Miten urakkasopimusta pitäisi tulkita?

Tietoa kirjoittajasta Juha Ryynänen
Asianajaja, oikeustieteen tohtori, kauppatieteiden lisensiaatti, varatuomari
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Päätoimittaja Tapio Kivistö nosti Rakennuslehden pääkirjoituksessa (27.9.) ansiokkaasti esille kysymyksen sopimus- ja tulkintakäytäntöjen merkityksestä. Hän totesi, että olisi kiinnostavaa, jos muutamia korvaustapauksia analysoitaisiin tarkemmin vaikkapa tutkimuksen avulla. Koko ala hyötyisi, jos sopimus- ja tulkintakäytäntöjä voitaisiin näin täsmentää.

Sopimuksen tulkinnasta ei Suomessa säädetä laissa. Tämän vuoksi sopimustulkinta perustuu oikeuskäytännössä, urakkakäytännössä ja oikeustieteessä kehitetyille periaatteille.

Oikeustieteellisessä tutkimuksessa kehitettävä sopimuksen tulkintaoppi systematisoi sopimuksen tulkintaa ja luo perusteet johdonmukaiselle ja ennustettavalle sopimustulkinnalle.

Oikeustapaukset ja tiedot vallitsevista toimialan käytänteistä ovat sopimuksen tulkintaopin raaka-ainetta. Sopimustulkintaa ohjaavat tulkintasäännöt ovat sopimuksen tulkintaopin ”lopputuotteita”. Rakennusalan kannalta olisi hyödyllistä, että tieto oikeustieteellisen tutkimuksen tuloksista saataisiin jalkautettua kentälle. Tämä lisäisi sopimustulkintojen yhdenmukaisuutta ja ennustettavuutta, vähentäisi aiheettomia erimielisyyksiä ja lisäisi toimialan kannattavuutta.

Sopimustulkinnan tavoitteena on selvittää, mikä sopijapuolten yhteinen tarkoitus oli sopimuksen syntymisen hetkellä. Sopimustulkinnan tavoitteena ei ole selvittää sitä, mitä mieltä toinen sopijapuoli oli sopimuksen sisällöstä sopimuksen syntymisen jälkeen. Tieto toisen sopijapuolen tahdosta, tarkoituksesta tai mielipiteistä voi toki antaa välillistä tietoa myös sopijapuolten yhteisestä tahdosta.

Yksittäisen sopijapuolen tahdon luotettava selvittäminen jälkikäteen on usein vaikeaa tai jopa mahdotonta. Vielä vaikeampaa on sopijapuolten yhteisen tahdon luotettava selvittäminen. Sopijapuolten yhteinen tahto on enemmän tai vähemmän fiktiivinen käsite.

Kahden henkilön yhteisten ajatusten todellisen sisällön selvittäminen voi käytännössä toisinaan olla vaikeaa. Vielä vaikeampaa se on silloin, kun sopijapuolet ovat yhtiöitä tai julkisyhteisöjä.

Urakkasopimuksen tulkintaa koskevat erimielisyydet voidaan allekirjoittaneen käsityksen mukaan jakaa kahteen luokkaan. Ensimmäisen luokan muodostavat tulkintatilanteet, joissa on kysymys aidosti ongelmallisesta tulkintatilanteesta.

Toisen, ehkäpä suuremman luokan, muodostavat tilanteet, joissa toinen tai kumpikin sopijapuoli tietoisesti tai tiedostamatta ajaa yksipuolista sopimustulkintaa, joka heijastelee ennemmin kyseisen sopijapuolen omaa tahtotilaa kuin sopijapuolten yhteistä tahtoa.

Mitä pahemmin rakennushankkeen osapuolten välit ovat päässeet tulehtumaan, sitä taipuvaisempia nämä ovat tarkoitushakuisesti esittämään sopimusasiakirjoista poikkeavia sopimustulkintoja.

Äärimmäisessä tilanteessa rakennuttaja tulkitsee laatimiaan urakka-asiakirjoja kuin piru raamattua ja istuu rahojen päällä ja urakoitsija esittää perusteettomia lisä- ja muutostyövaatimuksia.

Tällaisissa riidoissa on tärkeää, että riidanratkaisijana oleva tuomari tai välimies hallitsee tulkintamenetelmät ja sopimustulkintasäännöt eikä ole tuulen vietävänä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Miten urakkasopimusta pitäisi tulkita?”

  1. Haloo, onhan tämä aivan erikoislaatuinen artikkeli! Haetaan yleiseen tietoisuuteen epäonnistuneita urakkasopimustapauksia.
    Onko artikkelin laatijalla, juristilla, minkäänlaista tietopohjaa ammattitaitoisesta tilaajatoiminnasta?Urakkasopimuksen laadinta aloitetaan rakennuttamisen alkumetreiltä.
    Tilaajan on hoidettava oma osuutensa niin, että urakkalaskenta on mahdollisimman terveellä pohjalla. Toisinsanoen
    laskenta-asiakirjat antavat rakennusurakan massa- ja kustannuslaskentaan turvallisen pohjan urakoitsijan toimeen. Lisäksi tulee
    laskentaa varten olla seikkaperäinen selvitys urakkasuorituspaikan sisäisistä ja ulkoisista olosuhteista.Ammattitaitoisessa rakennuttamisessa edetään vaihe vaiheelta hankesuunnitelmasta toteutussuunnittelun ja toteutuksen valmistelun kautta niin toimien, että sopimus on molemmin puolin turvallista solmia. Erilaiset, mahdolliset tulkintakohdat selvitetään urakkaneuvotteluissa ulos.
    Valitettavasti nykyisin rakennuttajakonsulttien toimiessa, kunnolliseen em. suoritukseen ei päästä johtuen ammattitaidon puutteesta!

  2. Kannattaa vain tehdä ajan kanssa, kilpailuttaa myös myöhemmin mieleen juolahtavat työt täysin erikseen. Edelleenkin pääsääntö on, että avaimet käteen toimitukset ovat sellaiselle, jolla on paljon satsattavaa ja paksu lompakko. Kiireiselle taas on hieman isompi rakennusliike tarpeen, koska sillä on se matriisiorganisaatio, joka laittaa porat soimaan, perustan hyppimään ja tärisemään.

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi