VTT:n mukaan olemassa olevasta rakennuskannasta 80 prosenttia tarvitsee energiaremonttia lähivuosikymmeninä. Kaikkein energiatehottomin osuus eli noin 15 prosenttia kerrosalasta kuluttaa neljänneksen energiasta.
Rakennusten energiansäästökeinoilla onkin merkittävä rooli Suomen vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa. Energiankulutusta ja energiantuotannon päästöjä voitaisiin vähentää merkittävästi helposti integroitavilla, älykkäillä ratkaisuilla. Aalto-yliopiston laskelmien mukaan tyypillisellä nykytekniikalla päästöjä voidaan pienentää jopa 60–80 prosenttia lähtötilanteesta ja rakennustyypistä riippuen. Tämä on merkittävä vähennys, sillä se on samaa tasoa tieliikenteen henkilöautopäästöjen kanssa.
Uudisrakentamisen osuus kaikesta tuotannosta on vuositasolla 1–2 prosenttia. Korjausrakentamista pienemmästä volyymistä huolimatta uudisrakentamisessakin olisi kuitenkin tähdättävä hiilineutraaliin energiankäyttöön. Käytönaikaisten päästöjen nollataso olisi saavutettavissa tehokkailla energiatehokkuusratkaisuilla, uusiutuvan energian tuottamisella ja hyödyntämisellä.
Niin ikään rakentamisen aiheuttamien päästöjen eli niin sanotun hiilipiikin pienentämisen ja vähäpäästöisten rakennusmateriaalien ja -ratkaisujen hyödyntäminen on jatkossa yksi uudisrakentamista ohjaava tavoite.
Koska rakennusten elinkaari on pitkä ja yhdyskuntarakenne varsin pysyvä, on ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioitava sekä rakennus- että yhdyskuntasuunnittelussa jo nyt. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen ohella on tärkeää myös sopeutua muutoksiin. Rakennuskannassa sopeutuminen on välttämätöntä rakennetun omaisuuden säilymisen vuoksi. Rakennusten kykyä ennakoida ulkoisia muutoksia sekä kykyä toipua niistä pitääkin tulevaisuudessa kehittää aiempaa enemmän esimerkiksi hyödyntäen anturiteknologiaa ja tekoälyä.
Ilmastotavoitteet ovat kunnianhimoisia, ja niiden saavuttamiseksi tarvitaan selkeitä askelmerkkejä, jotta tavoitteet saavutetaan. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ja Green Building Council Finland kannustavat omia jäseniään toimimaan hiilineutraalin Suomen hyväksi.
RIL:n tavoitteet:
1. Korkeatasoisen osaamisen merkitys korostuu entisestään tulevaisuudessa, muun muassa elinkaarilaskennan osaamiselle on iso tarve. Jatkuvasta oppimisesta on huolehdittava hiilineutraaliustavoitteet silmällä pitäen.
2. Uutta ymmärrystä tarvitaan etenkin materiaaleista, rakenteista, talotekniikasta, energiantuotannosta ja muusta infrasta sekä niiden integroinnista. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen pitää panostaa pitkäjänteisesti.
GBC:n tavoitteet:
1. Mahdollisuudet kiinteistöjen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi tulisi arvioida huomioiden ilmastokriisin vakavuus. Tavoitteeksi tulisi ottaa päästöjen merkittävä ja määrätietoinen vähentäminen tämän vuosikymmenen aikana siten, että välitavoitteet asetetaan vuosille 2023–2025.
2. Vähäpäästöisyyden näkökulma tulisi sisällyttää toimijoiden välisiin sopimuksiin ja kannustinjärjestelmiin.
Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa
4 vastausta artikkeliin “RIL ja GBC haastavat hiilineutraaliustalkoisiin”
Parempi myöhään kuin ei silloinkaan
Ilmastomuutosten vaikutuksista rakentamiseen olen ottanut kantaa vuosikausia. Viime vuosituhannen lopulla otin yhteyttä ympäristöministeriöön (ministereihin ja virkamiehiin), että rakentamismääräyksiä tehdessä otettaan huomioon ilmastomuutosten vaikutuksia. Itse olen pitkään käyttänyt sanaa ILMASTOKATASTROFI. Samoin esitin ilmastonmuutosasiaa yli 20 vuotta sitten RIL:n tj:lle ilman vastakaikua. Rakennuslehti on julkaissut näitä ajatuksiani jo kauan ja usein. Niitä löytyy tuoreimpina mm. kirjoituksistani ”Talo uudessa ilmastossa” tai ”Ilmastonmuutosta ei torjuta mukavilla keinoilla”:
https://www.rakennuslehti.fi/blogit/ilmastonmuutosta-ei-torjuta-mukavilla-keinoilla/
Niin, parempi myöhään kuin ei silloinkaan.
