Ilmanvaihdolla tärkeä rooli koronan torjunnassa

Pese kädet, yski hihaan, pidä yli kahden metrin etäisyys muihin ja käytä maskia. Nämä ovat usein toistetut ohjeet koronatartunnan välttämiseksi. Hyviä ohjeita, mutta jotain oleellista puuttuu.

Tiedämme nyt, näin uskallan sanoa, että korona leviää pisaratartunnan lisäksi myös ilmavälitteisesti. Virusta sisältäviä pieniä hiukkasia jää ilmaan vielä pitkäksi aikaa niiden ilmaantumisen jälkeen. Epäpuhtauksien hallinnassa on muutama perusperiaate: epäpuhtauslähteen vaikutusalue tulee rajoittaa ja epäpuhtauspitoisuus hengitysilmassa laimentaa. Rajoittamisessa jo perustason maskit toimivat pisarointia paikallisesti vaimentavina ja rajoittavat muiden riskiä pisaratartunnalle. Ilmassa oleva viruksia sisältävä aerosolipitoisuus taas laimenee tehokkaan ilmanvaihdon ja suodatuksen avulla. Maskien käyttö ja hyvä ilmanvaihto yhdessä vähentävät merkittävästi tartuntariskiä sisätiloissa. Ilmanvaihdossa tulee käyttää ulkoilmaa, kuten Suomessa onkin normaali käytäntö.

Edellä kerrottua tukee suomalainen korkeatasoinen tutkimus (Airco, L2B, Tupa), jossa on mukana laaja-alaisesti tutkijoita eri tutkimuslaitoksista ja tieteenaloilta. Hyvänä esimerkkinä on Tupa-hankkeen ravintolassa tehdyt mittaukset. Myös kansainvälisesti asiaan on paneuduttu. Eurooppalainen Rehva on ohjeistanut ilmanvaihdon käytöstä tartunnan estämiseksi. Lisäksi 239 tutkijaa 32 eri maasta on allekirjoittanut kirjeen WHO:lle todistaen, että aerosolitartunta on yksi leviämistapa. Myös WHO pitää ilmavälitteisyyttä mahdollisena tartuntareittinä. USA:ssa taas U.S. Centers for Disease Control and Prevention (CDC) on päivittänyt ohjeistusta huomioimaan aerosolitartunta. Saksassa on niin ikään tiedostettu ilmanvaihdon merkitys aina liittokansleria myöten. Angela Merkel on todennut hyvän ilmanvaihdon olevan kustannustehokkain ase taistelussa koronaa vastaan.

Miksi meillä hyvä sisäilma ei ole mukana keinovalikoimassa ja suosituksissa? Ehkä yksi syy on siinä, että käsien pesu ja maskien käyttö ovat helposti todettavia ja ymmärrettäviä asioita. Hyvä sisäilma ja ilmanvaihto eivät ole samalla lailla konkreettisia ja helposti todennettavia. Paitsi että ovat.

Viruksia erittyy sisäilmaan ihmisten hengitysteistä. Ihmisperäisen epäpuhtauden ja sitä kautta ilmanvaihdon toimivuuden hyvä indikaattori on sisäilman hiilidioksidipitoisuus (CO2, ppm). Ei siis tarvitse mitata ilmavirtoja, vaan voidaan seurata lopputulosta, sisäilman laatua, hyvin edullisella ja yksinkertaisella tavalla. Kun tunnetaan raja-arvot oikealle hiilidioksidipitoisuudelle, voidaan huoneessa olevasta näytöstä helposti lukea, onko ilmanvaihto riittävää, pitääkö sitä tehostaa vai olisiko syytä poistua tauolle. Mittarin näytön voisi muokata myös liikennevaloksi, jolloin oikeita lukuarvoja ei edes tarvitse muistella.

Aerosolitartunnan riskiä pienentävät myös tilaan sijoitetut laadukkaat ilmanpuhdistimet ja oikein toteutettu ilmanjako, jossa tuloilma tuodaan mahdollisimman puhtaana hengitysvyöhykkeelle eikä tilaan jää katvealueita. Perusasia on kuitenkin varmistaa riittävä ilman vaihtuvuus ja epäpuhtauksien laimentuminen. Viruspitoisuudella on merkitystä taudin leviämiseen. Edes hyvä ilmanvaihto ja kirurgiset maskit eivät täysin suojaa tartunnalta, jos emme lisäksi huolehdi turvaväleistä ja hygieniasta.

Ja kaikkien varotoimenpiteidenkin jälkeen on tartuntariski vielä olemassa, se vain on hyvin paljon pienempi. Niin pieni, että useat harrastustilat, ruokaravintolat ja toimitilat voitaisiin pitää auki kohtuullisten ohjeistusten ja rajoitusten kanssa. Pandemian pahimmassa vaiheessa voivat ajallisesti rajatut kattavat sulkutoimenpiteet olla perusteltuja, mutta meidän on myös opittava elämään mahdollisimman normaalisti Covid-19:n ja tulevien pandemioiden kanssa.