toimialojamme ja Pariisin ilmastosopimuksen edellytyksiä nopeammin”, Ruuska kertoo.

Se tarkoittaa nykyisen vuotuisen 2400 hiilidioksiditonnin nollaamista.

Ylvan kiinteistöjen hiilijalanjälki tippui viime vuoden aikana 30 prosenttia vuoden 2019 tasosta.

Ylva on mukana Raklin green deal -sopimuksesssa, jossa tavoitellaan vaarattoman rakennus- ja purkujätteen materiaalihyödyntämisasteen nostamista 70 prosenttiin. Ylva nosti oman tavoitteensa 90 prosenttiin. Sitä päästiin heti testaamaan Helsingissä sijaitsevan Tieteen ja talouden korttelin Lyyran työmaalla. Siellä purkujätteen kierrätys onnistui odotettuakin paremmin – jätteestä hyödynnettiin lopulta yli 97 prosenttia. Siitä 22 000 tonnia käytettiin maarakennukseen eli rakennustuotteiden todelliseen uudelleenkäyttöön on toki vielä matkaa.

Lyyra-hankkeessa päätettiin tavoitella A-energialuokkaa, vaikka tiedettiin, että se on hotellirakennuksessa huomattavasti kovempi tavoite kuin asuinkerrostaloissa. Siihen päästiin, kun projektitiimi pantiin innovoimaan ratkaisuja. Hankkeessa päätettiin esimerkiksi toteuttaa jäteveden lämmöntalteenotto, ja ilmanvaihdon ohjaus mietittiin täysin uusiksi.

Lyyra-korttelin rakentamisvaiheen päästöiksi laskettiin 13 000 hiilidioksiditonnia. Käyttövaiheen päästöiksi on arvioitu 100 hiilidioksiditonnia, missä on otettu huomioon sitoumus nollahiiliseen operointiin vuoden 2025 lopussa. Käyttövaiheen osuus on siis käytännössä nolla.

Ylva käynnistämässä kolme isoa rakennushanketta – ”Sähkönsyöttöasemalla on tosi tärinäherkkiä laitteita”

”Meidän inklusiivisen työmaamme konsepti on saanut hyvää palautetta ja tulemme viemään sen seuraavalle tasolle tänä vuonna kansainvälisen, OECD:n B4IG-konsortion avulla”, kertoo Ruuska.

Ylva on sitoutunut kiinteistöjen Zero Carbon -aloitteeseen, jonka tähtäimenä on varmistaa hiilineutraalit rakennukset ja kiinteistöt viimeistään vuoteen 2030 mennessä. Ylva haluaa saavuttaa tavoitteen tätäkin aiemmin. Hyvänä mallina on Energiatehokkuussopimuksessa, jonka tavoitteet Ylva saavutti jo vuonna 2020, vaikka tavoitevuosi 2025.

Taksonomia-analyysin plussat ja miinukset

Ylvan omien kiinteistöjen taksonomia-analyysi oli Ruuskan mukaan varsin suoraviivainen. Kiinteistöomistusten osalta rakennusten, jotka on rakennettu ennen vuoden 2020 loppua, tulee kuulua energiatehokkuusluokkaan A edistääkseen vähähiilisyyteen siirtymistä tai energialuokkaan B edesauttaakseen ilmastonmuutokseen sopeutumista.  Ylvan kiinteistöt eivät näitä vaateita vielä täytä.

Taksonomia ottaa vahvan kannan sen puolesta, että energiansäästöt ja puhtaan energian tuotanto ovat se tie, jota kiinteistösektorin pitäisi kulkea. Esimerkiksi vihreällä sähköllä, päästöttömillä lämpötuotteilla ja kompensaatioilla toteutettavat hiilineutraaliustoimenpiteet ovat taksonomiamielessä merkityksettömiä, eivätkä takaa pääsyä vihreän rahoituksen piiriin.

Ruuskan mukaan uudisrakennusten taksonomiakriteerit ovat osittain hyvinkin vaikeaselkoisia ja toisaalta erittäin yksityiskohtaisia, esimerkiksi vesihanojen virtaamien suhteen.

Kriteerien täyttämisestä voi tulla haastavaa, jos suomalainen lainsäädäntö (energialuokka, sisäilmastoluokitukset) ei vastaa taksonomian vaatimuksia, suihkuhanojen maksimivirtaamavaade (6 l/min) ei olekaan riittävä hankkeen hotelliosan suihkujen käyttöön tai rakennuksen suunnitteluvaiheessa tehdyt mukautuvuuteen ja purettavuuteen liittyvät ratkaisut todetaan riittämättömiksi.

Taksonomia asettaa uudisrakennuksille kolme päävaatimusta, jotka koskevat niiden energiatehokkuusluokkaa, ilmatiiviyttä ja lämpövuotoja sekä hiilijalanjälkilaskentaa. Lisäksi niille asetetaan useampia  Do No Significant Harm -vaatimuksia (DNSH), mikä tarkoittaa, että toimet eivät saa aiheuttaa merkittävää haittaa millekään kuudesta valitusta ympäristötavoitteesta.

Vaatimus 1: Uudisrakentamisessa rakennuksen nettomääräisen energiankulutuksen tulee taksonomiakriteerien mukaan olla 20 prosenttia alle kansallisen standardin. Suomessa tämä tarkoittaa 20 prosenttia alle lähes nollaenergiatason. Lyyrassa tämä vaade täyttyy kirkkaasti. Mahdollisia ongelmia saattaa aiheutua siitä, että Suomen energiatehokkuusluokat eivät perustu puhtaasti primäärienergian eli jalostamattoman luonnonenergian kulutukseen, vaan niiden laskennassa käytettävät energiamuotojen kertoimet arvioivat tämän lisäksi (MRL 117 g § mukaisesti) myös uusiutuvan energian käytön edistämistä sekä lämmitystapaa energiantuotannon yleisen tehokkuuden kannalta.

Vaatimus 2: Rakennusten tulee olla lisäksi ilmatiiviitä ja lämpövuodoiltaan maltillisia, ja mahdolliset poikkeamat tulee ilmoittaa sijoittajille. Lyyra on kriteeristön mukainen.

Vaatimus 3: Yli 5000 m2 laajuisille rakennuksille vaaditaan koko elinkaaren kattava hiilijalanjälkilaskelma, joka on vaadittaessa esitettävä sijoittajille ja asiakkaille. Lyyralle on tehty tällainen laskelma.

DNSH (2): Arvion mukaan hankkeeseen ei kohdistu merkittäviä taksonomiakriteeristön ilmastoriskejä.

DNSH (3): Vesikalusteiden, kuten wc-istuinten, pisuaarien, hanojen ja suihkujen vedenkulutukselle on asetettu ehdottomia vaatimuksia. Muiden virtaamavaatimukset toteutuvat, mutta suihkujen 6 l/min -vaatimus on haastavampi, sillä markkinoilla ei ole yleisesti saatavilla vaatimuksen täyttäviä tuotteita. Lisäksi Suomessa on tuotteista vain rajallisia käyttökokemuksia. On myös epäselvää, minkä ongelman tämä vaatimus pyrkii ratkaisemaan. Suomessa vesivarantojen riittävyyteen ei liity samanlaisia haasteita kuin monissa muissa maissa.

DNSH (4): Lyyran purku- ja rakennusjätteen hyödyntämisaste (vaatimus: yli 70 prosenttia) täyttää kriteerin selvästi. Lyyra täyttää myös vaatimuksen mukautuvuuden huomioimisesta suunnitteluvaiheessa. Purettavuuden osalta kriteerin toteutumista täytyisi tarkastella vielä erikseen.

DNSH (5): Rakennus ei luonnollisesti sisällä asbestia. Muiden vaatimusten osalta on epäselvää, miten ne suhteutuvat Suomessa käytettyyn sisäilmastoluokitukseen ja sen kriteereihin. Tämän vaatimuksen toteuttaminen vaatii erillisen analyysin vaatimusten suhteesta sisäilmastoluokitukseen. Jos nämä eivät vastaa toisiaan, tarvitaan laajempi analyysi ja erityistoimenpiteitä hankinnoissa.

DNSH (6): Rakennus täyttää biodiversiteettiin ja luonnon ekosysteemeihin liittyvät vaatimukset, sillä se ei sijaitse erityisen herkällä tai suojellulla luontoalueella vaan olemassa olevassa kaupunkiympäristössä entuudestaan rakennetulla tontilla.

Kaivopihan liikekeskittymä ja Grand Hansa -hotelli ovat taksonomiakriteeristön mukaisia ainakin energiatehokkuuden osalta.

Vuonna 2020 Ylva toteutti kolme erillistä energiatehokkuuden parantamisen kokonaisuutta. Kampissa sijaitseviin asuntoihin tehtiin julkisivuremontti, joka voidaan luokitella taksonomiakriteerien mukaiseksi energiatehokkuutta parantavaksi laitteiston asentamiseksi. Myös vesikalusteiden vedenkulutusta pienentävä hanke istui samaan kategoriaan.

Laajamittainen energiatehokkuuskorjauksia ja ohjausta sisältänyt toimenpidekokonaisuus oli yhdistelmä taksonomiakriteerien mukaista laitteistoasennusta ja energiatehokkuutta parantavaa ohjausta. Ne eivät kuitenkaan vieneet korjausten kohteena olleita rakennuksia A-energialuokkaan, joten korjaukset olivat ilmastonmuutokseen sopeuttavia, eivät sitä hillitseviä.

Antti Ruuskan arvio on, että taksonomia-analyysi, vaikkakin vielä keskeneräisillä kriteereillä arvioituna, antaa selvän viestin, että Ylvan, samoin kuin kaikkien Suomen kiinteistöomistajien, olisi syytä parantaa omistetun kiinteistökannan energiatehokkuusluokkaa ,jos ne haluavat tehdä tulevaisuudessa vihreää kiinteistöliiketoimintaa.

Uusi kaavoitus- ja rakentamislaki ohjaa meillä pian vähähiilisyyteen ja kiertotalouteen. Auki on kuitenkin missä vaiheessa ja millaisia vaatimuksia aletaan esittää korjausrakentamiselle. Sitä koskeva Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston selvitys valmistuu syksyllä. Korjauskohteissa energiansäästö on aivan ratkaisevassa roolissa materiaalivalintoihin verrattuna.

Raklin vähähiiisyysseminaarissa ylvalaisilla oli radikaali ehdotus keskustan arvokiinteistöjen energitalouden parantamiseksi. He kyseenalaistivat ajattelun, että julkisivut on täysin suojeltu eikä niihin saisi koskea. Ehdotus oli, että alkuperäisen julkisivun voisi korvata kopiolla, jonka energiatehokkuus olisi uudisrakentamista vastaava.