Kokeile kuukausi maksutta

Kosteudenhallinnan tavoitteet ovat hyvät, entä toimet?

Tietoa kirjoittajasta Jussi Mattila
Toimitusjohtaja, Betoniteollisuus ry, Rakenteiden elinkaaritekniikan dosentti, TTY
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Rakentamisen kosteusasiat ovat saaneet osakseen ansaittua huomiota kuluneen vuoden aikana. Meillä on epäilemättä liikaa rakennuskohteita, joissa rungon ja muiden rakenteiden riittävää kuivumista ei ole osattu, ymmärretty, haluttu tai viitsitty varmistaa riittävästi ennen pintatöihin ryhtymistä. Laiminlyönnit jaksavat yllättää, vaikka sekä kiinnijäämisriskin että korjauskustannusten luulisi olevan riittävän korkeita. Tunnustan reilusti, että parannettavaa on meillä betoniteollisuudessakin

Betonirakenteiden kuivumisen varmistamiseen on olemassa hyvät käytännöt mm. teollisuuden omina julkaisuina.

On kovasti rakennetyypistä ja päällystysratkaisusta riippuvaa, mihin tasoon ja kuinka suurella luotettavuudella ja millä menetelmillä kuivuminen pitää varmistaa.

Mitä tulee kastuneisiin elementteihin ja villoihin, niiden tapauksessa kyse on mielestäni myös lähinnä lisääntyneestä kuivattamistarpeesta, ei niinkään siitä, että tuotteet olisivat jollain tavalla vaurioituneet.

Elementtien kuljetussuojauksia ollaan parhaillaan yhtenäistämässä, joskin ensikädessä imagosyistä, mutta toki suojaukset vähentävät myös kuivatustarvetta.

Myös vettä imemättömien solumuovieristeiden käytön yleistyminen vähentää elementtien kuljetuksen ja asennuksen aikaisen kastumisen merkitystä oleellisesti.

Huomion kiinnittäminen työmaiden kosteusasioihin on siis paikallaan, mutta ovatko korjaavat toimet viisaita? On nimittäin syytä muistaa, että vain alle 5 prosenttia rakennusten kosteusongelmista on peräisin rakennusvaiheen toimista. Kosteusongelmamme johtuvat pääosin muista syistä: materiaalien vanhenemisesta, erinäisistä vuotovahingoista, puutteellisesta huollosta ja kunnossapidosta, sekä myös suoranaisista rakennusvirheistä, joita olemme onnistuneet tekemään eritoten menneinä vuosikymmeninä.

Tätä taustaa vasten voi pohtia, miten työmaan kosteusasioita kannattaa laittaa kuntoon. Vaikka Oulun rakennusvalvonnan lanseeraama rakentamisen kuivaketju on hieno slogan ja keino saada ihmiset pohtimaan rakennustyömaan kosteusasioita, on lyhytnäköistä ymmärtää asia niin, että rakentamisessa kannattaisi alkaa suosimaan sellaisia rakennustuotteita, jotka voidaan toimittaa työmaille kuivina. Jos nämä rakennustuotteet ovat samalla sellaisia, että ne vaurioituvat ylimääräisestä kosteudesta joko välittömästi tai helposti, omistaja ja käyttäjät saavat kosteusturvallisen työmaan seurauksena käsiinsä kosteusvaarallisen rakennuksen. Rakennus toimii vain teoriassa, mutta ei käytännössä.

Samaten, jos kosteussyistä päädytään rakenneratkaisuihin, jotka voidaan toteuttaa tai toimittaa työmaalle kuivina, mutta jotka ovat samalla kohtuuttoman monimutkaisia, siis monimateriaalisia ja –kerroksisia ja kenties myös labyrinttimaisia kotelorakenteita, on todennäköistä, että kosteusvarma työmaa saa aikaan rakennuksen, jonka käytönaikaiselle ylläpidolle tuottaa ylipääsemättömiä vaikeuksia selvitä tehtävistään. Meillä on kokemuksia siitä, miten vähänkin monimutkaisemmissa rakennuksissa on hyvin työlästä tai joskus jopa mahdotonta selvittää, miten rakenne käyttäytyy ja saadaan taas toimivaksi erilaisissa vikatilanteissa, joita osuu jokaisen rakennuksen elinkaaren ajalle lukematon joukko.

Nykylinja on huolestuttava, jos paremman kosteusvarmuuden nimissä korvataan kosteutta kestäviä ratkaisuja ja tuotteita kosteutta kestämättömillä.

Rakennuksen rakentaminen on sen elinkaaren mittakaavassa ohikiitävä hetki, jonka merkitystä ei pidä ylikorostaa, varsinkaan sen käytön aikaisen toimivuuden ja kestävyyden kustannuksella. Viisas rakennuttaja tekee tai teettää rakennustarvike- ja rakennevalintansa niin, että talosta tulee mahdollisimman vikasietoinen. Jos tämä tarkoittaa kosteaa rakentamista, kuten tilanne usein on, hän edellyttää ja valvoo työmaan kosteudenhallinnan toimivan niin, että työnaikaisesta kosteudesta ei synny haittaa. Tiedämme tämän onnistuvan – tuhansien toteutettujen rakennusten kokemuksella.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Kosteudenhallinnan tavoitteet ovat hyvät, entä toimet?”

  1. Eikö ole kaiken yksinkertaisinta ja edullisinta, että riskirakenteita ei enää käytetä? Tätä samaa keskustelua käydään muuten vielä vuonna 2030.

    Betonisandwich -elementissä ongelma on kastunut villa. Korvaavia ja parempia tuotteita on olemassa.
    Puurunkoisessa rakennuksessa on ongelmana rikkoutunut höyrynsulku + villa. Tähänkin on ratkaisu olemassa.
    Kun kipsilevy saa hieman kosteutta, se on vaihdettava. Kipsilevyllekin on vaihtoehto.

    Suljetaan se inhimillisen virheen mahdollisuus pois.
    Onko halua, niin se on sitten toinen juttu.

    Suomessa kielletään käyttämästä tiettyjä nimiä hevosilla, mutta p****a saa rakentaa viranomaisten ohjauksessa.

    t, eristekauppias

Vastaa käyttäjälle Jarkko Mourujärvi Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat

Jussi Mattilahttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/jussi-mattila/