Kiinalainen Xiaoshu Lu–Tervola opettaa Aalto-yliopistossa rakennusfysiikkaa. Pitkään Suomessa asuneena hän on sopeutunut hyvin maahamme, mutta on havainnut myös selviä kulttuurieroja. ”Kiinalaiset opiskelijat ovat selvästi ahkerampia kuin länsimaalaiset”, hän sanoo.
Uusiutuvat sähköntuotantomuodot ovat nousemassa kaupallisesti kannattaviksi, arvioi Fortum energiamarkkinoita koskevassa katsauksessaan.
Isännöitsijöiden kokemusten mukaan kaikki taloyhtiöt eivät ole vielä heränneet tilaamaan energiatodistuksia. Se on ollut pakollinen myös rivitaloissa heinäkuun alusta lähtien. ”Energiatodistus on ensimmäinen askel energia-asioiden kehittämisessä”, Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä muistuttaa.
Helsingin ympäristötilaston (www.helsinginymparistotilasto.fi) tuoreiden tietojen mukaan Helsingin kaupunkialueen energiankulutus jatkaa laskua. Asukaskohtainen kulutus laskee kaikkein nopeimmin, mutta myös kokonaiskulutus on laskussa. Erityisesti uudisrakennusten energiankulutus on pudonnut huimasti viime vuosina.
Valtioneuvosto päätti 7.8.2014 pitämässään yleisistunnossa ryhtyä toimenpiteisiin, joita aiheutuu eduskunnan käsittelemästä kansalaisaloitteesta. Eduskunta on hylännyt kansalaisaloitteeseen sisältyvän lakiehdotuksen rakennuksen energiatehokkuudesta annetun lain muuttamisesta, mutta se edellyttää hallitusta muuttamaan pientalojen energiatodistusmenettelyä.
1970-luvun alun tasakatot olivat asuntomessujen historian suurin huti. Iso huti oli myös savitalon rakentaminen. Terästalokaan ei ollut aluksi menestys ja ensimmäinen puukerrostalokokeilukin epäonnistui. Tuusulan messujen tulevaisuuden talon tulevaisuudenratkaisujen elinkaari oli vain pari vuotta. Tornit, erkkerit ja pitsihuvilat sen sijaan löysivät asuntomessuilta – valitettavasti – tiensä suomalaiseen asuntorakentamiseen. Kestävintä messuilla on ollut panostus energiataloudellisen rakentamisen kehittämiseen.
Pientaloissa oli 1970-luvulla muotia tasakatot.1980-luvulla tulivat erkkerit, ulokkeet ja tornit. Ulkomailta apinoitiin meille käkikellotalot, kaaret ja pylväiköt. 1990-luvulla syntyi kartanomaisten pitsihuviloiden trendi. Noppamaiset funkistalot tekivät paluun 2000-luvulla. Vahvin brändituote on kuitenkin 1940-luvun rintamamiestalo, sillä Helsinki-pientalokin on ottanut siitä vaikutteita. Ekologisuuden ja energiansäästön nimissä pieni ja suoraviivainen on taas muotia.
YIT:n kerrostalohanke Akacijas palkittiin Latvian energiatehokkain rakennus -kilpailussa. Kilpailun järjesti Latvian talousministeriö, ympäristöministeriö ja Latvian tasavallan alueellinen kehittäminen yhdessä Buvinzenieris-lehden kanssa. Kilpailu järjestettiin neljättä kertaa.
