Kokeile kuukausi maksutta

Talotekniikassa korjausrakentaminen vetää, uudisrakentaminen ei

Talotekniikan suhdannetilanteessa jo viime keväänä havaittu kaksijakoisuus on säilynyt myös syksyllä. Korjausrakentaminen työllistää hyvin, kun taas uudisrakentamisessa näkyy varsin vähän piristymisen merkkejä ja nekin ovat pieniä. Tilauskirjat ohenevat ja alan työllisyys heikkenee edelleen. Nousussa ovat vain työvoiman ja tarvikkeiden hinnat. Nämä seikat käyvät ilmi Talotekniikkaliiton tuoreesta suhdannekyselystä.

Talotekniikan suhdannetilanteessa jo viime keväänä havaittu kaksijakoisuus on säilynyt myös syksyllä. Korjausrakentaminen työllistää hyvin, kun taas uudisrakentamisessa näkyy varsin vähän piristymisen merkkejä ja nekin ovat pieniä. Tilauskirjat ohenevat ja alan työllisyys heikkenee edelleen. Nousussa ovat vain työvoiman ja tarvikkeiden hinnat. Nämä seikat käyvät ilmi Talotekniikkaliiton tuoreesta suhdannekyselystä.

image

Uudisrakentamisen alavire näkyy sekä yritysten nykytilanteessa että odotuksissa. Tämänhetkistä suhdannetilannetta kuvaa heikoksi tai erittäin heikoksi melkein 60 prosenttia vastaajista. Viime keväänä näiden vastaajien osuus oli yli 60 prosenttia. Toisaalta odotukset eivät ole enää aivan yhtä synkät kuin keväällä. Vastaajista vajaat 30 prosenttia arvioi nyt, että tilanne heikkenee entisestään kevääseen mennessä, kun taas viime keväänä suhdanteen heikkenemistä epäili puolet vastaajista. Nyt lähes puolet uskoo tilanteen jatkuvan samanlaisena ensi kevääseen.

Korjausrakentamisessa tilanne on kohentunut entisestään. Yli 90 prosentilla vastaajista nykytila on vähintäänkin tyydyttävä, kun osuus oli noin 80 prosenttia viime keväänä. Myös odotukset puolen vuoden päähän ovat yhtä vahvat. Toisaalta korjausrakentamisessa menee jo niin lujaa, että tilanteen paranemiseen uskovien määrä on hieman vähentynyt. Nyt näitä on vajaat 40 prosenttia vastaajista, kun keväällä heitä oli lähes puolet. Kuitenkin vain alle 15 prosenttia odottaa tilanteen heikentyvän.

Korjaustoiminnan osuus vastaajayritysten liikevaihdosta on noussut 64 prosenttiin. Lvi-asennuksessa saneerausten osuus on sähköä merkittävästi suurempi. Tosin korjausavustuksen loppumisen arvioidaan pudottavan lyhytaikaisesti kysyntää.

 

Talotekniikkaurakoiden hinnat painuneet odotettua enemmän

Talotekniikkaurakoitsijoiden tilauskannat ovat kutistuneet 5,1 prosenttia keväästä. Vastaajista 46 prosentilla tilauskannat ovat säilyneet ennallaan, mutta 37 prosentilla supistuneet. Täystyöllistävää tilauskantaa riittää tällä hetkellä 3,6 kuukaudeksi. Tilauskantojen uskotaan laskevan edelleen 2,1 prosenttia tulevaan kevääseen.

Yritykset ehtivät vastata kahdeksaan tarjouspyyntöön kymmenestä. Lisääntyneestä tarjonnasta johtuen läpimenoprosentti on alhainen 15. Kotitalousvähennys ja korjausavustus ovat lisänneet kysyntää odotettua vähemmän. Tilaajien kiinnostus energiatehokkuuteen on kasvanut vain jonkin verran.

Tehtyjen ja tarjottujen töiden hintojen urakoitsijat ilmoittavat pudonneen keskimäärin 6,6 prosenttia viime keväästä. Hintaeroosio on ollut selvästi odotuksia kovempaa, sillä keväällä vastaajat ennakoivat hintojen painuvan syksyn tultaessa 2 prosenttia. Kun mukaan otetaan keväisen kyselyn tulos, urakkahinnat ovat nyt laskeneet vuodessa peräti 12,4 prosenttia.

”Hintojen alamäki ei voi jatkua. Vanhojen sopimusten pohjalta rakentajien palkat nousivat tänä vuonna 6,2 prosenttia ja palkkaperintö ensi vuodelle ilman uusia korotuksia on runsas prosentti. Kun tähän lisää raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen lokakuussa alkaneen uuden nousun, hinnanlaskuja on turha odotella”, Talotekniikkaliiton toimitusjohtaja Jari Syrjälä sanoo.

Kyselyyn vastanneet arvioivat hintojen kuitenkin painuvan vielä 0,5 prosenttia ensi kevääseen mennessä.

Vastaajien palveluksessa on tällä hetkellä 8 885 henkilöä. Määrä on samaa luokkaa kuin keväällä. Ensi kevääseen mennessä työntekijämäärän ennakoidaan kuitenkin supistuvan lähes 300 hengellä.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Talotekniikassa korjausrakentaminen vetää, uudisrakentaminen ei”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat