Kokeile kuukausi maksutta

Näin syntyy hyvää laatua – jos niin tahdotaan

Tietoa kirjoittajasta Jukka Pekkanen
Johtaja, rakentamisen kehittäminen, Rakennusteollisuus RT ry
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Rakennusliiton ja Ralan rakennustyöntekijöille tekemä tuore laatukysely päätyi samanlaisiin johtopäätöksiin kuin vuonna 2012 Rakennusteollisuuden toimihenkilöille tekemä kysely.

Se, että asiat eivät ole kuudessa vuodessa juuri muuttuneet, johtuu enemmänkin asenteesta ja tahdosta kuin osaamisesta. Sellaisen muuttaminen on todella vaikeaa ja aikaa vievää.

Laadun tekemiseen on selvät, tunnetut keinot. Ne opetetaan jo koulussa:

  • Suunnitteluvaiheeseen panostetaan ja huolehditaan, että myös detaljit on mietitty ennakolta ja käytetään hyviksi koettuja ratkaisuja.
  • Ei aina rynnätä suin päin tekemään, vaan mietitään edes hetki, mitä ollaan tekemässä.
  •  Työmaalla tehtäväsuunnittelun tärkeyttä korostetaan ja se tehdään huolella yhdessä työnjohdon ja työryhmän kanssa – ehkäpä joissain työvaiheissa voisi olla rakennesuunnittelijakin tuossa tehtäväsuunnittelussa mukana.
  • Työnjohdon on ehdottomasti varmistettava, että työvaiheiden edellytykset ovat kunnossa.
  • Työvaiheen aikana on selkeä työnjohdon ohjaus ja valvonta. Toki kokemattomat työnjohtajat ovat tuossa sitten pulassa, mutta silloin kuvaan tulee yhteistyön ja rakentavan keskustelun tärkeys työnjohdon ja työntekijöiden välillä. –
  • Jokaisen työvaiheen jälkeen tarkastetaan huolellisesti lopputulos, ei hyväksytä virheitä, ja jos niitä on, niin korjataan ne heti.
  • Lopuksi tulevat sitten ne totaaliset itsestäänselvyydet, kuten huolellisesta kosteudenhallinnasta huolehtiminen.

Näiden tavoitteiden saavuttaminen vaatii yrityksen tuotantojohdolta riittävää jalkautumista työmaille ja toteutuksen yhteistä läpikäyntiä työnjohdon kanssa. Näin ainakin tulisi selväksi, että suunnitelmallisuutta ja johtamista edellytetään ja ennen kaikkea arvostetaan yritysjohdon taholta. Lean ja tehokkuus nimenomaan edellyttävät hyvää ennakkosuunnittelua.

Työntekijöiden osalta varmastikin jatkuva avoin keskustelu työn tavoitteista, suoritustavasta ja onnistumisesta olisi eduksi. Kysely osoitti, että henki työmailla koetaan hyväksi, mutta sitä on vaalittava ja saatava ihan kaikki henkilöt työmaalla kokemaan hanke yhteiseksi projektiksi. Runsas aliurakointi tuottaa siihen toki haasteensa.

Lisää aiheesta:

Rakentamisen Laatu Rala ry:n toiminnanjohtaja Tuula Råman kirjoitti laadusta näin. ”Jotta johtamisen luomalla laadulla olisi mahdollisuuksia menestyä, toimialan on lisättävä omaa läpinäkyvyyttään. Työmaatasolla tämä tarkoittaa parempaa kommunikaatiota kaikissa projektin vaiheissa.”

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Näin syntyy hyvää laatua – jos niin tahdotaan”

  1. On hienoa kuitata kokonaisuus toteamuksella aliurakoinnin tuottamista haasteista. Asiat sinänsä ovat oikeita, mutta niiden kytkeminen reaalimaailmaan tuottaa hiukan toisenlaisen näkemyksen asiasta.

    Jotta urakan voittaa, pitää se olla hinnoiteltu tavalla, jossa tulosta ei lähdetä tekemään terveen budjetin varassa. Tällöin on pakko käyttää niitä aliurakoitsijoita/toimittajia, jotka halvimmalla homman lupaa hoitaa, eikä sekään tahdo riittää. Näin silloinkin, kun on kyseisen toimijan suhteen odotettavissa hankaluuksia toteutusvaiheessa. Lisäksi kun työ on lähinnä aliurakoitsijoiden ketjuttamista, yhdessä työvaiheessa tapahtunut virhe romuttaa koko ketjun aikataulun. Aliurakoitsijan nro 1 viivästyminen estää aliurakoitsijan nro 2 tulon työmaalle, koska sen pitää olla jo seuraavalla työmaalla, kun täällä mestat vasta aukeaa jne. Esim. raudoituksen takia viivästynyt valu heijastuu kovettumis- ja kuivumisaikoihin, eikä betonia voi laittaa kovettumaan kahdessa vuorossa, kun se on jo töissä 24/7. Lisäksi kun rakennuttajan aikataulu on tiukka ja viivästyminen tuottaa hankaluuksia sekä rakennuttajan hankkeen jatkoa ajatelle, että urakoitsijan sakkojen muodossa, paine löytää luova ratkaisu eteenpäin pääsyn varmistamiseksi on kova.

    Joku voisi tietysti sanoa, että kun huonot aliurakoitsijat tuottaa tällaisia ongelmia, miksei käytetä hyviä. Siksi, että tarjousvaiheen laskennasta ei makseta palkkaa eli muiden kuin kisan voittaneiden tarjousten laskeminen on turhaa. Lisäksi kun julkisten hankintojen kilpailutuksessa läpinäkyvän vaihtoehdon tarjoaminen johtaa hylkäykseen, sekään vaihtoehto ei ole käytettävissä.

    Toivoisin, että kaukoviisaus löytäisi tiensä edes kerran työmaalle, eikä tyytyisi kirjoittelemaan siitä rakennuslehden sivuilla. Mielelläni tulisin valvojan roolissa selän taakse viisastelemaan, kun onglemia alkaa syntyä.

Vastaa käyttäjälle Talikko Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat

Jukka Pekkanenhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/jukka-pekkanen/