Yhteistyöblogi Jouni Kuivanen Ei kommentteja

Tiedon muoto ja merkitys muutoksessa

Paperittomasta toimistosta on puhuttu jo pitkään ja osa yrityksistä on siirtynytkin digiaikaan onnistuneesti. Tämä on täysin realistinen tavoite myös rakentamisen, infran sekä teollisuuden yrityksille, joilla suunnittelu- ja tuotantodokumentit ovat pääsääntöisesti olleet paperimuodossa tai koneella 2D-kuvina. Dokumenttien tallentaminen, versiointi, jakaminen, hyväksyntä ja arkistointi onnistuvat jo nyt paikka- ja laiteriippumattomasti nykyaikaisten dokumenttien hallintajärjestelmien avulla. Perinteisten dokumenttien rinnalle on kuitenkin yleistynyt viimeisen viiden vuoden aikana myös tietomallit, jotka sisältävät kaiken olennaisen tiedon suunniteltavasta kohteesta, kuten eri suunnittelualueiden 3D-mallit, mahdolliset virtuaalimallit, detaljikuvat, tuotannonohjausdokumentit, määrälistat, jne.

Muutamien alan visionäärien toimesta onkin esitetty, ettei lähitulevaisuudessa tarvittaisi enää 2D-piirustuksia, vaan tilalla olisivat erilaiset tietomallit virtuaalimalleineen. Tässä tulevaisuudenkuvassa talomyyjä taluttaa asiakkaan sisään suunnittelijan tuottamaan virtuaalimaailmaan, keskustelu asiakkaan tarpeista ja toiveista toteutetaan realistisen mallin sisällä reaaliajassa. Seinät siirtyvät, kalustukset ja värit vaihtuvat hinnan samalla muuttuessa. Asiakas allekirjoittaa tilauksen sähköisesti, kuvat siirtyvät lupaviranomaisille bitteinä, rakennuslupa saadaan sähköisesti ja sitten samainen virtuaalitieto siirtyy tuotantoon seinäelementti kerrallaan, kalusteet kalustetehtaalle ja niin edelleen. Talon valmistumiskuittaus tapahtuu sähköisesti ja jopa rakentaminen tontilla ohjataan tietomallin avulla. Paperia tässä skenaariossa tuskin tarvitaan edes hien pyyhkimiseen.

Tähän tulevaisuuden visioon on jo helppo uskoa, mutta aivan näin yksinkertaisesti ja paperittomasti hommat eivät vielä hoidu, vaikkakin moni asia edellä kuvatusta onkin jo mahdollista.

Tietomalli ylivoimainen muutosten edessä

Tietomallin sisällä olevista eri suunnittelualueiden 3D-malleista on helpompaa tarkistaa monimutkaisen rakenteen osien yhteensopivuus sekä löytää mahdolliset virheet verrattuna kymmenen erillisen piirustuksen keskinäiseen vertailuun ja tarkistamiseen. 3D-malli on reaalimalli, jossa rakenteet näkyvät kuin reaalimaailmassa, kun taas 2 D-piirustuksessa jokainen näkymä on mietittävä erikseen, miltä mikäkin näyttää mistäkin kulmasta ja jokainen näkymä on piirrettävä erikseen.

Tietomallinnuksen edut korostuvat erityisesti tehtäessä muutoksia. Rakenteihin yhdessä kohdassa tehtävä muutos tietomallissa näyttää suoraan, mihin muuhun muutos vaikuttaa, joten ikäviltä välillisiltä seurauksilta voidaan välttyä. Tietomallissa voidaan ottaa huomioon myös erilaisia ”mitä jos” -skenaarioita ja testata helpommin erilaisia vaihtoehtoisia rakenne- tai ulkoasuratkaisuja. Tietomalli on yksiselitteinen myös, kun halutaan viestiä rakenteesta esim. tavarantoimittajalle – epäselvyyksien määrä vähenee, kun malli näyttää, mihin käyttötarkoitukseen tilattavan osan on tarkoitus tulla. Koska tietomalli antaa suoraan määrälaskentatiedot, ovat kustannustiedot aina ajantasaisia ja muutoksien vaikutus nähdään heti.

Tuotannon ohjaustiedot koneille runkotolpan sahauksesta ja loveuksesta tai seinäelementin levytyksen aukon jyrsintäkohdasta on jo pitkään voitu siirtää bitteinä ilman erillisiä piirustuksia tietomallien välityksellä. Edistyksellisimmillä järjestelmillä voidaan myös standardisoida detaljit sekä suunnitteluperiaatteet vastaamaan yrityksen suuntaviivoja. Standardisoinnilla tuotannon kustannustehokkuus paranee ja suunnittelun automatisoinnilla voidaan säästää suunnittelukustannuksissa.

Tietomallien 3D-mallit vähentävät tarvetta toteuttaa kalliita pienoismalleja. Niiden sijaan voidaan rakentaa virtuaalilaseilla katseltavia virtuaalimalleja, jotka ovat yhä realistisempia sekä toimivampia sitä myötä, kun laitteiden ja ohjelmistojen tehot riittävät aiempaa paremmin. Virtuaalimallien sisällä voidaan paitsi liikkua ja katsella, mutta myös tehdä huomautuksia ja muutoksia. Toki yksittäisen virtuaalimallin toteuttaminen on yhä aikaa vievää ja kallista, joten se soveltuu lähinnä vain suuriin hankkeisiin. Myynnin ja markkinoinnin tarvitsemat materiaalit kuten rakennetiedot, visualisoidut kuvat ja jopa videot saadaan tietomallista helpommin ja nopeammin. Aiemmin ensin piti toteuttaa 2D-kuvista 3D-malli, lisätä pinnat, muu ulkoasu, ja jos rakennukseen tuli jokin muutos, aloitettiin alusta. Tietomallista saadaan haluttaessa jokaiselle asiakkaalle jopa yksilölliset 2D- tai 3D-kuvat omasta talosta, kun aiemmin tyydyttiin mallitalojen kuviin ja oman talon harmaisiin viivakuviin.

Mihin paperikuvia vielä tarvitaan?

Vielä ei ole näköpiirissä, että paperisista 2D-kuvista päästäisiin täysin eroon. Yhä niitä tarvitaan mm. rakennuslupaprosessiin, vaikkakin viranomaiset ovat kovaa vauhtia siirtymässä sähköiseen lupamenettelyyn. Nykyisellä lupaprosessilla on ollut työllistävä vaikutus – tulostetaan vektorimuotoiset piirustukset paperille, mikrofilmataan ne rakennusvalvonnassa ja laitetaan rastereina talteen. Lähitulevaisuuden sähköinen lupamenettely tuskin tarkoittaa pelkkiä tieto- tai 3D-malleja vaan ennemminkin 2D-piirustuksia bittimuodossa ja mahdollisena lisätietona 3D-malli, joten perinteisiä 2D-kuvia tarvitaan jatkossakin.

Myynti- ja markkinointimateriaalissa nähdään 2D-kuvia paperilla vielä vuosia. Harva talon tai asunnon ostaja tekee päätöstään täysin virtuaalimallin ja sähköisen aineiston perusteella. Moni yhä vaatii elämänsä suurinta hankintaa varten lehden, katalogin, tulostetun pohjakuvan tai muuta kouriintuntuvaa ennen päätöksentekoa. Sen sijaan B2B-ostajien parissa voidaan päästä alun skenaarion kaltaiseen tilanteeseen nopeastikin, missä fyysisiä papereita eikä edes 2D-kuvia tarvita enää lainkaan.

Tietomallintaminen on suunnittelun nykypäivää ja erityisesti tulevaisuutta. Moni yritys jo hyödyntää tietomalleja suunnittelussaan. Toivottavaa kuitenkin olisi, että yhä useampi yritys ottaisi enemmän irti tietomallin suomista mahdollisuuksista erityisesti tuotannontehokkuuden edistämiseksi sekä myynnin ja markkinoinnin kannalta. Tämä olisi myös askel lähemmäs paperitonta toimistoa, joka sinällään ei ole itseisarvo, mutta se, mitä tietomallin hyödyntämisen kautta yritys voi säästää inhimillisten virheiden vähentymisen sekä prosessien automatisoinnin kautta, on jo merkityksellistä. Meillä Vertexillä leipätyönämme on ollut lähes 20 vuotta tietomallintamisen kehittäminen, sen luomien mahdollisuuksien kartoittaminen sekä haasteiden ratkaiseminen, joten jos aihe kiinnostaa sinua, ole yhteydessä.

 

Jouni Kuivanen

jouni.kuivanen@vertex.fi, p. 03 3134 1212 ja LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/jouni-kuivanen-b3a8842/

Suomalainen Vertex Systems on globaalisti toimiva rakennustietomalliin (BIM) perustuvien ohjelmistoratkaisujen toimittaja teräs- ja puurankarakentamiseen. www.vertex.fi

Jouni Kuivanen

Blogistina on Vertex Systemsin rakennustoimialan johtaja Jouni Kuivanen, jolla on yli 30 vuoden kokemus suunnittelun parista eri toimialoilta. Vuosien varrella Kuivanen on auttanut satoja yrityksiä tehostamaan toimintaa erilaisten suunnittelu- ja tiedonhallintajärjestelmien avulla.
Kaikki kirjoitukset

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia