Tämä on rikollisuutta pienellä riskillä: Ulkomaalaisten alipalkkaus päätyy harvoin oikeuteen

Ulkomaalaisten räikeä työperäinen hyväksikäyttö on noussut otsikoihin. Keskustelua on ollut niin ukrainalaisista rakennustyömiehistä, ravintola-alan työntekijöistä kuin siivoojista.

Yksi työperäisen hyväksikäytön muodoista on työntekijän alipalkkaus, jossa työntekijälle maksetaan yleissitovaa työehtosopimusta pienempää palkkaa.

Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö on tutkinut ulkomaalaisten työntekijöiden alipalkkausta koskevia oikeustapauksia. Yksi viime syksynä julkistetun selvityksen keskeinen havainto on, että ulkomaalaisten alipalkkaus on Suomessa osittain kriminalisoitu, vaikka asiasta ei olekaan erillistä rikoslain pykälää.

Alipalkkaustapaukset päätyvät oikeusprosessiin todella harvoin. Kun näin tapahtuu, annetaan tuomiot pääosin kiskonnantapaista työsyrjintää koskevan rikoslain pykälän perusteella. Myös työsyrjinnän nimikkeellä annetaan joitakin tuomioita.

Mikäli tuomioistuin katsoo liian alhaisen palkan täyttävän työsyrjintärikoksen tuntomerkit, on tuomiona lähes poikkeuksetta sakkoa joitakin satoja euroja.

Alipalkkaukseen liittyvät talousrikokset jäävät usein piiloon

Voidaan pitää melko todennäköisenä, että usein alipalkkaukseen liittyy talousrikoksia, jotka eivät syystä tai toisesta tule ilmi. Samassa yhteydessä ei oikeustapausten analyysin perusteella käsitellä läheskään aina talousrikosnimikkeitä, kuten vero- tai kirjanpitorikoksia.

Yksi syy alipalkkausta koskevien työrikosten vähäiseen kokonaismäärään on niiden lyhyt vanhenemisaika. Työrikostapauksia vanhenee rikosprosessin eri vaiheissa toistuvasti.

Selvityksen havainto on, että viranomaisten keinot puuttua alipalkkaukseen ovat puutteelliset. Alipalkkauksen estämiseksi ehdotetaan viranomaisten välisen yhteistyön tiivistämistä.