”Olen arkkitehti ja piirrän kerrostaloja. Suurimmaksi osaksi aikani ei kuitenkaan mene siihen, että miettisin, miten saadaan rakennettua mahdollisimman viihtyisiä ja tilavia asuntoja mahdollisimman monille. Sen sijaan piirrän lukemattomia tutkielmia, joiden tavoitteena on varmistaa etukäteen, että rakennusliikkeen omistajat ja kiinteistösijoittajat saisivat mahdollisimman suuren voiton. Myytävä pinta-ala on maksimoitava, yhteistilat minimoitava. Toinen päätehtäväni on piirtää lukemattomia kauniita mutta epärehellisiä havainnekuvia, selvityksiä ja kaavioita.”
Näin kertoi miesarkkitehti turhauttavasta työstä kertovassa jutussa Helsingin Sanomissa sunnuntaina 19.8.2018.
Hetkinen! Kauniiden, mutta epärealististen havainnekuvien piirtäminenkö on arkkitehdin arkipäivää?
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun havainnekuvien epärealistisuus nousee esiin. Siitä on puhuttu erityisesti Kalasataman rakenteilla olevan tornitalon yhteydessä. Myös kaupunkibulevardien ihanuutta mainostettiin tuottamalla kuvia keskieurooppalaisen kaltaisesta kaupunkimiljööstä, joka tarjoaa miljoonille ihmisille kivijalkakauppoja ja kahviloita. Unohtui vain, että miljoonat ja heidän ostovoimansa puuttuvat.
Tärkeää on puuttua myös asuintalojen havainnekuviin. Niillä luodaan mielikuvia jokapäiväisestä arkiympäristöstä, kun valitaan asuinpaikkaa. Kuvien perusteella voisi päätellä, että lähes kaikissa asuintaloissa asuu nuoria meneviä ihmisiä tässä nopeimmin harmaantuvassa eurooppalaisessa maassa.
Digitalisaation varjopuolena on, että kuvia voidaan helposti manipuloida. Suunnittelukilpailujen kuvat eivät myöskään näytä välttämättä, mitä toteutetaan, kun suunnitelmia ”jalostetaan” kilpailun jälkeen.
Maankäyttö- ja rakennuslaki antaa mahdollisuuden käyttää kolmatta osapuolta suunnitelmien tarkastamisessa. Tämän käytännön voisi ottaa myös havainnekuvien tekemiseen, jos niitä ei muuten saada kuriin. Silloin toinen, hankkeen ulkopuolinen arkkitehti tarkistaisi, pitävätkö havainnekuvat hankkeen muiden suunnitelmien perusteella paikkansa. Se on helppoa, kun suunnittelutyökalut ovat yhteensopivia.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Valheelliset havainnekuvat kuriin”
Hyvä rakennuslehden toimitus ja Auri Häkkinen. Havainnekuvia tehdään eri rakennushakkeiden eri vaiheissa. Jos havainnekuvia tehdään esimerkkikuvan omaisesti asemakaavoitusta varten, niin silloin ne kuvaavat kaupunkikuvallisia tavoitteita. Rakennuslupavaiheessa havainnekuvat kuvaavat toteutuvaa hanketta jo huomattavasti tarkemmin, mutta silloinkin rakennushankkeen suunnittelu on vasta alkamassa.
Havainnekuvien kesäinen kaupunkielämä terassikahviloissa on toki kaukana räntäisestä marraskuusta ja kivijalkapuitiikkien keskiolutkuppiloista, mutta liikeenharjoittajat vaihtuvat suhdanteiden mukaan ja sää vuodenaikojen mukaan.
Artikkelissanne perään kuulutettu ”todellisuus” on mahdollista havainnoida vasta kun rakennushanketta on suunniteltu riittävän pitkälle.
Ehkäpä oleellinen kysymys olisi rakennushankkeen toteuttavien osapuolten halu sitoutua yhteisten kaupunkikuvallisten tavoitteiden toteuttamiseen, joita kuvilla havainnollistetaan? Käytännössä valitettavan usein rakennushankkeiden kustannustavoite on yhtä kaukana kaupunkikuvallisesta tavoitteesta, kuin journalismi populistisesta artikkelistanne.
Ei ole ihan noin. Havainnekuville voidaan asettaa standardit, vakioida kaikkien kilpailuun osallistuvien mallinnosten vuodenaika ja vurokaudenaika, jolloin ei kilpailla keskenään enää Photoshoppaustaidolla vaan arkkiethtuurilla, ja oikeat valinnat mahdoillistuvat. Näin jo monissa maissa monissa kilpailuissa tehdäänkin. Mitä tulee kaupunkibulevardeihin, niin ne ovat kunnallisia hankkeita ja olisi erinomaisen tärkeää että päättäjille ja kuntalaisille näytettäisiin mahdollisimman realististia havainnekuvia.