Rakentajat: panostakaa ”keittiön” laatuun

Jokainen tietää, että hyvä keittiö on kodin sydän. Siksi ainakin minua harmittaa, että miniasuntobuumi on karsinut keittiöt pois uusista asunnoista.

Otsikosta huolimatta kirjoitukseni aihe ei ole kuitenkin varsinaisesti keittiöt vaan rakentamisen laatu. Keittiövertaus tulee siitä, että olen itse tehnyt nuoruudessani ravintoloiden palvelututkimuksia. Siinä täytettiin lomakkeeseen niin oleellisia kuin epäoleellisiakin asioita samalla tavalla kuin asuntorakentajille tehdyssä EPSI Ratingin palvelututkimuksessa, jonka Rakennusteollisuus oli tilannut.

Tärkein asia niin ravintolaa kuin asuntoakin valittaessa on sijainti. Se näkyy myös hinnassa. Kumpikaan ei kerro kuitenkaan vielä mitään laadusta.

Se, että henkilökunta tervehtii iloisesti, ohjaa pöytään ja pyytää tilauksen ripeästi on ravintoloiden palvelukyselyissä plussan arvoinen asia. Niin sekin, että ruoka tulee ajoissa, wc on siisti ja tarjoilija oma-aloitteisesti suosittelee ruokailun jälkeen jälkiruokaa.

Hyväkään palvelu ei kuitenkaan riitä, jos keittiön laatu ei tyydytä. Jos pihvi on tehty hyvistä raaka-aineista ja kokki on osannut hommansa, tulee ravintolaan mielellään toistekin. Mutta jos raaka-aineissa on säästelty ja kokki syyttää palaneesta pihvistä kiirettä ja sitä, että työvoima vaihtuu jatkuvasti, niin ei mikään palvelu eikä paraskaan miljöö saa palamaan tällaiseen ravintolaan. Eikä sitä suosittele kaverille.

Kerran menetettyä mainetta on lähes mahdoton saada takaisin.

Asuntorakentamisessakin kannattaa miettiä, mikä on se pihvi, mitä asiakkaalle myydään.

Tuo tuore laatuselvitys kertoo, että asuntorakentajien välillä on selviä laatueroja, vaikka yleisarvosana onkin ehkä (lehdistön tarjoamia) odotuksia korkeammalla tasolla.

Mitä laadulla sitten ymmärretään, onkin jo paljon vaikeampi asia.  Rakentamisen laatukyselyssä oli peräti 24 kysymystä aiheesta. Olennaisia, ostajan kannalta tärkeitä kysymyksiä oli kuitenkin vain muutama.

Jokainen haluaa hyvistä materiaaleista virheettömästi rakennetun asunnon. Muu on pelkkää kuorrutusta.

Asunnon virheettömyys sai  kuitenkin kyselyssä heikoimmat arvosanat ja vaihteluvälikin oli iso. Heikoimman pisteet olivat kouluarvosanaksi muutettuna kuutosen pinnassa ja parhaalla lähes kasin luokkaa eli parannettavaa on priimuksillakin.

Tätä voi verrata vaikkapa aikataulussa pysymisessä annetulle arvosanalle, jossa heikoinkin pääsi seiska puoleen ja paras reilusti päälle ysiin.

Ravintolamaailmassa tämä tarkoittaisi sitä, että sekä huonon että epäonnistuneen pihvin saisi lähes yhtä nopeasti. Jälkimmäisen kohdalla nopeudesta tuskin tulisi plussaa, mutta hyvän pihvin kohdalla viive voisi unohtua nopeasti.

Materiaalien laadun eli hinnan suhteen rakennusliikkeiden väliset erot olivat pienet eli kukaan ei tarjonnut heikkoa, mutta ei toisaalta kiitettävääkään laatua. Se että kaikki rakentavat samanlaista talousohjattua bulkkia näkyi myös siinä, että pohjaratkaisuissakaan ei nähty juurikaan eroja.

