Kokeile kuukausi maksutta

Raudoitusyrityksen toimitusjohtaja ylpeänä esittää yrityksensä työvoimapolitiikkaa Rakennuslehdessä.

– Puolalalaiset ovat ammattitaitoisia ja luotettavia työntekijöitä.
– Joudun joka kuukausi irtisanomaan työntekijän juomisen takia.

Siinäpä kommentteja ulkomaalaisten työntekijöiden käyttämisestä. Suomalaisia raudottajia on työnvälityksessä vapaana samaan aikaan tuhansia? Onko todellakin totta, että niistä ei löydy raudoittajan työhön soveltuvia tekijöitä? Mitähän kaikkea yritys on tehnyt sen eteen, että siellä työskentelisi suomalaisia työntekijöitä?

Rakennusalalle on valunut ulkomaisia työturisteja joillakin paikkakunnilla jopa 40% jo koko työvoimasta. Eläkkeelle jääneiden tekijöiden tilalle palkataan halvempi, vaatimattomampi ulkomaalainen työntekijä.

Asia olisi jotenkin siedettävämpi, jos meillä olisi työvoimapulaa. Mutta työttömyys on korkealla. Vuotuiset kustannukset kotiin maksettuina etuisuuksina ovat viisi miljardia vuodessa. Sattumalta sama summa, joka vuosittain tehdään ulkomaista velkaa. Onko meistä tulossa maalikyntinen kännykansa, joka elättää itsensä päivärahoilla, ennen kuin sotkee kätensä ruosteisiin rautoihin? Vaikka
raudottajan työ on aina ollut arvostettua, hyvin palkattua työtä.

Asiat ovat menossa pahasti perseelleen. Siistejä peräkamarihommia ei riitä kaikille.

Kun asiat ovat julkisuudessakin näin laajasti hyväksyttyjä, kuka välittää huudella oman maan kansalaisten työnteon perään. On jopa niin trendikästä pitää ulkomaista työvoimaa ja olla omalta osaltaan viemässä Suomea perikatoon pysyvän työttömyyden kourissa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 12 kertaa

12 vastausta artikkeliin “Eikö Suomesta muka löydy raudoittajia?”

  1. TES on alimmillaan alle 10 euroa tunti. Sillä ei saa suomalaista raudoittajaa, mutta puolalaiselle tai romanialaisille työntekijöille se on paljon enemmän mitä kotimaassa saa, jos siellä töitä edes on.

    Globaali kilpailu on kovaa ja rakentaminen on Suomen kansainvälisin ala, ainakin rakennustyömailla. Pitääkö tuosta sitten olla iloinen vai surullinen, on sitten ihan toinen asia. Yleensä globaali kilpailu näkyy myös lopputuotteen hinnassa ja tuottavuudessa. Miten lie rakentamisen laita? Olisivatko asunnot vielä kalliimpia ilman kiinalaisia materiaaleja, romanialaisia rakennusmiehiä, puolalaisia raudoittajia, slovenialaisia kallioporareita ja Ruotsista käsin johdettuja rakennusliikkeitä ja suunnittelutoimistoja?

    1. Asunnot eivät olisi kalliimpia, mutta katteet olisivat pienempiä. Meillä pystyttäisiin käyttämään kotimaista työvoimaa, jos halutaan. Urakoitsijat tarvitsevat näköjään työvoimaa, joka tekee töitä 7 pv/viikko ja iltamyöhään. Ainakin tämän vaikutelman saa, kun katselee pääkaupunkiseudun työmaita.

  2. ”Suomalaiset” yritykset kasvattavat voittonsa äärimmilleen ja luopuvat viiden vuoden päästä hommista ja omistajat siirtyvät ulkomaille verokortin ulottumattomiin.

  3. Mikäli korjausta ei tapahdu niin olemme syvässä suossa. Syrjäyteneitä nuoria miehiä ei sitten saakkaan ihan niin vain töihin kun ovat riittävästi syrjäyteneet yhteiskunnasta!

  4. Kyse on juuri siitäkin, että fyysisesti raskasta työtä pitäisi tehdä 75 tuntia viikossa ilman ylityökorvauksia, koska pääurakoitsijat tai tilaajat puristavat urakoista kaikki mehut irti, eikä jaettavaa juuri jää. Sama koskee raudoittajien ohella purkua, muurausta, siivousta, raivausta, roudausta ja lähes mitä tahansa työtä, jossa osaamisvaatimukset ovat alalle tulemiseen riittävän alhaiset. Nämä työt valuvat luonnollisen kehityksen ja ahneuden vuoksi ulkomaalaisille. Vai viitsisitkös sinä vääntää holvilla sormet jäässä harjaterästä tuulessa ja pakkasessa reilu seitsemän euron tuntipalkalla ilman ylityökorvauksia? Seuraavaksi perässä menevät tate-asentajat, sitten sähkärit ja loppujen lopulta työmailla ei juuri vastaavan ja inssin lisäksi suomalaisia ole.

    Btw, Matilla puuttuu kuvassa huomiovärinen asuste, suojalasit ja kypärän leukahihna 🙂

  5. Minulla oli suomalainen raudoitusporukka raudoittamassa kerrostalon paikallavaluholvia. Raudoittajat tulivat työmaalle klo 7.00, mutta töihin miehet eivät menneet. Raudoittajat marssivat läheiseen kahvilaan aamiaiselle. Työt alkoivat yleensä varttia vaille kahdeksan. Kahvitunnille lähdettiin hyvissä ajoin ennen yhdeksää ja takaisin töihin tultiin puoli kymmenen. Ruokatauko alkoi 10.30 ja takaisin tultiin lähempänä kahtatoista. Päivän työt lopetettiin viimeistään puoli kolme. Ts. töitä tehtiin noin neljä tuntia päivässä. Reklamaatiot miesten työajoista ei tuottanut tulosta. Lisäksi näiden suomalaisten ammattiraudoittajien asenne oli myös hukassa. Rakennesuunnittelijan korjaus kehoituksille naurettiin ja jätettiin korjaamatta. Kohde ei varmaan olisi ikinä valmistunut, jos en olisi palkannut virolaisia raudoittajia korjaamaan suomalaisten ammattimiesten virheitä ja aikataulua.

    1. Taidat olla melko sekasin ku puhut virolaisista ammatti miehistä

  6. Samanlaista toimintaa jokapaikassa pasilan montussakaan ei kovin montaa suomalaista työntekijää pyöri on espanjaa myöten haalattu porukkaa töihin mut näinhän nää hommat toimii

    1. Pasilan montun tietää monikin Suomalainen,viidakkorumpu toimii.Ja pelkästään negatiivisella sävyllä.Työmaa kuulemma aika sekaisin..

  7. Suomalaiset työntekijät ovat tekevinään töitä ja urakoitsijat ovat maksavinaan palkkaa. Siinä se ongelma!

  8. Miksi herr nikkilä palkkaa puliukkoja meillä töissä 20 puola sekä virolaista ammattilaista ei ole tullut työmailta rutinaa laadusta työ tahdista tai työ ajoista kaikkiin ..googletin tämän herr nikkilän ei vissiin paljon töitä kerkeä tekemään kun joka peräkylän sanomissa kerkeää rutisemaan kommenteillaan

Vastaa käyttäjälle Teppo Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat

Matti Nikkilähttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/matti-nikkila/