Kokeile kuukausi maksutta

Suomeen on syntynyt vaivihkaa merkittävä akkuteollisuuden keskittymä: kolmen tehtaan investoinnit voivat kasvaa yhteensä jopa 1,5 miljardiin euroon

Brittiläinen kemianyhtiö Johnson Matthey ilmoitti maanantaina, että se aikoo rakentaa akkumateriaalien tehtaan Vaasaan.

Venäläinen kaivos- ja metalliyhtiö Nornickel aikoo liki kaksinkertaistaa akkumateriaalien tuotannon Harja vallassa vuoden 2026 alkuun mennessä. Jalostamon suurimpia asiakkaita ovat saksalainen Basf ja brittiläinen Johnson Matthey, joka kertoi maanantaina rakentavansa akkumateriaalitehtaan Vaasaan.­Kuva: Jussi Partanen

Suomessa on jo pitkään ollut pulaa uusista investoinneista, mutta yksi toimiala on erottuu edukseen: akkuteollisuus.

Brittiläinen kemianyhtiö Johnson Matthey ilmoitti maanantaina, että se aikoo rakentaa Vaasaan akkumateriaalien tehtaan. Hankkeessa on mukana myös valtion sijoitusyhtiö Suomen Malmijalostus. Yhtiöt eivät kerro investoinnin arvoa, mutta se on väistämättä satoja miljoonia euroja.

Lue lisää: Vaasaan tulossa satojen miljoonien eurojen investointi akkumateriaalien tehtaaseen

”Suomella on hyvät mahdollisuudet kasvattaa painoarvoaan akkuteollisuuden raaka-aineiden valmistuksessa. Uusimmassa julkistuksessa on tuotu vahvasti esiin siitä, kuinka suuri merkitys eri yhtiöiden verkostoilla ja valtiolla on ollut. Tämä kertoo siitä, että Suomi on selvästi kiinnostava valtio akkuteollisuudelle”, sanoo Aalto-yliopiston materiaalitekniikan apulaisprofessori Mari Lundström.

”Suomella on hyvät mahdollisuudet menestyä”

Johnson Matthey korostaa, että Suomen Malmijalostus on sitoutunut natriumsulfaattiprosessin kehittämiseen sekä koboltti- ja nikkelisuolojen jalostamiseen sellaisiksi, että ne sopivat Vaasan tehtaan tuotantoprosessiin. Lisäksi Vaasan kaupunki on luvannut tarjota uusiutuvaa energiaa.

”Sähköautojen kysynnän kasvaessa voimakkaasti yhtiöt haluavat jo etukäteen varmistaa, että niillä on hyvät kumppanit, joiden avulla voidaan varmistaa raaka-aineiden saatavuus, pieni hiilijalanjälki ja riittävä teknologinen osaaminen. Kaikilla näillä osa-alueilla Suomella on hyvät mahdollisuudet menestyä”, apulaisprofessori Lundström sanoo.

Lundström pitää selvänä, että Suomeen on jo lukuisten investointien seurauksena syntynyt akkukemikaalien ja -materiaalien keskittymä, jota on mahdollista vahvistaa vielä entisestään.

”Kansainvälisessä vertailussa Suomi on sijoittunut kymmenen parhaan joukkoon, kun on selvitetty akkuteollisuudelle parhaita valtioita. Meillä on perinteisesti ollut vahvaa metallurgista osaamista, ja täällä on tuotettu paljon eri metalleja. Akkumateriaalien tuotantoa ei siis tarvitse aloittaa nollasta, vaan se vahvistaa jo ennestään vahvoja perinteitä ja osaamista.”

Eikä sitäkään pidä unohtaa, että puolet maailman kuparista tuotetaan suomalaisella liekkisulatusmenetelmällä, joten Suomi on menestynyt metallien tuotannossa ainakin keskivertoa paremmin.

”Ja kun otetaan huomioon meidän kallioperän ominaisuudet, materiaali- ja energiatehokkuus on aina ollut pakon sanelemana pitkälle kehitettyä ja paljon parempaa kuin monissa muissa valtioissa. Akkujen materiaali- ja energiatehokkuus korostuvat sähköautoissa, koska vihreys on monille keskeinen peruste ostaa sähköauto. Kun sähköautoissa keskeinen mielikuva on vihreys, täytyy myös niiden akkujen valmistuksen olla mahdollisimman vihreää. Tässä kilpailussa Suomella on kaikki mahdollisuudet menestyä hyvin muiden Pohjoismaiden kanssa”, apulaisprofessori Lundström sanoo.

