Kristiina Haaga Ei kommentteja

Tehoa määrälaskentaan teollisessa rakentamisessa

Rakentamiseen ja rakennustarvikkeiden toimittamiseen on aina tarvittu tieto muualta tilattavista ja työmaalle toimitettavista rakennusosista sekä niiden määristä, riippumatta rakennuksen koosta tai käytettävästä rakennejärjestelmästä. Ennen tietojärjestelmien aikakautta, rakennusteollisuuden materiaalivirtojen käsittely perustui kokemukseen – varaston seinässä oli viiva, jonka alle varastoa ei saanut päästää ja tavaraa tilattiin tarvittaessa. Rakentajien nokkamiehellä tai tehtaanjohtajalla oli näppituntuma asioista. Aiemmin teollisesti rakennettavien rakennusten valmiusaste oli myös matalampi ja kohteet olivat yksinkertaisempia, joten materiaalien määrä oli hallittavissa tällä tavalla.

Teollisen rakentamisen kehittyessä ja kohteiden valmiusasteen sekä geometrian haasteellisuuden kasvaessa on syntynyt tarve myös määrälaskennan tehostamiselle. Tilattavia nimikkeitä ja niiden variaatioita on nykyään merkittävästi enemmän kuin aiemmin. Nimikkeitä voi olla käytössä jopa 10 000 kpl, jolloin niiden hallitsemiseen tarvitaan tuotannonohjausjärjestelmä. Nimikkeisiin liittyy monesti myös muuta tuotannon tarvitsemaa tietoa: hukka, työresurssit, paino, jne.

Alalla tyypillinen toimintatapa on mitata määrätietoja piirustuksista suhdeviivaimella ja syöttää ne esimerkiksi Excel-taulukkolaskentaohjelmaan tai toiminnanohjausjärjestelmään. Koska lähtötiedot mitataan ja syötetään käsin, aikaa kuluu kohteesta riippuen tyypillisesti tunneista päiviin. Virhemittauksen tai virhelyönnin mahdollisuus on tässä toimintamallissa huomattava. Pahimmillaan virhe voi syödä jopa koko kohteen katteen. Muutostilanteessa työ tehdään jälleen käsin ja virheiden mahdollisuus edelleen kasvaa.

Tyypillisesti määrätiedot kerätään tilauksia varten useassa eri vaiheessa:

  • pitkän toimitusajan komponentit (erikoispilarit, -palkit, ikkunat, ovet, jne.)
  • pääkuvasuunnittelun jälkeen pintamateriaalit (lattia, seinä, katto, jne.)
  • rakennesuunnittelun valmistuttua mm. kattoristikot, elementtien osat, liitososat, pilarit, palkit, julkisivuverhous, jne.
  • täydentävät rakennusosat (kiinnitystarvikkeet, tulisijat, portaat, jne.)

Tietomallipohjaisten 3D-suunnitteluohjelmistojen yleistyessä, määrälaskentatiedot saadaan suoraan tietomallista. Mallin muuttuessa myös määrätiedot päivittyvät automaattisesti. Tieto voidaan siirtää ohjelmistorajapintojen kautta suunnittelusta suoraan esim. tuotannonohjausjärjestelmään tilauksien tekemistä varten, jolloin manuaalisen työn määrä vähenee ja prosessi nopeutuu merkittävästi. Automaation myötä myös inhimilliset virheet saadaan karsittua minimiin.

Työssäni olen saanut huomata, että ne yritykset, joilla materiaalien hallinta perustuu tietomallipohjaiseen suunnitteluun ja tietomalli ohjaa automaattisesti myös tilaus-toimitusprosessia, tekevät parempaa tulosta kuin kilpailijat, jotka eivät toimi samoin. Tietomallin avulla nämä yritykset pystyvät tekemään myös jälkilaskentaa, jolla voidaan todentaa projektin kannattavuus sen valmistumisen jälkeen. Materiaalivirtojen hallinnassa puhutaan siis merkittävästä asiasta.

Santeri Pyhäniemi

santeri.pyhaniemi@vertex.fi, p. 03 3134 1280 ja LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/santeri-pyhäniemi-8244b98/

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia