Kokeile kuukausi maksutta

Kuinka kauan suojeltua ja hienoa rakennusta pitää yrittää korjata?

Tietoa kirjoittajasta Tapio Kivistö
Päätoimittaja, tapio.kivisto@sanoma.com
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Espoossa käydään mielenkiintoista keskustelua Tapiolan asemakaavalla suojellun uimahallin korjaamisesta. Uusin avaus on ajatus uimahallin muuttamisesta teatteritilaksi (Länsiväylä 24.2.).

Tapiolan uimahalli on paitsi arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema tyylikäs rakennus myös kovan onnen korjauskohde. Uimahalli on kärsinyt monenlaisista kosteus- ja muista ongelmista. Vuonna 1965 valmistunutta rakennusta on peruskorjattu ja lisäkorjattu useampaan otteeseen ja kalliisti.

Suuri ongelma on alkalikiviainesreaktio, joka haurastuttaa betonia.

Halli on ollut nyt viimeisimmässä vaiheessa pois käytöstä jo reilut puolitoista vuotta, ja aikaisintaan se voisi avautua vuoden 2019 lopussa, mikäli remontointiin ylipäätään lähdetään.

Esitys uimahallin muuttamisesta toiseen käyttötarkoitukseen on osa pitkään jatkunutta keskustelua rakennuksen tulevaisuudesta. Osan mielestä uimahallin korjauksia pitää sinnikkäästi jatkaa alkuperäissuunnittelun hengessä, osa haluaisi purkaa hallin ja rakentaa sen samanlaisena uudestaan ja osa haluaisi nyt siis muuttaa rakennuksen käyttötarkoitusta ja rakentaa uimahallin toisaalle.

Osa menisi alkuperäisen säilyttämisessä niin pitkälle, että ilmeisiä 60-luvun suunnitteluongelmiakaan ei pitäisi päivittää nykyisellä tietämyksellä, jos ne muuttavat rakennusta merkittävästi.

Viimeisimmän arvion mukaan hallin korjaaminen maksaisi jopa yli 20 miljoonaa euroa. Espoolaisten tuskan siis ymmärtää sekä kustannusten että muiden syiden vuoksi. Keskeinen kuntapalvelu eli uimahalli on nyt vuosikausia pois käytöstä, ja Tapiolan arvokkaan ympäristön tärkeä rakennus on vuosia työmaana.

Tapiolan uimahalli on paitsi espoolaisten päänsärky myös koko Suomen kannalta merkittävä suunnannäyttäjä. Kuinka pitkään suojeltua kohdetta pitää yrittää korjata hinnalla millä hyvänsä? Ja vaikka pahalta tuntuisi, milloin ja millä ehdoilla peli pitäisi viheltää poikki ja myöntää, että ei tästä tule riittävän hyvää: puretaan pois ja rakennetaan – toivottavasti – toimivaa tilalle? Vuosien vatvominen ei tilannetta ainakaan paranna.

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Kuinka kauan suojeltua ja hienoa rakennusta pitää yrittää korjata?”

  1. Tähän liittyen vastaavaa keskustelua käydään Tapiolan alueen vanhoista alakouluista, jotka sijaitsevat samalla RKY-alueella kuin uimahallikin. Pitäisikö vanhat käyttökiellossa olevat koulut korjata, purkaa vai mitä tehdä…. Yksi vaihtoehto toimenpiteelle on varmastikin sama kuin Tapiolan koulun ja lukion kohdalla tehty vanhan rakennuksen purkaminen ja uudelleenrakennus vanhoja piirustuksia noudattaen. Ulkopäin rakennus näyttää samalta kuin ennenkin, mutta sisätilat palvelevat nykymuotoista koulua paljon paremmin kuin vanhat korjatut tilat olisivat palvelleet.

  2. Ihan tarpeen olisi käydä keskustelu niistä arvoista, mitkä suojeluarvoihin vaikuttaa. Onko esim. suunnitteluvirheet sellaisia.

  3. Pitäisi keskustella koko museoviraston tarpeellisuudesta. Aktiivisuutta virastolta löytyy, aivankuin heille olisi budjetoitu tietty määrä suojeltavia kohteita vuosittain. Siksi paljon löytyy täysin perusteettomia kohteita, lahonneita puutaloja joiden pihapiirit on metsittyneet, rakennusvirhekohteita, perikunnille kaatuneita suojelurasitteita, ym…
    Suojelun voisi antaa kaupunkien/kuntien kaavaosastojen tehtäviksi, heillähän on myös tietoa ko. kohteista. Rakennustaiteellisen arvion voisi tehdä SAFA.

Vastaa käyttäjälle Talikko Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat

Tapio Kivistöhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/tapio-kivisto/