Tulevan Suomen rakentaminen

Yhteiskunnallinen muutos on voimakasta juuri nyt. Suomessa on yhtaikaa käynnissä muutto kasvukeskuksiin ja muiden alueiden väestön väheneminen, ikääntyminen sekä maakunta- ja sosiaali- ja terveysuudistus. Näiden kaikkien vaikutus yhteiskunnan toimivuuteen ja rakennettuun ympäristöön on suuri. Käynnissä oleva uusiutuminen kannattaa tehdä hyvin suunnitellen, jotta lopputulos on taloudellinen, toimiva ja viihtyisä.

Kasvukeskuksia rakennetaan kiivaasti. Kaupungistuminen keskittyy Suomen neljälle yli 250 000 asukkaan seudulle, joita ovat pääkaupunkiseutu, Tampereen seutu, Oulun seutu ja Turun seutu. Kaupunkialueet ovat saaneet muuttovoittoa valtiotieteen tohtori Timo Aron mukaan vuosina 2000–2017 jopa 733 000 ihmistä. Maaseutu taas on menettänyt 233 000 ihmistä.

Kasvukeskuksiin muuttavilla perheillä on tarvetta päivähoito-, koulutus- ja terveyspalveluille, viihtyisälle asumiselle sekä hyvälle kaupunkiympäristölle. Kaupungit ovat vetovoimaisia ja houkuttelevia asuinpaikkoja, mutta niiden toimivuus ja viihtyvyys edellyttävät hyvää suunnittelua ja laajan mittakaavan palvelumuotoilua.

Samalla myös muuttotappio alueet vaativat uudelleenrakentamista. Vähenevät asukasmäärät eivät tarvitse asuntoja yhtä paljon, mutta palveluiden on toimittava ja asuinympäristön on oltava hyvä ja viihtyisä myös pienemmälle joukolle. Tyhjeneviä slummeja ei saa päästää syntymään, vaan kaupunkien on kyettävä uusiutumaan vetovoimaisina paikkoina yrityksille ja asukkaille. Uusiutuminen on äärettömän tärkeää.

Väestön ikääntyminen edellyttää asumisen helpottamista sekä lisää ikääntyvien palvelutarvetta ja palveluiden saatavuuden helpottamista. Liikkuminen palveluiden luokse on saatava joustavaksi, mutta hyvään vanhuselämään ei kuulu vain hyvinvointipalvelut: vanhusten on saatava elää muutenkin täyttä elämää. Ja jokaisella uudella vanhusikäluokalla on enemmän varallisuutta kuin aiemmilla, mikä kohdistuu myös asumiseen ja rakentamiseen.

Maakunta- ja sosiaali- ja terveysuudistusten vaikutus on vielä epäselvä. Selvää kuitenkin on, että uutta tehoa haettaessa ja uusia palvelualueita rakennettaessa osa olemassa olevista rakennuksista säilyy samantapaisessa käytössä kuin ennenkin, mutta osan käyttötarkoitus muuttuu. Osa taas jää vaille käyttöä, ja toisaalta uusiakin rakennuksia tarvitaan. Toimivan palvelukokonaisuuden suunnittelu vaatii osaamista. Tehokkuutta ja palveluiden paranemista ei synny ilman, että prosessi ja sen toimitilat suunnitellaan uudestaan prosessin kannalta tehokkaimmin toimiviksi.

Tämä uudelleenrakentaminen pitää tehdä hyvin suunnitellusti. Rakennusten ja alueiden synnyttämistä kustannuksista jopa 80 prosenttia syntyy niiden käyttöaikana. Näitä kustannuksia pienennetään hyvällä suunnittelulla. Suunnittelun osuus rakennuskustannuksista on vain muutamia prosentteja. Siitä huolimatta suunnittelukustannuksista pyritään säästämään. Käyttäjän ja rakennuttajan kannalta olisi kuitenkin olennaista, että juuri suunnittelu tehdään hyvin, jotta toiminnallisuus, kestävyys ja käyttömukavuus olisivat rakennetussa ympäristössä laadukasta. Se olisi myös yhteiskunnallisesti edullista.

Arkkitehtitoimistoissa työskentelevät Suomen suunnittelun huippuammattilaiset, jotka suunnittelevat toimivia rakennuksia, kaupunkeja ja palvelujärjestelmiä. Laadukkaalla suunnittelulla syntyy tehokas, käyttäjäystävällinen ja rakennettua ympäristöä viihtyisäksi luova kokonaisuus. Koetun ympäristön ja siis ihmisten elämän kannalta myös ympäristön esteettisyydellä on suuri merkitys. Suuria uudistuksia koskevassa päätöksenteossa on syytä panostaa laadukkaaseen suunnitteluun, joka tuottaa vaurautta ja hyvinvointia.