Ei siis ihme, että sijoitusasuntoja ostaneet olivat tyytyväisempiä kuin oman asunnon ostaneet. Vastanneista peräti kolmannes oli näitä sijoittajia. Tämä trendi koskee koko rakentamista. Kun ennen rakennutettiin itselle, niin tänään tehdään jollekin toiselle, minkä seurauksena rakennukset muistuttavat toisiaan. Jokaisessa asuinkerrostalossa esimerkiksi on samanlaiset parvekkeet, ja samalla tavalla olohuoneen yhteyteen sijoitetut keittotilat.

Michelin-tähtiä ei tavallisessa asuntorakentamisessa tavoitella, vaikka hinnan perusteella niin voisi luullakin. Yksikään rakennusliike ei päässyt asiakkaiden mielestä lähellekään täydellistä vaan paraskin oli kouluarvosanalla mitattuna vain vahvasti tyydyttävä.

Paras asiakastyytyväisyys (79,5) on Peabilta uuden kodin ostaneilla. Yli toimialan keskiarvon yltävät myös YIT (77,8) ja Skanska (75,5). Alle toimialan keskiarvo jäävät Bonava (72,4), Lujatalo (72,4), Lemminkäinen (70,6), joka oli tuolloin vielä oma yhtiönsä, sekä SRV Rakennus (69,6). Viimeiseksi tässä valikoidussa joukossa jäi Pohjola Rakennus (69,0).

Peabin liiketoimintajohtaja Juha-Pekka Eskola kommentoi kyselyn tuloksia iloisesti Helsingin Sanomissa:

”Asunnot ovat hyvin samanlaisia kaikilla rakennusliikkeillä, mutta se millä voi erottua, on huippuluokan asiakaspalvelu. Filosofiamme on tehdä kerralla virheetön tuote, ja jos tulee takuujuttuja, ne hoidetaan kerralla kuntoon.”

Konsernijohtaja Juha Metsälä Pohjola Rakennuksesta myönsi suoraan, että kiireen vuoksi on sössitty.

”Kyllähän tämä on tervetullut palaute. Meillä on takana on voimakas kasvu. Kolme vuotta sitten rakenteilla oli 600 asuntoa, nyt 2 500. Emme ole saaneet koko prosessia toimimaan.”

Hänellä oli mietittynä jo keinotkin millä laatua saadaan parannettua.

”Viimeistelyvaiheelle pitää antaa enemmän aikaa. Jos asunnossa on pienikin asia kesken, asiakas kokee sen ikävänä. Ja jos korjauksia tehdään muuton jälkeen, pitäisi pystyä myös kertomaan, milloin ne valmistuvat.”

Voi olla, että moni Helsingin Sanomien jutun lukenut katsoo tästä lähtien aiempaa tarkemmin vertailussa parhaaksi todetun Peabin asuntoilmoituksia. Sen sijaan niin Pohjolan kuin SRV:nkin ilmoitukset saatetaan hypätä yli.

Avoin mukanaolo tällaisissa vertailuissa kertoo kuitenkin aidosta halusta parantaa omaa toimintaa. Sikäli oli rohkeaa näiltä kahdeksalta panna itsensä likoon.

Kyselyssä ei ollut mukana läheskään kaikki merkittävät asuntojen rakentajat.  Kyselyn viime vuonna toteutettu pilottikierros ja tämä ensimmäinen julkinen kierros tehtiin niiden kahdeksan yrityksen kanssa, joilla oli valmius ja halua lähteä heti mukaan. Yritysjoukkoa on tarkoitus täydentää seuraavassa kyselyssä.

Ilahduttavinta kyselyssä on se, että grynderit kilpailevat vihdoin myös laadulla. Työturvallisuuden osalta on jo nähty mitä tämä merkitsee koko alan kehittymisen kannalta. Mikään ei kannusta niin paljon, kuin voittaminen tai ”häviäminen” tällaisessa kilpailussa.