Hietanen: Kilpailu on kovaa

Suomen Malmijalostuksen toimitusjohtajan Matti Hietasen mukaan Vaasan akkumateriaalitehdas työllistää toteutuessaan suoraan satoja ihmisiä. Myös hän painottaa, että Suomi on kansainväliselle akkuteollisuudelle mielenkiintoinen valtio.

”Kilpailu on kuitenkin kovaa, ja Johnson Mattheyn kanssa tehty sopimus on pitkällisen neuvottelun tulos. Suomen etuna on etenkin sähkön edullinen hinta mutta myös vakuuttava näyttö kestävän kehityksen ja yhteiskuntavastuun huomioimisessa sekä työvoiman saatavuus. Huono puoli on syrjäinen sijainti ja se, että Suomessa ei ole oikein yksityisiä sijoittajia, jotka edistäisivät tällaisia teollisia hankkeita.”

Ruotsissa Northwoltin akkutehdasta on hänen mukaansa jouduttanut elinkeinoelämän laaja osallistuminen hankkeeseen.

Vaasan akkumateriaalitehtaan lisäksi Suomen Malmijalostus on kertonut suunnittelevansa akkumateriaalien tehtaita Kotkaan ja Haminaan.

”Jos kaikki nämä kolme hanketta toteutuvat suunnitellusti, se tarkoittaisi yhteenlaskettuna parhaimmillaan jopa 1,5 miljardin euron investointeja. Kaikilla näillä kolmella hankkeella on hyvät edellytykset toteutua”, Hietanen sanoo.

Budjetissa lisärahoitusta Suomen Malmijalostukselle

Vaasaan Suomen Malmijalostus varautuu sijoittamaan enimmillään 150 miljoonaa euroa.

Valtion kuluvan vuoden talousarvio sisältää 300 miljoonan euron lisärahoituksen Suomen Malmijalostukselle akkumateriaalien investointeja varten.

Brittiläisen Johnson Mattheyn toimitusjohtajan Robert MacLeodin mukaan kumppanuus Suomen Malmijalostuksen kanssa Vaasan akkumateriaalitehtaassa on yhtiölle tärkeä virstanpylväs akkumateriaalien tuotannosta. Yhtiö valmistaa niitä nykyisin Puolassa.

”Kestävä kehitys on strategiamme ytimessä ja yhä tärkeämpää sekä asiakkaillemme että kuluttajille. Olemme iloisia Suomen Malmijalostuksen kanssa alkavasta yhteistyöstämme katodimateriaalien tuomiseksi markkinoille”, MacLeod sanoo tiedotteessa.

Valmistuksen lisäys hallituksen tavoite

Akkumateriaalien jalostuksen ja valmistuksen lisääminen on myös hallituksen teollisuuspolitiikan keskipisteessä.

”Hyvät uutiset suomalaisen akkuklusterin rakentumisesta jatkuvat. Vaasaan suunniteltu iso investointi on jatkoa Suomen Malminjalostuksen aiemmille uutisille Suomeen kaavaillusta prekursoritehtaasta. Suomalainen osaaminen ja vakaa investointiympäristö tukevat kansallisen akkustrategian mukaista kehitystä ja investointeja Suomeen, sanoo työministeri Tuula Haatainen (sd) tiedotteessa.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk) mielestä suunniteltu investointi osoittaa, että Suomi on kannustava ympäristö akkualan hankkeille. Hän pitää investointia seurauksena pitkäjänteisestä työstä suomalaisen akkuteollisuuden hyväksi ja investointien saamiseksi.

”Samalla uutinen alleviivaa tuoreen akkustrategian tärkeyttä tulevaisuuden näkymien selkiyttäjänä. Strategian kulmakiviä ovat muun muassa vastuullisesti tuotettujen raaka-aineiden saatavuus ja jalostus sekä vahva akkumateriaalien ja kierrätyksen tuotanto- ja tutkimustoiminta. Aluetaloudellekin tärkeät investoinnit ruokkivat epäilemättä myös muita uusia investointeja Suomeen”, Lintilä sanoo tiedotteessa.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Suomeen on syntynyt vaivihkaa merkittävä akkuteollisuuden keskittymä: kolmen tehtaan investoinnit voivat kasvaa yhteensä jopa 1,5 miljardiin euroon”

  1. Pari akkutehdasta jo valmistaa akkuja Suomessa, Ukissa ja Salossa. ”Valmet Automotive on jo yksi maailman johtavista akkujen sopimusvalmistajista vuosittaisella satojen tuhansien akkujen valmistuskapasiteetillaan.” kirjoitti Kauppalehti 28.1.2021

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat