Kokeile kuukausi maksutta

Millaisen perinnön sinä haluaisit jättää?

Tietoa kirjoittajasta Miimu Airaksinen
Roti 2021 -hankejohtaja, Toimitusjohtaja / RIL
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Kansallisvarallisuudestamme on sitoutunut rakennuksiin noin 460 miljardia euroa. Kun siihen liitetään infran ja muun rakennetun ympäristön osuus, on kansallisomaisuudestamme katettu 80 prosenttia. Se on huikea summa.

Pieneksi ei voi väittää kiinteistöjen ylläpidonkaan arvoa, joka on 15,5 miljardia euroa tai uudisrakentamisen arvoa, joka on 12,4 miljardia euroa. Olemme siis paljon vartijoina, eikä ole yhdentekevää, miten pidämme varallisuudestamme huolta ja millaista perintöä olemme jättämässä seuraavalle sukupolvelle.

Olemme puhuneet paljon korjausvelasta, jonka suuruus onkin rakennuskannan osalta arviolta 30–50 miljardia euroa. Samanaikaisesti olemme saaneet aikaan paljon hyvää. Euroopan komission energiayksikön asiantuntijat olivat syksyllä kiertämässä suomalaisia asuinrakentamisen korjauskohteita ja he olivat varsin vaikuttuneita tavastamme yhdistää energiatehokkuus, paikallinen vähäpäästöinen energia ja korjaaminen, vieläpä kustannustehokkaasti. Voimme siis olla ansaitusti monesta onnistumisesta ylpeitä, vaikka savottaa onkin vielä reilusti edessä.

Digitalisaatio on ollut huulillamme ja läsnä toiminnassamme jo pitkään. Mitä enemmän kehitämme, sitä enemmän se tuo meille uusia mahdollisuuksia. Digitalisaatiota ei tulisikaan käsittää ahtaasti vain tiedonsiirron helpottajana tai erilaisten härpäkkeiden lisäämisenä, vaan ennemminkin ison liiketoimintamurroksen mahdollistajana.

Teknologisesti olemme monessa asiassa jo valmiita. Uuden liiketoiminnan löytäminen on kuitenkin hankalaa, puhumattakaan siitä, että tekisimme liiketoimintaa täysin uudella tavalla, täysin uusien kumppaneiden kanssa.

Tiedon sanotaan olevan uusi öljy. Mutta kenestä tulee uusi ”tietosheikki”? Rakennetun ympäristön osaajilla on tässä upea tilaisuus! Viimeisimpien arvioiden mukaan pelkästään rakennusten energianhallinnan arvoksi on arvioitu globaalisti noin 5,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2020.

Uusi tieto ei kuitenkaan ole hyödyllistä, jos emme osaa käyttää sitä. Miten saamme ne sadat, tuhannet ja sadattuhannet datapisteemme analysoitua niin, että ne tuottavat järkevää informaatiota, joka myös tukee päätöksentekoa? Tiedon määrä on niin suuri, että sitä ei voida käsipelillä analysoida. Tarvitsemme uusia algoritmejä, keinoälyä ja ennakkoluulotonta tietojen yhdistelyä.

Parhaimmillaan meillä rakennetun ympäristön asiantuntijoilla on mahdollisuus tehdä arjestamme sujuvampaa ja resursseja säästävää. Digitalisaatio rakennetussa ympäristössä on lopulta sitä, että meillä jää enemmän aikaa heille, jotka ovat meille kaikkein tärkeimpiä.

ROTI 2017 kokoaa yhteen lähes 160 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.

Seuraa meitä verkossa!

https://roti2017.wordpress.com
www.twitter.com/ROTI2017

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Millaisen perinnön sinä haluaisit jättää?”

  1. Miksiköhän nykyiset nuoret aikuiset sitten maksavat historiallisen korkeita asumiskustannuksia ja ovat historiallisen kuluneita nimenomaan tietotyössä?

  2. Kylläpä sinäkin kierrät raakasti jutussasi olennaisen. Meidän kylässämme on purettu pankki,kaikki koulut,koulun asuntola,terveyskeskus,päiväkodit virastotalo,terveyskeskus,rivitloja useita.Ei vanhuuttaan,vaan homeisena kaikkine irtaimistoineen. Kunta on erityisesti ansioitunut vihreässä energian säästössä. Rakennuksia on pidetty kylmillään,kun lämmityskustannuksista on säästetty lähes puolet.Kalliiksi tuli energian säästö. Olisikohan rakennusinsinöörillä mitään todellista teoriaa siihen,kun rakennukset homehtuvat tuossa mittakaavassa. Hiljaista tuntuu siltä osin olevan,kuin kirvesmiehen kommentissa. Sittenhän meillä riittää töitä.Rakennusalan laajemmassa pohdinnassa,tulevaisuudesta nämä sisäilman pilaantumisasiat pitäisi ottaa tosissaan.Tällainen reilun neljäkymmentä vuotta työmaalla pyörinyt mestari ilmeisesti kantaa turhaan huolta tulevaisuudesta. Eikä minulla ole tiedossani mitään sellaista työmaan toteutusta,josta pitäisi olla erityisesti huolissaan laadun suhteen. Hyvin ne on tehty,kuvien mukaan. Dikiaikaiset vihreät kännyn läträäjät voisivat enemmän keskittyä pelastamaan olevaa rakennuskantaa. Ei niitä kaikkia voi purkeaa kesken elinkaarensa.

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat

Miimu Airaksinenhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/miimu-airaksinen/