Kiinteistöt

Ruotsalaistaustainen kiinteistösijoitusyhtiö Sveafastigheter on sulkenut kolmannen rahastonsa. Sveafastigheter Fund III -rahasto keräsi sijoitussitoumuksia 317 miljoonalla eurolla. Kiinteistösijoituksiin Pohjoismaissa ja Baltiassa keskittyvä Sveafastigheter Fund III on tähän mennessä tehnyt neljä sijoitusta hotelli-, toimisto- ja logistiikkakiinteistöihin Ruotsissa ja Suomessa. Lähes 10 prosenttia rahaston omasta pääomasta on nyt sijoitettu.

Itella Oyj perusti viime vuodenvaihteessa erillisen Itella Real Estate Oy -tytäryhtiön omistamaan ja hallinnoimaan konsernin kaikkia Suomessa sijaitsevia kiinteistöjä. Aiemmin tehtäviä hoiti konsernin sisäinen palveluyksikkö. Itella Real Estaten vastuulla on yhteensä 800 000 neliömetrin kiinteistökanta. Itella Real Estaten  toimitusjohtajaksi on nimitetty 1. maaliskuuta alkaen kauppatieteiden maisteri Marko Tulokas.

VVO-yhtymä Oyj:n entinen toimitusjohtaja Olli Salakka on 23. helmikuuta luopunut terveydellisistä syistä Raklin hallituksen puheenjohtajuudesta. Puheenjohtajan tehtävää hoitaa 6. huhtikuuta pidettävään Raklin vuosikokoukseen asti varapuheenjohtaja Ossi Hynynen Sponda Oyj:stä.

Kolmestatoista merkittävästä kiinteistö- ja rakentamisalaa edustavasta järjestöstä muodostuva Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi on koonnut alan yhteiset tavoitteet, jotka se vaatii vuosien 2011-2015 hallitusohjelmaan. Tavoitteet ovat: energiatehokkuuden parantaminen erityisesti olemassa olevassa rakennuskannassa, osaamisen ja työvoiman saannin turvaaminen, talousrikollisuuden torjunta sekä rakennetun ympäristön ministeriön perustaminen.

Kansanedustaja Marja Tiura (kok.) sai Nova Groupilta liki 22000 euron arvosta etuja istuessaan Anna Tapion säätiön hallituksessa. Syyttäjä ei kuitenkaan löytynyt näyttöä siitä, että Tiura olisi suosinut Novaa säätiön koulun peruskorjaus- tai muissa rakennushankkeissa. Lahjussyytteen nostamiseksi Tiuraa vastaan ei siis ollut perusteita.

Suomen ja Ruotsin kiinteistömarkkinoilla on valoa näkyvissä. Pohjoismainen kiinteistökauppojen volyymi lähti kasvuun jo vuoden 2009 puolessa välissä. Kasvu on ollut selkeintä Ruotsissa, jossa markkinoiden läpinäkyvyys lisää kiinnostavuutta. Samalla ulkomaisten sijoittajien kiinnostus on kasvussa, vuonna 2009 osuus oli noin 16 prosenttia ja vuonna 2010 noin 30 prosenttia. Muualla Euroopassa, myös Lontoossa ja osissa Keski-Eurooppaa, toimitilakiinteistömarkkinoilla menee jälleen lujaa.

Valtion liikelaitos Senaatti-kiinteistöt on aloittanut virastotalojen aktiivisen myynnin Pohjois-Suomessa. Kaikki virastotalot on pääasiassa vuokrattu valtion eri virastojen ja laitosten käyttöön. Valtiovuokralaiset jatkavat kiinteistöissä vuokralaisina, ja myynnin yhteydessä niiden asema turvataan. Pohjois-Suomen virastotalojen lisäksi Senaatti on laittanut myyntiin Rajavartiolaitoksen käytöstä poistuneita kiinteistöjä Koillis-Suomessa.

Helsinkiä rakennettiin kiivaasti 1920-luvun lopulla, jolloin liikerakentaminen sai kaupunkikuvassa yhä näkyvämmän aseman. Tämä johti keskusteluihin siitä, minkälainen itsenäisen valtion pääkaupungin tuli olla. Erityisen aseman julkisessa debatissa saivat korkeat rakennukset ja kaupungin siluetti. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan nämä keskustelut tiivistyivät hotelli Tornin ja Suomi-Filmin haaveena olleen Kino-Palatsin pilvenpiirtäjän rakennussuunnitelmiin.