Kokeile kuukausi maksutta

Matkalla hiilineutraaliin rakentamiseen on tartuttava ensin kaavoitukseen

Tietoa kirjoittajasta Eero Puurunen
Arkkitehti, vanhempi ympäristöasiantuntija Sitowise oy
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Viimeistään vuonna 2025 tullaan Suomessa laskemaan jokaiselle uudelle rakennukselle hiilijalanjälki, joka kattaa koko elinkaaren materiaalien ja komponenttien valmistuksesta rakentamiseen, käyttöön, korjauksiin ja purkamiseen. Siinä missä nykyisellään säädellään rakennuksen käytön aikaista energiankulutusta, tulevat uudet säädökset puremaan ennen kaikkea rakentamisen päästöihin. Tämä uusi näkökulma mullistaa sekä talomme että suunnittelukulttuurimme.

Talotekniikan, eristepaksuuksien ja ilmanvuotolukujen suhteen nykyrakennuksemme edustavat jo äärimmäistä pihiyttä. Kiristämällä näitä ruuveja emme enää voi merkittävästi pienentää rakennustemme hiilijalanjälkeä. Katse täytyy nyt kääntää rakennuksen elinikäodotteeseen, perustamistapaan, rakennusmateriaaleihin, hahmoon (rakennuksen suuntaus, muoto ja aukotus) ja uusiutuvan energian paikalliseen tuotantoon.

Ne, jotka ensimmäisinä hahmottavat uudet ratkaisut kokonaisuutena, tulevat tuottamaan uudet määräykset täyttäviä rakennuksia halvimmalla.

Kaavoitus ohjaa vähähiilistä rakentamista silloinkin, kun hiilijalanjälkeä ei ole huomioitu kaavan valmistelussa.

Kunnilla on kaavoituksen kautta merkittävä vastuu vähähiilisen ympäristön tuottamisessa. Kaavoituksen pitkäaikaisista vaikutuksista johtuen täytyy rakentamisen hiilijalanjälki nostaa välittömästi yhdeksi merkittäväksi kaavoituksen yhteydessä tarkasteltavaksi asiaksi. Lyhyesti voidaan todeta, että hyvä kaava mahdollistaa rakentamisen pienen hiilijalanjäljen, huono estää parhaat ratkaisut.

Kaava määrittää rakentamispaikan ja tämä puolestaan rakennustyön vaatimat pohjarakenteet ja perustamistavat. Huonosti kantavalle maalle rakentaminen on kallista sekä rahassa että hiilijalanjäljessä mitattuna. Asemakaava voi määritellä myös paljon muuta rakennushahmosta. Ääripäinä voidaan ajatella seuraavaa kahta kaavaa:

Kaava 1 määrää käyttötarkoituksen lisäksi vain tontin kerrosalan. Tällainen kaava yhdistettynä hiilijalanjäljen raja-arvoon antaa rakentajalle mahdollisuuden etsiä kullekin tontille parhaiten soveltuvat tavat toteuttaa vähähiilisyyttä. Taitavalla suunnittelulla voidaan esimerkiksi minimoida perustusten päästöt tai optimoida rakennus hyödyntämään aurinkoenergiaa. Vapaus lähestyä vähähiilisyyttä eri suunnista johtaa kustannusten minimointiin, mikä on hyväksi kaikille hankkeen osapuolille.

Kaava 2 määrittelee tarkalleen, minkä muotoinen rakennus tontille tulee. Tällaisen kaavan mukaisella tontilla suunnittelijat voivat vaikuttaa rakennuksen hiilijalanjälkeen esimerkiksi materiaalivalinnoilla, mutta monta oleellista tekijää on lyöty lukkoon jo kaavassa. Ratkaisevaan asemaan nousevat kaavan valmistelua tukevat analyysit.

Usein kaavan viitesuunnitelman tulee olla valmis ”huomenna”. Palvellakseen suunnittelua hiilijalanjälkianalyysien tulisi olla valmiita ”eilen”. Alalta tuleekin nyt vaatia ennakoivia menetelmiä ja suunnitteluperiaatteiden sopimista kokonaan uudelta pohjalta.

Hyvin kaavoitettu tontti vastaa tarpeeseen ja toisaalta edesauttaa rajaehtojen, kuten vähähiilisyyden täyttymistä, mutta se on myös maan hinnaltaan arvokkaampi. Tämä nostaa osaltaan kaavoitukseen, tarveselvitykseen ja hankesuunnitteluun liittyvät hiilianalyysit välttämättömään rooliin uuden sukupolven taloja luotaessa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Matkalla hiilineutraaliin rakentamiseen on tartuttava ensin kaavoitukseen”

  1. Suunnittelija sitten, kun artikkelin viranomaisten mahdollistamat edellytykset ovat kunnossa, valitsee suunnittelujärjestelmästään konsepteja. Autodeskin tuotteissa on vain, mitä ilmeisimmät vaihtoehdot, mutta Archicadiin nämä muutkin saa.

  2. Nunnannunna Hartikais juttuja nämä on. Viherkupla ruusunpunalinssit huurussa kiihkoa.

    1. Kunnon miehiä on hautausmaat täynnä, mutta kunnan mies ei liiku kuin korkeintaan tilipäivänä mannemersulla Alkon kautta kotiin.

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat

Eero Puurunenhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/eero-puurunen/