Kokeile kuukausi maksutta

Nämä asiat opimme länsimetrosta – niin, mitkä asiat?

Tietoa kirjoittajasta Tapio Kivistö
Päätoimittaja, tapio.kivisto@sanoma.com
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Suomessa on koko ajan käynnissä tuhansia rakennushankkeita ja -suunnitteluja. Jos ajatellaan rakentamisen julkista kuvaa, on kuitenkin hankkeita ja hankkeita.

Suurin osa rakentamisesta sujuu arkisesti ja onnistuneesti etukäteisnuottien mukaisesti, mutta vaikeimmat ja näkyvimmät rakennuskokonaisuudet ovat usein niitä, jotka luovat yleisön silmissä mielikuvaa koko rakentamisen onnistumisesta ja laadusta.

Eeppisiin mittasuhteisiin on jo noussut Olkiluodon uuden ydinvoimalan rakentaminen, jossa alkuperäisestä aikataulusta ollaan kohta vuosikymmen jäljessä.

Samanlaista historiallisuutta alkaa olla länsimetron käänteissä. Metro avautuu pian, ei avaudukaan, avautuu, ei avaudu – riippuu siitä, keneltä milloinkin kysyy.

Länsimetro on luonnollisesti haastava ja ainutkertainen rakennushanke nykyiselle tilaaja- ja rakentajasukupolvelle. Ei siis ole ollenkaan tavatonta, että matkaan on mahtunut yllätyksiä ja ongelmia.

Niin ydinvoimalan kuin metronkin rakentamiskäänteitä on jo puitu ja puidaan oikeusistuimissa. Niissä voi selvitä, kuka on vastuussa mistäkin ja kuka joutuu maksamaan kenellekin. Oikeusratkaisut ovat usein yrityssalaisuuksien piirissä, eivätkä ne varsinaisesti tuo uutta rakentamisen tulevaisuuteen.

Länsimetrosta on tehty alkuvuodesta myös ulkopuolisten konsulttien selvitys, mutta senkin anti on ollut salaista eikä kata viimeisimpiä kiemuroita.

Syyttelyn ja sormella osoittelun sijasta tärkeintä olisi oppiminen. Se voisi helpottaa tulevaisuuden hankkeita ja myös kohentaa rakentamisen julkikuvaa.

Olisiko syytä, että esimerkiksi julkisella rahalla rahoitetun länsimetron käänteitä selvittämään asetettaisiin puolueeton selvitysmies, joka tarkastelisi rakentamista kokonaisuutena, ei etsisi syyllisiä? Mitkä olivat projektin kipupisteet, missä onnistuttiin, mitä pitäisi ottaa huomioon seuraavissa suurhankkeissa? Mitä opittavaa osapuolilla olisi?

Merkittävien rakennushankkeiden jälkipuinti muuallakin kuin oikeussaleissa tuottaisi uutta tietoa tulevien rakennushankkeiden avuksi.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Nämä asiat opimme länsimetrosta – niin, mitkä asiat?”

  1. Aikoinaan kun länsimetrohanketta
    Käynnistettiin ja henkilökuntaa valittiin
    Oli hakuprosessissa mukana ja arvostelin sen hetkistä suunnittelu tilannetta, ilmoitettiin, että kyllä tälläisiä on tehty ja tehdään ja suunnittelu on riittävällä tasolla ja suunnittelun ohjaus kunnossa.
    Nyt nähtävissä on ollut, että mikään ei ole ollut kunnossa ja edelleen asiat venyvät ja paukkuvat

  2. Julkisen puolen olisi ymmärrettävä näin kompleksisissa hankkeissa, että projektin johtaminen on haastavaa ja siihen tulee panostaa ajoissa. Kustannukset lyödään käytännössä lukkoon jo hankemuotoa suunniteltaessa. Julkisella puolella tulisi ottaa oppia ja kysyä kokemuksia esim. Tampereen rantatunnelista, joka julkisuuteen vuotaneiden tietojen mukaan valmistui aikataulussa ja budjetti piti – allianssimallilla. Totta kai Länsimetron olisi syytä tehdä tarkka selvitys ulkopuolisen toimesta ja kerätä kokemusten ja raportin perusteella lessons learned -lista, jota voi käyttää seuraavissa saman kokoluokan infrahankkeissa. Ilman datan keräämistä ei opita edes virheiden kautta.

Vastaa käyttäjälle Petri Kinnunen Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat

Tapio Kivistöhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/tapio-kivisto/