Kokeile kuukausi maksutta

Rekkojen pysäköintipaikkojen 99 prosentin käyttöaste ei salli yhtään liikenteen kasvua pääkaupunkiseudulla

Rekkojen pysäköintipaikat käyvät vähiin pääkaupunkiseudulla, sillä nykyisten pysäköintipaikkojen käyttöaste on jo 99 prosenttia.

Kuva: Rakli

Pienikin lisäys rekkaliikenteeseen ajaa raskaan liikenteen etsimään yönylipysäköintipaikkoja ja ajantasauspaikkoja muun liikenteen seasta ja pahimmillaan asuinalueiden katujen varsilta.

Raklin klinikassa haettiin ratkaisuehdotuksia asiaan yhdessä valtion, kuntien ja markkinatoimijoiden kesken.

”Rekoille tarkoitettuja pysäköintipaikkoja tarvitaan ehdottomasti lisää. Lainsäädäntö ja liikenneturvallisuus edellyttävät raskaan liikenteen kuljettajilta taukoja tietyin aikavälein. Samaan aikaan kuljetusketjujen kustannustehokkuus vaatii taukojen oikea-aikaisuutta. Riittävän pysäköinnin järjestämisessä hyödyt ovat kustannuksia suurempia”, Raklin johtaja Kimmo Kurunmäki sanoo tiedotteessa.

Raskaan liikenteen kuljetusten sujuvuus vaikuttaa bruttokansantuotteen, teollisuuden sekä vientimarkkinoiden kehittymiseen. Jo pelkästään verkkokaupan voimakas kasvu lisää paineita tavarakuljetusten onnistumiselle ja oikea-aikaisuudelle. Helsingissä ei käytännössä ole lainkaan ajantauspysäköintiin varattua paikkaa. Ajantasauspaikoilla rekat voivat odottaa lyhyitä aikoja esimerkiksi ennen laivaan ajamista.

”Ajantasauspaikkojen puute näkyy esimerkiksi Helsingissä kadun varsille pysäköityinä rekkoina. Tämä ei tietenkään ole kenenkään etu.”

Uudenmaan ely-keskuksen sekä Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunkien toimeksiannosta järjestetyssä markkinavuoropuhelussa löydettiin vähimmäisvaatimuksia ja konsepteja raskaan liikenteen yönyli- ja ajantasauspysäköintiin. Vaatimusten ja konseptien avulla halutaan tunnistaa mahdollisia uusia raskaan liikenteen pysäköintipaikkoja ja kilpailuttaa operaattoreita.

Yönylipysäköinnin paikkojen toivottiin sijaitsevan pääväylien varrella lähellä logistiikkakeskuksia ja muita keskeisiä määränpäitä. Pysäköintialueen tulee olla rajattu raskaan liikenteen kulkuneuvoille, niissä tulee olla muun muassa riittävä valaistus, aitaus, pesutilat, jätehuolto ja kulunvalvonta.

Ajantasauspysäköintipaikoille vaatimukset ovat kevyempiä. Myös pienemmät ja väliaikaiset alueet ovat hyödynnettävissä ajantasauspysäköintiin. Parkkipaikoille toivottiin kuitenkin valvontaa, kunnossapitoa, selkeää ja rajattua aluetta rekoille sekä kuljettajille ajantasaista tilannetietoa vapaana olevista paikoista.

”Yönylipysäköinnin kilpailutukseen on jo hyvät edellytykset. Tärkeää olisi päästä liikkeelle yhdellä alueella ja laajentaa tarjontaa tarpeen mukaan. Ajantasauspysäköintiin on kartoitettu kohteita, mutta niiden soveltuvuutta pitää selvittää tarkemmin. Tarvitsemme ajantasauspysäköintipaikkoja jokaisessa pääkaupunkiseudun kaupungissa sekä kanavan, jonka kautta kiinteistönomistajat voivat ilmoittaa omista väliaikaiseenkin parkkipaikkakäyttöön soveltuvista alueista”, Kurunmäki kertoo.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Rekkojen pysäköintipaikkojen 99 prosentin käyttöaste ei salli yhtään liikenteen kasvua pääkaupunkiseudulla”

  1. Oliko tuo 99 %:n käyttöaste tilanne ajalta ennen koronasulkujen vai nykytilanne? Tarkoitan sitä, että esimerkiksi Helsinki-Tukholma -risteilijät eivät ole liikkuneet noin viimeiseen vuoteen, mikä on vähentänyt myös satamien rekkaliikennettä. Tukholman rahdit ovat siirtyneet kulkemaan mm. Naantalin ja Turun satamien kautta. Koko Itämeren laivaliikenne rahteineen kokee markkinoiden uusjaon seuraavan 2 vuoden aikana. Vaasa-Uumaja -väliin tulee jo kesällä uusi alus aiempaa isommalla rahtikapasiteetilla, jonne siirtynee kuljetuksia myös muilta reiteiltä, kun kapasiteettia on aiempaa enemmän, ja sen lisäksi Itämerelle on 2 vuoden sisään tulossa 4 muutakin uutta isoa laivaa, joista joissa on hyvinkin iso rahtikapasiteetti. Näistä toinen lienee tarkoitettu aamu- ja toinen iltalähtöihin. Esimerkiksi Naantali-Kapellskär -reitille on valmistumassa jopa kaksi alusta, joihin mahtuu 1 100 henkilöä ja peräti 5100 kaistametriä rahtia: https://navigatormagazine.fi/uutiset/meriteollisuus/finnlines-vahvistaa-odotetut-superstar-luokan-alustilaukset/ . Vanhoihin Ruotsin risteilijöihin rahtia on mahtunut yleisimmin vain noin 1000 kaistametrillistä. Yksikin 5100 kaistametrin laiva Naantaliin sijoitettuna kykenee kuljettamaan suunnilleen sen verran rahtia Suomen ja Ruotsin välillä kuin on kulkenut Helsingin satamien ja Tukholman välillä neljällä vanhalla risteilijällä.

    Iso kysymys rekkaruuhkien kannalta on, että mitä reittejä rekkarahdit jatkossa Suomeen ja Suomesta ulos kulkevat. Jos rahteja siirtyy Naantalin reitille, voi olla, että Helsingin satamien seutujen rekkojen määrät vähenevät. Jos vastaavasti kaksi tuollaista laivaa, johon mahtuu rahtia 5100 kaistametriä vastaavasti alkaisikin lipua Helsingin satamaan, tarvittaisiin rekkaparkkeja reilusti lisää. On melkoinen määrä rekkoja, joka lähtee liikkeelle sellaisen laivan saapuessa perille tai aloittaessa lastauksensa, saati jos sellaisia tulee sekä aamuisin että iltaisin samaan satamaan.

  2. Siis uusia aluksia on tulossa yhteensä 5. Yksi Vaasa-Uumaja -välille (Wasaline), kaksi alustavien suunnitelmien mukaan Naantali-Kapellskär -reitille (Finnlines), yksi Helsinki-Tallinna -reitille (Tallink) ja yksi Turku-Tukholma -reitille (Viking Line). Näihin aluksiin menee selvästi enemmän rahtia kuin on mennyt niihin aluksiin, joita nämä uudet laivat korvaavat. Esimerkiksi Wasalinesin uuteen laivaan mahtuu 1500 kaistametriä rahtia. Nykyiseen Wasa Expressiin rahtia mahtuu vain 1150 kaistametriä, joka sekin on tosin ollut enemmän kuin mitä rahtia mahtuu esim. 932 kaistametrin Silja Europaan tai 980 kaistametrin Mariellaan. Tallinkin uuteen laivaan tulee 1 900 kaistametriä. Vikingin uuteen laivaan tulee 1500 kaistametriä, eli yhtä paljon kuin Wasalinesin uuteen Aurora Botniaan. Ja Finnlinesin uusiin laivoihin tulee tosiaan ilmeisesti jopa 5100 kaistametriä molempiin. Yhteen laskettuna uusiin Itämeren laivoihin olisi tulossa 1500+1500+1900+5100+5100= 15 100 kaistametriä rahtikapasiteettia eli noin kuudentoista Silja Europan rahtikapasiteetin verran. Samalla kun uusia aluksia tulee liikenteeseen ja rahtikapasiteetti kasvaa, kilpailu rahdeista kiristynee. Verkkokaupan kasvu lisää rekkarahteja.

Vastaa käyttäjälle mietintää Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat