Kokeile kuukausi maksutta

Miten vapauttaa käsijarru kaavoituksesta?

Tietoa kirjoittajasta Johanna Aho ja Anu Kärkkäinen
Johanna Aho, lakimies, Rakli ry Anu Kärkkäinen, johtaja, elinkeinopoliittiset asiat, Rakennusteollisuus RT
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Kaavoituksen, kuten meidän ihmistenkin, on elettävä ajassa, ja siksi siltä kaivataan joustavuutta – etenkin kun kaupungistuminen ja kaupunkirakenteen tiivistyminen heittävät uusia haasteita elinympäristöllemme.

Rakennusteollisuus RT, Rakli ja EK julkistivat marraskuussa keskustelupaperin, jossa luodattiin kaavoitus- ja valitusjärjestelmän tulevaisuutta. Osana keskustelupaperia toteutettiin kysely, johon vastasivat viidenkymmenen suurimman kunnan kaavoituksesta vastaavat viranhaltijat.

Kyselyn vastaukset valitusjärjestelmän osalta olivat hyvin selkeitä: valitukset aiheuttavat viiveitä ja haittaavat kaavaprosessia merkittävästi. Erityisesti ne iskevät yhteiskunnallisesti merkittäviin rakennushankkeisiin, ja niiden vaikutus ulottuu kuntalaisesta rakennuttajaan saakka. Käytännössä tämä tarkoittaa kunnan asuntotuotannon ja palveluiden syntymisen hidastumista sekä yritysten toiminnan vaikeutumista. Puhumattakaan siitä, millaisia investointeja kunta menettää viivytysten takia.

Mitä asialle olisi sitten tehtävissä? Kyselyyn vastanneiden 173 kaavoitusammattilaisen mukaan kaavoituksessa selvästi suurin tehostamispotentiaali on valitusprosesseissa. Vastaajista lähes 70 prosenttia pitää tehostamispotentiaalia erittäin suurena tai kohtalaisen suurena. Varsinkin suurissa kaupungeissa työskentelevät ammattilaiset näkevät valitusprosesseissa nopeuttamisen varaa. Valitusprosessin optimaalinen kesto vastausten keskiarvon perusteella olisi 6,2 kuukautta. Vastausten perusteella keskimääräinen kaavavalitus pitkittää kaavoitusprosessia keskimäärin 15,7 kuukautta.

Tilastojenkin valossa vastaajien huoli on aitoa. Vuonna 2017 asemakaava-asiat viipyivät hallinto-oikeuksissa keskimäärin 9,7 kuukautta. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistujen asioiden keskimääräinen käsittelyaika asemakaava-asioissa oli puolestaan 7,6 kuukautta. Nämä ovat pitkiä aikoja hankkeeseen ryhtyvän kannalta yhä nopeutuvassa elämisen syklissä.

Suurissa kaupungeissa valitusten nähdään pitkittävän prosessia enemmän kuin pienemmissä kaupungeissa. Lähes kolme neljäsosaa suurten kaupunkien vastaajista pitää viivästysten aiheuttamaa haittaa erittäin suurena tai jokseenkin merkittävänä. Yli viisikymmentä prosenttia vastaajista vastaa, että valitukset kohdistuvat selvästi tai jonkin verran keskimääräistä merkittävämpiin hankkeisiin.

Nykyisin kaikki kunnan asukkaat voivat valittaa maakunta-, yleis- ja asemakaavoista kunnallisvalituksella. Se on kaikkien kunnan asukkaiden keino valvoa kunnan toiminnan ja päätösten lainmukaisuutta. Tuomioistuinmenettelyjä ei ole kuitenkaan tarkoitettu tykkäämisasioista kiistelemiseen, johon tilanne on tietyiltä osin ajautunut. Yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä koskevat strategiset periaatteet on yleensä ratkaistu jo ylemmän asteisessa kaavoituksessa, joten on vakavasti pohdittava, pitäisikö valitusoikeus olla alemman asteisessa toteuttamistason kaavassa vain asianosaisella.

Valitusoikeuden rajaaminen saa myös kyselyssä kuntien viranhaltijoilta myönteisen vastaanoton. Viranhaltijoista 62 prosenttia suhtautuu myönteisesti ja vain reilu neljännes kielteisesti siihen, että tulevaisuudessa alimmalla kaavatasolla valitusoikeuden saisi ainoastaan asianosainen. Kyselyn perusteella suuressa osassa, yli 36 prosentissa, valituksista valittajana on jokin muu taho kuin asianosainen.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että valituksen tekevä henkilö voi tehdä valituksen kymmenien kilometrien päässä omasta elinympäristöstään olevasta hankkeesta. Eli minulla on valta vaikuttaa, vaikkei kohde vaikuttaisi minuun millään tavalla. Näinkö tehdään parempaa elinympäristöä?

Johanna Aho, Lakimies, Rakli ry

Anu Kärkkäinen, Johtaja, elinkeinopoliittiset asiat, Rakennusteollisuus RT

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Miten vapauttaa käsijarru kaavoituksesta?”

  1. Pointtina tässä on se, miten saada viimeinenkin valta pois kuntalaiselta, yksilöltä ja palauttaa se niille, jotka sitä osaavat ja ennenkaikkea haluavat käyttää toisten yli. Se yksilö on viime kädessä vain maksaja, lypsylehmä, välttämätön paha, joka ei aina osaa pitää suutaan kiinni.

    Jotta kuntalainen voisi oikeasti luottaa päätöksentekijöihin, kaavakonsulentteihin ja kiinteistökehittäjiin, niin avoimuus ja rehellisyys ovat ne avainsanat. Kuulostaa kovin vanhanaikaiselta, mutta kannattaisi joskus kokeilla. Ja kun saa sen luottamuksen, niin asioiden eteenpäin vienti kyllä helpottuu.

    Mutta kuka suuri viranhaltija, luottamushenkilö, kiinteistökehittäjä uskaltaisi myöntää, että häneen ei luoteta? Mieluummin asian kääntää niin, että kaikki muut ovat vain kateellisia, ilkeitä, ymmärtämättömiä, tyhmiä ja hyvänen aika, miten ahneita vielä. Ja on vain oikein ja arvollista, että heitä vastaan kirjoitettaisiin vielä kovempi laki.

    Mitäpä jos tuon kaiken lakihömpötyksen sijasta menisitte kyselemään niiltä, jotka ovat saaneet asiat onnistumaan ilman valituksia, että miten näitä hommia pitäisi oikein tehdä?

  2. Rakli on yhden asian äänitorvi, jolle ei saa antaa päätösvaltaa asuinympäristöä koskevissa asioissa. Jos annetaan niin lopputulos on pelkkää Jakomäkeä ja Espoon Suurpeltoa. Luojan kiitos uusi KHO:n presidentti Kari Kuusiniemi on laajan valitusoikeuden säilyttämisen kannalla.

Vastaa käyttäjälle Asiantuntija Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat

Johanna Aho ja Anu Kärkkäinenhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/johanna-aho-lakimies-rakli-ry-ja-anu-karkkainen-johtaja-elinkeinopoliittiset-asiat-rakennusteollisuus-rt/