Kokeile kuukausi maksutta

Mitä YIT haluaa Are-yhteistyöllä, entä Kone Caverionista?

Tietoa kirjoittajasta Seppo Mölsä
Erikoistoimittaja, seppo.molsa@rakennuslehti.fi, Twitter: @SeppoMls
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Talotekniikka-alalla mietitään (ehkä) uudenlaisia kumppanuuksia. YIT on lähentynyt Lemminkäisen fuusion jälkeen Aren kanssa ja Caverionin johtokunta puolestaan on täynnä Kone-taustaisia johtajia, ja suurin omistaja on itse Antti Herlin. Mistä on kyse? Ovatko asiat sitä miltä ne näyttävät?

Elokuun lopulla YIT tiedotti, että YIT ja Are ovat allekirjoittaneet sopimuksen Vaasan keskussairaalan Bothnia High 5 -allianssin talotekniikkaurakasta kehitysvaiheen osalta. ”Yhteistyön aloittaminen talotekniikkaurakoitsijan kanssa on merkittävä askel Bothnia High 5 –allianssille”, kertoi allianssin projektipäällikkö Markus Kaustinen YIT:ltä. Are tuo omaa osaamistaan suunnittelun ohjaukseen. Kyseessä on Aren historian suurin urakka.

Viikkoa myöhemmin YIT kertoi, että YIT:n ja Aren muodostama työyhteenliittymä sekä Länsimetro ovat allekirjoittaneet sopimuksen Kaitaan aseman rakennusurakasta Espoossa. Urakan arvo on noin 47 miljoonaa euroa, josta YIT:n osuus on noin 33 miljoonaa euroa.

Tiedotteessa YIT:n johtaja Anne Piiparinen kertoi, että toimiva yhteistyö Aren kanssa on tuottanut toivottua tulosta Länsimetron tarjouskilpailuissa. (Lisäys 5.9.: YIT:n ja Aren työyhteenliittymä allekirjoittivat 15.6. sopimuksen  Soukan aseman rakennusurakasta. Urakan arvo on 50 miljoonaa euroa, josta YIT:n osuus on 35 miljoonaa euroa.)

Tähän asti Caverionia on pidetty YIT:n tärkeimpänä talotekniikkapuolen yhteistyökumppanina. YIT lähti jo Reino Hanhisen aikana ostamaan talotekniikkayhtiöitä, koska silloin nähtiin, että rakentamisella ja talotekniikalla voisi saada synergiaetuja kiinteistöjen koko elinkaaren hallinnassa.

Kun YIT:n omistajat ilmoittivat vuonna 2013, että rakentamispalvelut ja kiinteistötekniset palvelut jaetaan erillisiin konserneihin, tuli se täytenä yllätyksenä ainakin talotekniikkapuolen johtajille. Kompastellen alkanut yhteistyö rakentajien ja talotekniikkapuolen välillä oli vihdoin alkanut tuottaa tulosta, kun tuo yhteistyö kylmästi katkaistiin uusien omistajien (mm. Ehrnroothit, jotka pian siirsivät omistustaan Caverioniin) miettiessä enemmän sijoitusten arvonkehitystä kuin liiketoiminnan hyötyjä.

Are ja YIT

Miksi Aresta on sitten tullut YIT:n uusi kumppani, vai onko? Kyse voi tietenkin olla sattumasta, että kaksi näin merkittävää sopimusta osui samaan aikaan. Projektiyhteistyössä yhtiöt tietenkin voivat valita kumppaninsa vapaasti.

Taustalla voi kuitenkin olla myös muita syitä. Omistuksellakin voi olla väliä.

YIT:n ja Lemminkäisen fuusio saattoi johtaa uudenlaiseen kumppanuustarkasteluun. Lemminkäinen joutui asfalttikartellin seuraamusmaksuista selvitäkseen myymään useita lohkojansa pois. Viimeisten joukossa vuonna 2014 meni Lemminkäinen talotekniikka eli entinen Tekmanni. Ostajana  oli Are, jonka taustalla puolestaan on Onninen ja Toivasten suku. 60 miljoonan euron hintaa on pidetty korkeana pienten marginaalien alalla. Lemminkäistä tuo raha lämmitti.

”Tämä on merkittävimpiä yrityskauppoja perheyrityksemme historiassa. Kaupan myötä pystymme paremmin kilpailemaan isoista ja vaativista urakoista”, sanoi silloin Aren ja Onvestin hallitusten puheenjohtaja Maarit Toivanen-Koivisto.

Lemminkäisen omistusjärjestelyissä Toivaset ostivat sitten Peabin osuuden Lemminkäisestä ja nousivat siten neljänneksi suurimmaksi YIT:n omistajista 4,2 prosentin osuudella.

Lemminkäisen väki luonnollisesti tuntee hyvin entiset kollegansa Aressa eikä omistajatason yhteyksiä voi koskaan aliarvioida bisneksessä.

Allianssi- ja  etenkin elinkaarihankkeissa YIT tarvitsee talotekniikan, energiansäästön ja rakennuksen elinkaaren sekä teknisen huollon hallitsevan kumppanin; ja on siitä etua omissa kiinteistöhankkeissakin, joita myydään sijoittajille muun muassa energiansäästölupauksin. Elinkaarihankkeissa yhtiö on Lemminkäinen-fuusion jälkeen ylivoimainen markkinajohtaja. Se jää nähtäväksi kuinka läheiseksi yhteistyö vielä kehittyy.

Kone ja Caverion

Mielenkiintoista on se, että Antti Herlin omistaa YIT:stä 2,2 prosenttia, mutta Caverionissa hän on jo suurin omistaja 14,8 prosentilla. Markkinoilla on spekuloitu kovasti, mitä Herlin tuolla Caverion-omistuksellaan hakee. Talouselämä-lehdessäkin ihmeteltiin, miksi Suomen rikkain mies tuhlaa rahojaan yhtiöön, joka antaa jatkuvia tulosvaroituksia.

”Herlinin täytyy uskoa vakaasti, että Caverion muuttuu vielä siksi käänneyhtiöksi, jollaista siitä on odotettu pitkään”, lehti kirjoitti.

Voisiko olla niin, että Koneessa mietittäisiin hyvinkin syvällisesti synergiaetuja Caverionin kanssa? Molemmat ovat erittäin kansainvälisiä yrityksiä ja molemmat ovat kiinnostuneita kiinteistöissä kulkevien ihmisten liikkeentunnistuksesta, mutta vielä isomman mahdollisuuden antaisi kiinteistön huoltosopimukset. Huolto on molemmille yrityksille tärkeä liiketoiminta-alue rakennuksiin vietävän tekniikan ja energiansäästöpaineiden kasvaessa koko ajan.

Ainakin yksi mutta tässä pohdinnassa kuitenkin on: Caverionin nykyinen tulostaso on kaukana Koneesta. Viime vuoden alussa aloittanut toimitusjohtaja Ari Lehtoranta onkin ottanut kannattavuuden parantamisen Caverionin ykköstavoitteeksi. Sitä hän tekee erittäin johdonmukaisesti ja maltillisesti. Vasta kun perusasiat on kunnossa, on aika toiminnan kasvattamiselle.

Caverionin johtoryhmässä Ari Lehtoranta, Juha Mennander ja Thomas Hietto tuntevat hyvin Koneen liiketoimintalogiikan. Lehtoranta oli ennen Nokian Renkaita Koneen Keski- ja Pohjois-Euroopan aluejohtaja. Mennander ja Hietto nimitettiin viime vuonna pian Lehtorannan nimityksen jälkeen. Mennander oli Koneen Ranskan yhtiön toimitusjohtajana ja hän on vastannut myös Skandinavian, Kanadan ja Puolan yhtiöistä. Hän tuli Caverionin Market Operations -konsernitoiminnon johtajaksi ja kesäkuussa hänestä tuli myös Caverionin murheenkryyninä pitkään olleen Ruotsin divisioonan vetäjä. Thomas Hietto nimitettiin Palvelut-liiketoimintayksikön johtajaksi. Hän on toiminut Koneen Suomen ja Baltian toimitusjohtajana ja vastannut Koneen globaalista huoltoliiketoiminnasta. Aasiassa hän on ollut kymmen vuotta. Antti Herlinin kanssa keskustelematta tuollaisia värväyksiä tuskin voitiin tehdä.

Voi tietenkin olla, että Herlinin sijoitusten taustalla on vain se, että hän tuntee hyvin Caverionin nykyjohtajat ja luottaa heidän kykyynsä kääntää yhtiön suunta. Ja Are yksinkertaisesti on nyt kustannuskuurinsa kanssa painivaa Caverionia kiinnostuneempi uusista urakoista.

Tätä artikkelia on kommentoitu 8 kertaa

8 vastausta artikkeliin “Mitä YIT haluaa Are-yhteistyöllä, entä Kone Caverionista?”

  1. ”Kyse voi tietenkin olla sattumasta, että kaksi näin merkittävää sopimusta osui samaan aikaan.” Tähän muuten vielä huomiona, että TYL YIT Are toteuttaa Länsimetrolle myös Soukan aseman. Eli näköjään kolme isoa sopimusta näillä kaveruksilla taskussa.

  2. Muita ARElle jaettuja keikkoja, joissa YIT MUKANA:
    YIT tekee AREn kanssa omien tilojensa (3 taloa) urakan Panuntiellä AREN kanssa (siis tiloihin joissa Caverion oli vuokralla ja huoltamassa), Keskustakirjaston AREn kanssa, Triplan Talotekniikan AREn kanssa, Raaden hammas Otaniemessä AREn kanssa, Technopolis Tre käännettiin ARElle…

    Caverionin suuntaan viimeisetkin siteet on katkaistu ja AREn saamien urakoiden summa viimeiseltä puolelta vuodelta on yli 120 M€, Iso C on ollut jo viimeisen vuoden ajan hintojen tarkistuspaikka. Samalla kun ARE ottaa tuon perusurakoinnin hoitaakseen niin kohteisiin ajetaan sisälle heidän Sensus-ohjausjärjestelmä , jolla kammetaan myös kohteiden huoltosopparit taskuun.

    Jotain isompaa tiedotettavaa on odotettavissa…. tuleeko ostaja jommalle kummalle Ruotsista..iso B ?

    1. Kiitoksia täydennyksestä

      Raaden hampaan eli Fortumin pääkonttorin peruskorjauksessa päätettiin kesäkuussa. YIT valitsi Aren KVR-kumppanikseen toteuttamaan kohteen talotekniikkaurakan. Sopimuksen arvo on noin 12 miljoonaa euroa.

      Projektiuutiset kirjoitti hankkeesta näin:

      Hankkeen kaksiosaisessa kilpailutuksessa pääpainoarvo oli muualla kuin hinnassa. Are erottautui edukseen vastaamalla haasteeseen pyydetysti, ratkaisunhakuisesti sekä avoimesti.

      ”Neuvotteluprosessin aikana huokunut asiakaslähtöisyys, avoimuus sekä saman arvomaailman jakaminen tekivät neuvotteluprosessista helpon. Aikaisempien yhteisten hankkeiden onnistumiset, luotettavuus sekä projektien aikana vallinnut yhteistyöhalukkuus vahvistivat käsitystämme siitä, että Are on oikea valinta kumppaniksemme tähän hankkeeseen”, kertoo YIT:n työpäällikkö Jani Dementjeff.

      Kesäkuussa YIT valitsi Aren toteuttamaan Stogen, Feskarin ja Keskikorttelin muodostaman toimistokokonaisuuden talotekniikan Pasilan Triplassa. Kohteen talotekniikka toteutetaan Are Sensus -talotekniikkajärjestelmällä. Sopimuksen arvo on noin 18,5 M€, ja se oli silloin Aren historian suurin kerralla tilattu urakka.

  3. Joskus on käynyt niin, että jonkin ajan päästä joku saa vain putsata pöydän ja lähteä saman tien. Ei välttämättä liity tähän tapaukseen.

  4. Aika hienosti ARE pysyy kilpailussa mukana 5 tunnin varsinaisella työpäivällä.

  5. Ala keskittyy ja etsii kotimaasta isännätöntä julkista rahaa, saatuaan Venäjällä lukuisia pusuja.

  6. Muutama huomio: Aren Triplan urakat yhteensä 43m€, Onvest omistaa Triplasta (600m€ investointi) 15%, YIT 35% (lisäksi Etera 35% ja Fennia 15%), Onvesti splittasi kahdeksi yhtiöksi Conficapiksi ja Onvestiksi ja Are siirtyi Conficapin omistukseen. Siitä sitten rakentamaan tätä palapeliä loppuun…

  7. Niin se tietenkin mainittava että Sensus-järjestelmä on yksi markkinan energiatehokkaimmista tuotteista hoitamaan lämmitystä ja jäähdytystä. Lisäksi se tukee hyvin myös viihtyvyyttä kun ei esim häiritseviä ilmavirtoja. On myös kustannustehokas ja Arella patentit eli on tässä ihan liiketoiminnallinenkin logiikka takana.

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat

Seppo Mölsähttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/seppo-molsa/