Alle 300 (500) vuoden ikäistä rakennusta ei saa purkaa, vaan sen on oltava korjaamalla ja muuntamalla käytettävissä pitkään ekologisesti: suunnittelun ja nimenomaan käytön elinkaarikysymys. Ja lopulta erittäin laajasti materiaaleja (uus)kierrättäen. Ihmiskunta käyttää vuotuiset uusiutuvat luonnonvaransa vuosittain jo heinäkuussa… ja Suomessa huhtikuussa. Ja pahenee. Eläminen on saatava mahtumaan luonnonvarojen kiertävään käyttöön muutamaksi miljardiksi vuodeksi. Onko vaihtoehtoja? Elämme ihmiskunnan itsekkäimpien sukupolvien aikoja? Laskujemme maksajat eivät ole vielä syntyneet. Syntyvätkökään? Tuotteet on tehtävä pitkän elinkaaren lisäksi helposti purettaviksi ja koottaviksi.
Laskepa ihmiskunnan mahdollisuuksia korkoa korolle -laskelmin! Pitkän päälle vähänkään nollan yläpuolella oleva prosenttiluku vie turmioon. Maapallon geologista ikää lienee noin 4,5 mrd vuotta, sama kuin taaksepäin maapallon syntyyn.
Vielä otsikkotasoisesti joitakin rakennusalan esimerkkejä:
1. Hetkelliset lumikuormat lisääntynevät. Tuulikuormat myrskyineen lisääntynevät. Lujuusmitoitusasia.
2. Sateet lisääntyvät ja kosteus tuo uusia ongelmia. Kuinka korjaamme olemassa olevaa rakennuskantaa näihin ongelmiin? Erityisesti talvien kosteuskuormat lisääntynevät. Jäävätkö talvien rakenteita kuivattavat jaksot pois? Helmikuut ovat olleet vuoden kylmimpiä jaksoja. Onko meillä enää usein heinäkuitten kuivia helteitä?
3. Lämmöneristys. Jos keskilämpötilamme kohoaa useilla asteilla, pitäisikö kansantaloudellisesti varautua lämmöneristyksen vähentämiseen muistaen myös kesien kuumeneminen? Lämmöneristys ja suhteellinen kosteus ovat liki kuin siamilaiset kaksoset. Niitä on yleensä tarkasteltava yhteisvaikutuksin.
4. Rakennusten ”Bermudan kolmio”: lämpötilan, suhteellisen kosteuden ja ilmanliikkeiden hallinta on osattava hallita läpi vuoden 24/7. Tarvitaan käytännön ohjetaulukoita. Kosteus ei saa tiivistyä mihinkään kohtaan. Tästä kolmion ymmärtämättömyydestä löytyy esimerkkejä.
5. Ilmansaasteiden torjuminen on otettava työkalupakkiin.
6. Ja paljon muuta…
Kirjoituksessasi on lukuisia ongelmia ja virheitä, jotka tekevät siitä lähes hyödyttömän. Kannattaisi muutenkin jättää se itsesi mainostaminen vähemmälle. Ketään ei kiinnosta vaikka olisit kirjelmöinyt paaville Luciferista tai ilmoittanut amerikkalaisille 9/11 iskuista hyvissä ajoin etukäteen.
Kyllä Ensio on oikeassa : Jos ilmastonmuutos lisää energiantarvetta olisi mallirakenteiden tutkimus syytä aloittaa jo nyt. Olisko esimerkiksi ulkoatulevan lämpökuorman ratkaisu kaksos-seinä ja kosteuskuivatus välitilasta painovoimaisesti tai tehostettuna.
Tavoitteisiin päästään vaikka huomenna purkamalla energiamonopolit.